PÖRSSIKATSAUS: Korona-aika vesittänyt pörssiyhtiöiden tunnuslukuja

Korona-ajan aiheuttamat lommot pörssiyhtiöiden toiminnassa ovat monelta osin oikenemassa.

14.7.2021

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Viides osa ilmestyy kesällä 2022. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden tilikausi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Koronarajoitukset ovat haitanneet niiden toimintaa. Useissa pörssiyhtiöissä on käyty vuoden kuluessa koronasta johtuvat yt-neuvottelut, joista on seurannut lomautuksia ja irtisanomisia. Kuitenkin näyttää siltä, että pörssiyhtiöt ovat selvinneet koronavuodesta pelättyä vähemmin vaurioin. Toipuminen niistä on alkanut.

Keväällä 2020 koronarajoitustoimet viivästyttivät varsinaisten yhtiökokousten järjestämistä. Aluksi näytti siltä, ettei koronakevät vähennä osinkojen määrää. Useassa pörssiyhtiössä varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään joko kokonaan tai osittain osingonjaosta. Joissakin niistä hallitukset käyttivätkin harkintaa ja jättivät suunniteltua osingonjakoa toteuttamatta. Sen vuoksi osinko jäi niissä ennalta suunniteltua osingonjaon enimmäismäärää pienemmäksi.

Keväällä 2021 varsinaiset yhtiökokoukset kyettiin järjestämään tavanomaisina ajankohtina, vaikkakin poikkeusjärjestelyin. Suurimmassa osassa pörssiyhtiöitä varsinainen yhtiökokous päätti suoraan koko osingonjaosta. Nytkin silti muutamissa pörssiyhtiöissä varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osasta osingonjakoa.

Yhtiökokousten järjestelyissä on ollut yhtiökohtaista vaihtelua. Tyypillisen järjestelyn mukaan osakas on voinut osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen joko äänestämällä ennakkoon tai asiamiehen välityksellä sekä esittämällä etukäteen vastaehdotuksia ja kyselytunnilla kysymyksiä. Ennakkoon äänestäminen tarkoittaa sitä, että ilmoittautumisen yhteydessä osakas äänestää ennakkoon varsinaisen yhtiökokouksen esityslistan kohdista yhtiön nettisivuilla tai lähettää sieltä lataamansa ja täyttämänsä äänestyslomakkeen annettuun osoitteeseen sähköpostitse tai kirjepostitse.

Asiamiehen välityksellä äänestäminen tarkoittaa sitä, että osakas viestittää äänestysohjeensa asiamiehelle, joka toimii sen mukaan. Äänestykseen otettavat vastaehdotukset on tyypillisesti pitänyt lähettää annettuun osoitteeseen etukäteen. Kysymyksiä on usein voinut esittää kokouksen esityslistan asiakohdista tätä varten järjestetyllä kyselytunnilla verkossa.

OSINGONJAOSSA MENEE IHAN HYVIN

Seurattavista 13 pörssiyhtiöstä Kone, UPM-Kymmene, Valmet, Konecranes, Sanoma ja Caverion näyttävät jakaneen osinkoja suurin piirtein samansuuruisena tai suurempana kuin viime tilikausina. Nokia ja Outokumpu eivät ole kahdelta viimeisimmältä tilikaudelta jakaneet ollenkaan osinkoa. Muilla osinko on vaihdellut tilikaudesta toiseen.

PÖRSSIKURSSIT YLITTÄNEET REIPPAASTI KORONAA EDELTÄVÄN TASON

Koronakeväästä 2020 seurasi notkahdus pörssikursseihin. Se on nähtävissä Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden pörssiarvojen muutoksista kootussa OMXHPI-indeksistä. Pudotus alkoi helmikuun 2020 puolen välin paikkeilla ja jatkui maaliskuun 2020 loppupuolelle. Sen jälkeen indeksi kääntyi nousuun. Koronaa edeltävä taso ylitettiin joulukuussa 2020 ja kesäkuussa 2021 oltiin jo 16 prosenttia sitä korkeammalla tasolla.

