Järjes­töl­li­nen vahvuus antaa painoar­voa neuvottelupöytiin

²⁄₄: JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS

Juttusarja esit­te­lee Teol­li­suus­lii­ton uuden stra­te­gian neljä kulmakiveä.

Teol­li­suus­lii­ton uusi stra­te­gia vuosille 2023–2028 käsi­tel­lään ja hyväk­sy­tään touko­kuun 2023 liit­to­ko­kouk­sessa. Stra­te­gi­aan kirja­taan liiton tavoit­teet sekä tavoit­tei­siin vievät työkalut.

Uuden stra­te­gian kulma­ki­viä on neljä: työmark­ki­na­toi­minta, järjes­töl­li­nen vahvuus, yhteis­kun­ta­vai­kut­ta­mi­nen ja mahdollistajat.

Teol­li­suus­lii­ton järjes­tö­pääl­likkö Vesa Aallos­virta kertoo, että järjes­töl­li­nen vahvuus kumpuaa aktii­vi­sesta jäsenistöstä.

– Koko liiton toiminta perus­tuu hyvään järjes­täy­ty­mi­seen ja katta­vaan luot­ta­mus­hen­ki­lö­or­ga­ni­saa­tioon, Aallos­virta sanoo.

Aktii­vi­suutta voidaan kasvat­taa lisää­mällä tietoa siitä, mikä liitto on, miksi siihen kannat­taa kuulua ja miksi on oltava valmius myös työtaistelutoimiin.

– Jäsen­han­kinta ja järjes­tä­mis­toi­minta ovat se paras lääke. Luodaan toimi­paik­ka­ta­soi­sia toimin­ta­mal­leja, joilla huoleh­di­taan omasta edun­val­von­nasta työpai­kalla, Aallos­virta sanoo.

VARAUTUMISTA ERILAISIIN TULEVAISUUKSIIN

Stra­te­giaa valmis­tel­laan tule­vai­suu­den kehi­tys­kul­kuja enna­koi­den. Yksi mahdol­li­nen haaste on työmark­ki­na­ken­tän jakau­tu­mi­nen entistä pienem­piin osiin. Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa työnan­ta­ja­puoli lopetti valta­kun­nal­lis­ten työeh­to­so­pi­mus­ten teke­mi­sen, mikä johti yritys­koh­tai­siin työehtosopimuksiin.

– Oliko se pääna­vaus, vai kokeilu, josta pala­taan takai­sin keski­tet­tyyn sopi­mi­seen, Aallos­virta pohtii.

Järjes­töl­li­sen vahvuu­den raken­ta­mi­nen on työn­te­ki­jöi­den akti­voi­mista ja saamista mukaan ammattiyhdistystoimintaan.

– Toimi­paik­ka­ta­solla työn­te­ki­jöistä pitää huoleh­tia siten, että otetaan hyvin vastaan, kerro­taan liiton merki­tyk­sestä sekä työpai­kan edun­val­von­nasta ja pyyde­tään jäse­neksi, Aallos­virta sanoo.

Moni­puo­li­set osal­lis­tu­mis­mah­dol­li­suu­det autta­vat uusien jäsen­ten hankin­taa ja heidän kiin­nit­ty­mis­tään ammat­tio­sas­ton ja liiton toimin­taan. Nuoret ovat yksi ryhmä, johon kannat­taa panostaa.

– Rutii­ni­ko­kouk­set eivät kiin­nosta kaik­kia. Tulisi olla mata­lan kynnyk­sen tilai­suuk­sia, joissa tulee asiaa, mutta on myös vapaam­paa ohjel­maa, Aallos­virta pohtii.

ÄÄNI KUULUVIIN LIITTOKOKOUSVAALEISSA

Teol­li­suus­lii­ton vuoden 2023 liit­to­ko­kous ja liit­to­ko­kous­vaa­lit ovat mahdol­li­suus kehit­tää järjes­töl­listä vahvuutta ja näyt­tää sitä ulos­päin. Korkea äänes­tys­pro­sentti kertoo, että liitolla on vahva valtuu­tus neuvo­tella jäsen­tensä puolesta.

– Työnan­ta­ja­puo­lella seura­taan tarkasti, mikä meidän äänes­ty­sak­tii­vi­suu­temme on, Aallos­virta sanoo.

Ei voi olla niin, että tehdään vain yksit­täi­siä päätök­siä ilman näke­mystä liiton linjasta. Siitä tulisi sekametelisoppa.

Ammat­tio­sas­toja pyyde­tään keskus­te­le­maan syksyn aikana liiton stra­te­giasta ja teke­mään stra­te­gi­aan liit­ty­viä liittokokousesityksiä.

– Toivoi­sin, että esityk­sissä tulisi näke­mystä, mikä ammat­tio­sas­ton rooli on tule­vai­suu­dessa ja mitkä ovat sen tärkeim­mät tehtä­vät, Aallos­virta sanoo.

Stra­te­gia linjaa koko liiton toimin­taa tule­valle viisi­vuo­tis­kau­delle, joten osas­toilta toivo­taan esityk­siä suun­nasta, johon liit­toa halu­taan kehittää.

– Liitolla pitää olla perus­linja, johon kaikki tule­vat päätök­set perus­tu­vat. Ei voi olla niin, että tehdään vain yksit­täi­siä päätök­siä ilman näke­mystä liiton linjasta. Siitä tulisi seka­me­te­li­soppa, Aallos­virta sanoo.

JÄSENHANKINTA KAIKEN YTIMESSÄ

– Kootaan ihmi­siä yhteen, luodaan vahva yhteis­voima ja edis­te­tään jäsen­ten asiaa työmark­ki­noilla, kehi­tys­suun­nit­te­lija Veli-Pekka Heino Teol­li­suus­lii­ton kehit­tä­mi­syk­si­köstä kuvai­lee järjes­töl­listä vahvuutta.

Teol­li­suus­lii­tolla on jäse­niä yli 11 000 työpai­kassa. Edun­val­von­nan perusta on luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ja muiden aktii­vi­jä­sen­ten toiminnassa.

– Konkreet­ti­sesti järjes­töl­li­nen vahvuus on jäsen­han­kin­taa ja jäsen­ten toimin­taa, Heino sanoo.

Liiton aloit­teesta järjes­te­tään yritys­koh­tai­sia ja laajem­pia järjes­tä­mis­kam­pan­joita, mutta liiton henki­lö­kunta ei voi olla kaik­kialla paikan päällä.

Alka­massa on pilot­ti­hanke, jolla pyri­tään vahvis­ta­maan ammat­tio­sas­to­jen roolia työpaik­ka­ta­son toiminnassa.

– Ammat­tio­sas­tot ovat vastuussa järjes­täy­ty­mi­sestä ja toimi­van jäse­nyh­tey­den raken­ta­mi­sesta paikal­li­sella tasolla, Heino sanoo.

Krii­sit tuovat usein esille järjes­töl­li­sen vahvuu­den. Esimer­kiksi mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa järjes­täy­ty­mi­saste on saatu nouse­maan kohis­ten sen jälkeen, kun työnan­ta­ja­puoli romutti valta­kun­nal­li­sen työeh­doista sopimisen.

Heino pohtii, että aktii­vi­suus on tärkeää myös taval­li­sessa arjessa krii­sien ja kampan­joi­den välillä. Elin­voi­mai­set ammat­tio­sas­tot ja moni­puo­li­nen toiminta ovat aktii­vi­suu­den avaimia.