Pörssi­kat­saus: Useat pörssiyh­tiöt ponnis­ta­neet ylös koronakyykystä

Teolli­suus­liiton tutki­musyk­sikön viides pörssi­kat­saus kertoo keskei­sistä pörssiyh­tiöistä liiton toimia­loilta. Katsauk­sessa seura­taan teolli­suuden suhdan­netta pörssiy­ri­tysten kautta. Kuudes osa ilmestyy syksyllä 2023. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Suoma­laisten pörssiyh­tiöiden tilikausi 2021 on ollut tilikautta 2020 parempi. Talouden tunnus­lu­kujen valossa useilla yhtiöillä on mennyt suoras­taan hyvin. Ne ovat kasvat­ta­neet liike­vaih­toaan ja palkan­neet lisää henki­lö­kuntaa. Niiden tilaus­kannat olivat 31.12.2021 hyvällä tasolla.

Haastei­takin on samalla ollut. Useiden pörssiyh­tiöiden toimintaa haitta­sivat edelleen kompo­nent­ti­pula, tarjon­ta­ket­jujen häiriöt, logis­tiset ongelmat ja korkeat raaka-aineiden hinnat. Syksyllä 2021 riesaksi ilmestyi energian hintojen nousu.

Haasteet jatkuvat. Helmi­kuun 2022 lopulla Venäjä hyökkäsi Ukrai­naan, ja Euroopan Unionin asetta­mien pakot­teiden ja Venäjän asetta­mien vasta­pa­kot­teiden seurauk­sena energian­hinta on vuoden 2022 ensim­mäi­sellä puolis­kolla noussut dramaat­ti­sesti. Useat suoma­laiset pörssiyh­tiöt ovat myyneet Venäjän toimin­to­jaan pois, ja samalla monet merkit­tävää vientiä Venäjälle harjoit­ta­neet yhtiöt ovat joutu­neet ongel­miin viennin määrien romah­dettua. Venäläisiä raaka-aineita käyttä­neet yhtiöt ovat joutu­neet etsimään korvaavia raaka-aineita muualta, ja useiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Taakkana on lisäksi varsinkin koronael­vy­tyk­sestä, sodasta ja ilmas­to­toi­mista johtuva inflaatio.

Pörssiyh­tiöt saattavat käyttää hankki­miaan omia osakkeita maksu­vä­li­neenä yritys­kau­passa ja välineenä johdon palkitsemisessa.

Keväällä 2022 varsi­naiset yhtiö­ko­koukset kyettiin järjes­tä­mään tavan­omai­sina ajankoh­tina, mutta usein poikkeus­jär­jes­te­lyin. Niissä on yleis­tynyt käytäntö, jonka mukaan yhtiö­ko­kous valtuuttaa halli­tuksen päättä­mään yhtiön omien osakkeiden ostami­sesta, osakean­nista ja osakkeiden luovut­ta­mi­sesta. Valtuu­tukset ovat määräl­li­sesti vastan­neet jopa lähes 10 prosenttia nykyisten osakkeiden määrästä. Valtuutus näyttää usein olevan voimassa seuraa­vaan varsi­nai­seen yhtiö­ko­kouk­seen saakka.

Pörssiyh­tiöt saattavat käyttää hankki­miaan omia osakkeita maksu­vä­li­neenä yritys­kau­passa ja välineenä johdon palkit­se­mi­sessa. Halli­tuksen valtuuk­silla omien osakkeiden hankki­mi­sella saate­taan myös turvata suurim­pien osakkee­no­mis­ta­jien omistusten likvi­di­teettiä eli helppoutta muuttaa niitä rahaksi. Nokia hankki aikoi­naan johdon­mu­kai­sesti omia osakkei­taan ja mitätöi ne, jolloin jäljelle jäävien osakkeiden kurssi teoriassa nousi.

Osakeantia pörssiyh­tiöt käyttävät yleensä pääomien hankki­mi­seksi yhtiöön. Varsinkin suunnattua osakeantia ne käyttävät myös yritys­kaupan maksumekanismina.

Todet­ta­koon, että monen­kaan pörssiyh­tiön hallitus ei näytä juuri­kaan käyttävän valtuuk­siaan omien osakkeiden ostami­seen, osakean­tiin ja osakkeiden luovut­ta­mi­seen. Kyseessä on useim­miten toimen­pide, jolla yhtiö varautuu ennakoi­mat­to­miin tulevai­suuden tilanteisiin.

OSINGONJAKO PALAUTUNUT TAVANOMAISIIN EUROMÄÄRIIN

Helsingin pörssissä notee­rat­tujen teolli­suus­yh­tiöiden osingon­jako on tilikau­delta 2021 palau­tunut suurin piirtein koronaa edeltä­vien tilikausien 2015–2018 lukemiin. Tilikausilta 2019–2020 osingon­jako jäi selvästi vaati­mat­to­mam­malle tasolle. Enimmässä osassa pörssiyh­tiöitä varsi­nainen yhtiö­ko­kous päätti suoraan koko osingon­jaosta. Vain muuta­missa pörssiyh­tiöissä varsi­nainen yhtiö­ko­kous valtuutti halli­tuksen päättä­mään osingonjaosta.

PÖRSSIKURSSIT KORONAA EDELTÄVÄLLÄ TASOLLA

Suomessa pörssi­kurs­seihin osui helmi–maaliskuussa 2020 koronan aiheut­tama notkahdus. Sen jälkeen kurssit kääntyivät nousuun. Koronaa edeltävä taso ylitet­tiin joulu­kuussa 2020 ja syys–joulukuussa 2021 yllet­tiin jo 20–25 prosenttia korkeam­malle tasolle. Vuoden 2022 alusta pörssi­kurssit kääntyivät laskuun ja heinä­kuussa 2022 oli pudottu lähelle koronaa edeltävää tasoa (OMXHPI-indeksi).

PÖRSSIKATSAUS

• Juttusar­jassa seura­taan 13 suoma­laista pörssiyh­tiötä. Yritykset on valittu edusta­maan Teolli­suus­liiton sekto­reita: tekno­logia (8), kemia (3) sekä puutuote (2). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä.
• Avain­luvut auttavat yritysten tilan­teen hahmot­ta­mi­sessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuu­desta, NETTOTULOS yrityksen kannat­ta­vuu­desta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merki­tyk­sestä työllis­tä­jänä kuin sijoituskohteena.
• Taulukon luvut kuvaavat yritysten maail­man­laa­juista toimintaa. Useim­milla taulukon yrityk­sistä suurin osa toimin­noista on ulkomailla.
• Muutokset liike­vaih­dossa ja henki­lös­tössä voivat johtua yritys­kau­poista. Myös tuotteiden hintojen vaihte­lulla voi olla suuri vaikutus liikevaihtoon.
• Helsingin pörssissä on sen eri listoilla notee­rat­tuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkont­tori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomai­nenkin yhtiö, joiden osake on sivulis­tattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytän­nössä joka vuosi. Siten vertail­taessa peräk­käis­tenkin vuosien yhteen lasket­tuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä notee­rat­tujen yhtiöiden osingot ovat tilikau­delta 2021 palau­tu­neet koronaa edeltä­välle tasolle.

LÄHTEET: Yhtiöiden vuosi­ker­to­mukset, pörssi­tie­dot­teet ja Alma Media.