Seuratusta 13 yhtiöstä vajaa puolet on jakamassa tilikaudelta 2020 suurin piirtein saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikausien 2017–2019 osingot kuvaavat toteutunutta osingonjakoa. Tilikauden 2020 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia osinkojen enimmäismääriä. Metso Outotec -yhtiöllä ei ole osinkohistoriaa aiemmilta tilikausilta.
Seurattavista pörssiyhtiöistä Valmet, Caverion ja Sanoma ovat kasvattaneet tilikauden 2020 aikana liikevaihtoaan. Sanoma, Konecranes, Valmet ja Kone ovat lisänneet henkilöstönsä määrää tilikauden 2020 aikana. Sanoman kovat kasvuluvut perustuvat yrityskauppoihin. Sanoma osti tilikaudella 2020 Alma Media Kustannus- ja Alma Manu -yhtiöt. Metso jakautui heinäkuussa 2020 Metso- ja Neles-yhtiöiksi, joista Metso edelleen yhdistyi Outotecin kanssa Metso Outotec -yhtiöksi. Melkein kaikkien tarkasteltavien yhtiöiden toiminta on tilikaudella 2020 ollut nettotuloksella mitaten kannattavaa. Outokumpu jäi kuitenkin miinukselle. Kaikilla kuudella tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta on pienentynyt tilikauden 2020 aikana. Tilikauden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä tilauskannat kääntyivät kasvuun.
  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat yritysten maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus liikevaihtoon.

LÄHTEET Yhtiöiden vuosikertomukset ja pörssitiedotteet sekä Alma Media.

TEKSTI MIKA KÄRKKÄINEN
KUVA ISTOCK

PÖRSSIKATSAUS: Koronatoimet hankaloittavat myös pörssiyhtiöiden arkea

Koronakevät on pörssiyhtiöissä vaikuttanut yhtiökokousten järjestämiseen, osingonjaon toteutukseen ja osakekurssien kehitykseen.

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Seuraava osa ilmestyy kesällä 2021. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden kevät 2020 on ollut tavanomaisesta poikkeava. Globaalit koronarajoitustoimet ovat heikentäneet niiden toimintaedellytyksiä. Monissa pörssiyhtiöissä käytiin kevään kuluessa koronasta johtuvat yt-neuvottelut. Useissa jouduttiin turvautumaan lomautuksiin. Pörssiyhtiöiden yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen sekä laajan omistuspohjan vuoksi niiden toimet vaikuttavat moniin ihmisiin.

Koronarajoitustoimet viivästyttivät yhtiökokousten järjestämistä. Seurattavista yhtiöistä Kone, Wärtsilä ja Sanoma ehtivät pitämään omat yhtiökokouksensa tavanomaisin järjestelyin. UPM-Kymmene, Nokian Renkaat, Neste, Caverion, Nokia, Outokumpu, Stora Enso ja Konecranes pitivät yhtiökokouksensa tavanomaista myöhempänä ajankohtana poikkeusjärjestelyin. Metso ja Valmet eivät tätä tekstiä kirjoitettaessa olleet vielä pitäneet yhtiökokoustaan.

Eduskunta sääti 30. huhtikuuta lain yhtiökokousten järjestämisen helpottamiseksi (290/2020). Se antaa osakeyhtiölle 30.9.2019–31.3.2020 päättyneen tilikauden jälkeen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen järjestämiselle lisäaikaa syyskuun 2020 loppuun saakka. Laki sallii yhtiökokouksen järjestämisen siten, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain valitsemansa asiamiehen välityksellä ja siten että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

OSINGONJAKO JOPA KASVANUT

Koronakevät ei tunnu vähentävän osinkojen määrää. Seurattavista 13 pörssiyhtiöstä lähes jokaisessa osingonjako näyttää koronasta huolimatta toteutuvan jopa viime vuotta suurempana. Kuitenkin koettu epävarmuuden lisääntyminen näkyy yhtiöiden osinkojärjestelyissä.

Vain osassa yhtiöistä yhtiökokous päätti tavanomaiseen tapaan suoraan osingonjaosta (Kone, Wärtsilä, Sanoma, UPM-Kymmene ja Nokia). Muutamissa yhtiöissä yhtiökokous päätti suoraan osasta osingonjakoa valtuuttaen samalla yhtiön hallituksen päättämään enintään tietyn suuruisen lisäosingon jakamisesta (Neste, Nokian Renkaat, Stora Enso ja Konecranes). Joissakin yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään koko osingonjaosta enintään tietyn suuruisena (Caverion ja Outokumpu).

PUDOTUS, UUSI NOUSU – JA PIENI NOTKAHDUS

Sijoittajien tulevaisuudenuskon horjuminen aiheutti notkahduksen pörssikursseihin. Se on havaittavissa Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden pörssiarvon muutoksista kootussa OMXHPI-indeksistä. Pudotus alkoi helmikuun 2020 puolen välin paikkeilla ja jatkui maaliskuun 2020 loppupuolelle. Sen jälkeen indeksi on ollut nousussa. Kesäkuun 2020 alussa se oli jo palautunut joulukuun 2019 alun tasolle. Sitten tuli taas pieni notkahdus.

Seuratuista 13 yhtiöstä 11 on jakamassa tilikaudelta 2019 saman verran tai enemmän osinkoa kuin vuotta aiemmin. Kuviossa tilikauden 2019 osingot tarkoittavat yhtiökokousten päätösten ja valtuutusten mukaisia enimmäisosinkoja. Valmetin ja Metson osalta tilikauden 2019 osinko on yhtiön hallituksen esitys osingonjaoksi. LÄHTEET Yhtiöiden pörssitiedotteet
Yli puolet seurattavista pörssiyhtiöistä on kasvattanut vuoden 2019 aikana liikevaihtoaan verrattuna edelliseen vuoteen. Vajaa puolet on lisännyt henkilöstönsä määrää vuoden 2019 aikana. Aivan kaikkien toiminta ei ole ollut kannattavaa, sillä Outokummun nettotulos on jäänyt miinukselle. Viidellä kuudesta tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta oli vuoden 2019 lopussa yhtä suuri tai suurempi kuin vuotta aiemmin.
  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus.

LÄHTEET Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia

Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteen laskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama.

TEKSTI MIKA KÄRKKÄINEN
KUVA LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

PÖRSSIKATSAUS: Osinko palkitsee omistajan

Pörssiyhtiö maksaa usein isompia osinkoja, jos kannattavia investointikohteita ei ole. Monen teollisuusyrityksen osingot ovat olleet nousussa.

KUVA YLLÄ: Nokian yhtiökokous Helsingin Messukeskuksessa toukokuussa 2017. KUVA LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Kolmas osa ilmestyy kesällä 2020. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yleensä pörssiyritys maksaa siihen sijoittaneille voitto-osuutta, osinkoa, jos yhtiökokous hallituksen esityksestä niin päättää.

Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa myös vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osakepääomaa, hankkimalla yhtiölle sen omia osakkeita tai purkamalla yhtiö. Pörssiyritys voi jättää jakamatta osinkona voittovaransa tai ainakin osan niistä.

– Pörssiyhtiöt ovat taipuvaisia jakamaan isompia osinkoja, mikäli niiltä puuttuu sopivia ja kannattavia investointikohteita, toteaa Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen.

– Jos osingot jätetään jakamatta, ne kasvattavat yrityksen omaa pääomaa. Itselle jätetty raha yleensä kasvattaa yhtiön voittoja ja arvoa tulevina tilikausina. Investointien lisäksi varoja voidaan sijoittaa tai niillä voidaan maksaa pois velkoja tai ostaa omia osakkeita.

Kärkkäisen mukaan onnistuneet investoinnit ja sijoitukset heijastuvat yhtiön tuleviin voittoihin. Takaisinostot vähentävät ulkona olevien osakkeiden lukumäärää, jolloin jäljelle jääneiden osakkeiden painoarvo kasvaa ja osakkeen kurssi saattaa nousta. Pörssiyrityksen osakkeen kurssiin ovat latautuneet odotukset tulevaisuuden osingoista. Velkojen kuittaaminen vähentää tulevia rahoituskuluja.

OSAKE ON AINA RISKI

Hankkiessaan pörssiyhtiön osakkeita sijoittaja aina ottaa riskin, sillä rahat voivat myös mennä. Yritys voi päätyä konkurssiin tai osakkeen arvo romahtaa syystä tai toisesta.

Suomalaisten yksityisten osakesäästäjien lisäksi varojaan osakkeisiin sijoittaneita osapuolia on muitakin.

– Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista noin puolet on suomalaisessa ja puolet ulkomaalaisessa omistuksessa. Yksityishenkilöiden lisäksi Suomen valtio, eläkeyhtiöt, erilaiset säätiöt, rahastot ja muut yhteisöt ovat merkittäviä osakkeenomistajia, Kärkkäinen toteaa.

Esimerkiksi Wärtsilän osakkeista omistivat vuoden 2018 lopussa hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 54,5, kotitaloudet 17,9, julkisyhteisöt 10,7, yksityiset yritykset 7,6, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 6,1 sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,2 prosenttia.

Osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on erilajisia osakkeita, kuten A-, B- ja C-osakkeita, joilla on ehkä erilainen oikeus osinkoon.

Osakeyhtiön osingonjakovara käy ilmi sen taseesta. Vapaa oma pääoma sisältää yhtiöön kertyneet voittovarat, joita ei vielä ole jaettu.

– Pörssiyhtiöissä on tavanomaista, että osinko pyritään pitämään vuodesta toiseen joko tasaisena tai tasaisesti kasvavana, vaikka yhtiön vuotuinen voitto vaihtelisi. Silloin sijoittajat kenties luottavat yhtiön johdonmukaisesti kehittyvään osingonjakoon myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Kärkkäinen.

 

Melkein jokainen seurattavista 13 yhtiöstä on jakanut enemmän osinkoa tilikaudelta 2018 kuin vuotta aikaisemmin. Useiden yhtiöiden osingonjako on ollut viime aikoina nousujohteista tilikaudesta toiseen.

 

OSINKOJEN JAKAMINEN

  • Osingot maksetaan osakkeenomistajille.
  • Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa.
  • Osakeyhtiön hallitus tekee esityksen yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
  • Osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous hallituksen esityksestä.
  • Osingonjako perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen.
  • Osingonjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa asemassa.
    Osinko on perinteisesti maksettu yleensä kerran vuodessa.
  • Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaisi maksukyvyttömyyden.
  • Säännösten vastainen varojenjako on laitonta.

OSINGON IRTOAMISPÄIVÄ on päivä, josta lähtien pörssistä ostettu osake ei enää oikeuta osinkoon juuri tässä osingonjaossa. Sijoittaja on oikeutettu osinkoon, mikäli se omistaa osakkeen irtoamispäivää edeltävänä iltana.

TÄSMÄYTYSPÄIVÄ on arvo-osuusjärjestelmän mukaan päivä, jonka omistajaluettelon perusteella määräytyvät oikeudet osinkoon, osakeantiin ja yhtiökokoukseen osallistumiseen.

OSINGON MAKSUPÄIVÄ on päivä, jona osinko maksetaan osakkeenomistajan arvo-osuustilille. Suomessa se on usein kolmas pankkipäivä yhtiökokouksen jälkeen.

 

Yli puolet seurattavista pörssiyhtiöistä on kasvattanut vuoden 2019 alkupuoliskolla liikevaihtoaan verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Samoin yli puolet on lisännyt henkilöstönsä määrää verrattaessa kesäkuun lopun tilannetta vuotta aiempaan. Aivan kaikkien toiminta ei ole ollut kannattavaa, ja osan nettotulos on jäänyt miinukselle. Jokaisella tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta oli kesäkuun lopussa suurempi kuin vuotta aiemmin.
  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus.

Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia

Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteenlaskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osingot ovat kehittyneet varsin myönteisesti varsinkin kahtena viime tilikautena.

PÖRSSIKATSAUS: Pörssiyhtiöitä kannattaa tuntea – ja vaikka omistaakin

”Kuka tahansa voi ostaa pikkurahalla pörssiyhtiön osakkeita ja saa sitten osallistua yhtiökokoukseen”, opastaa Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen.

KUVA YLLÄ: Yhdellä osakkeella yhtiökokoukseen: Yleisradion silloiset toimituspäällikkö Hannu Taanila (vas.) ja toimittaja Esko Seppänen Ken on maassa rikkahin -kirjansa julkistamistilaisuudessa vuonna 1983. KUVA LEHTIKUVA / JORMA PUUSA

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Toinen osa ilmestyy loppuvuonna 2019. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Toimittajat Esko Seppänen ja Hannu Taanila hankkivat 1980-luvulla yhden osakkeen pörssiyrityksistä. Päästyään yhtiökokouksiin he käyttivät kärkeviä puheenvuoroja ja raportoivat toiminnasta Ylen radio-ohjelmassa.

– Pörssiyhtiöt jakavat osinkoja eli osan tuloksesta omistajille. Ajan kuluessa tuottoa karttuu, joten omistajalle kertyy pääomatuloa, toteaa Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund.

Yksittäisten ihmisten lisäksi suurimmat pörssiyhtiöiden omistajat ovat eläke- ja sijoitusrahastoja ja erilaisia sijoitusyrityksiä, jotka nettoavat pääomalleen pitkällä aikavälillä sievoisen tuoton.

– Suomessa omistuspohja ei ole läpinäkyvä, vaan erityinen hallintarekisteri piilottaa osan omistajista. Tämä taas mahdollistaa veronkierron ja harmaan talouden. Seurauksena on melkoinen lovi valtion verotuloihin, harmittelee Eklund.

PÖRSSEISSÄ ERILAISTA OSAAMISTA

Turussa Hamburger Börs on hotelliravintola, mutta Helsingin, New Yorkin, Tokion ja Tukholman pörsseissä mitataan pörssiyhtiöiden osakkeitten arvoa. Yhtiöt voivat olla listautuneena samanaikaisesti usean eri maan pörsseihin, jolloin tärkeää on noteerata osake samalle tasolle. Esimerkiksi suomalaisista suuryrityksistä Stora Enso on listattu Helsingin ja Tukholman pörsseihin. Nokia taas noteerataan New Yorkin ja Pariisin pörsseissä Helsingin ohella.

Eri maiden pörsseissä on erilaista osaamista. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, mihin pörssiin yhtiö halutaan kirjata. Useampaan pörssiin kirjautumisella halutaan myös vaikuttaa sijoittajiin ja kansainvälistää sijoittajakuntaa.

– Suomalaisten metsäteollisuuden yritysten painoarvo on kansainvälisesti kaikkein vahvin juuri Helsingin pörssissä. Kaivosalan yrityksille Toronton pörssi on keskeisin, Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen selvittää ja jatkaa.

– Osakkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Isot riskit sijoittamisessa tarkoittavat markkinahintojen reipasta heilahtelua, jolloin vaarana on menettää pääomaa.

SIJOITUKSISSA RISKINSÄ

Jos sijoittamaan ryhtyy, täytyy miettiä muutamia asioita. Ensinnäkin minkä alan osakkeisiin pennosensa haluaa sijoittaa, kuinka pitkäksi ajaksi on valmis sitomaan pääomansa ilman tuottoa ja mikä on tuotto-odotus kymmenen tai vaikkapa vielä pidemmän ajan sijoitukselle. Sijoitusten hajauttaminen erityyppisiin kohteisiin alentaa riskiä.

Riskejä ei voi kokonaan välttää, vaan pahimmillaan sijoituksensa voi menettää kokonaan. Kun jokin yksittäinen tapahtuma tai tapahtumaketju luo osakemarkkinoilla paniikin, voi pörssi romahtaa. Viimeisimmässä vuoden 2008 finanssikriisissä isot suomalaiset pörssiyhtiöt menettivät valtaosan arvostaan, kun niiden osakekurssit laskivat rajusti.

– Pörssiyhtiöihin sijoittaminen on tehty helpoksi. Niillä on velvollisuus raportoida tarkasti tilanteestaan, ja lisäksi niiden osakkeet ovat yleensä muutettavissa rahaksi, Kärkkäinen toteaa.

– Pörssiyhtiön tarkoitus on tehdä voittoa omistuspohjasta riippumatta. Osakkeen hinta halutaan pitää mahdollisimman korkeana, mikä on johtanut lyhytjänteiseen toimintaan eli puhutaan kvartaalitaloudesta, Eklund kiteyttää.

ANU-HANNA ANTTILA
Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö

 


Katsauksen materiaalit ovat koostaneet Teollisuusliiton erikoistutkijat Mika Kärkkäinen ja Timo Eklund.

TILAUSKANTA on yrityksen sen hetkisten tilausten arvo. Kun tilauskannan suhteuttaa liikevaihtoon, voi päätellä, miten pitkäksi ajaksi yrityksellä on töitä tilattuna. Seuranta-taulukon luvuista saattoi vuoden vaihteessa arvioida esimerkiksi Koneella tilattujen töiden riittävän vajaaksi vuodeksi eteenpäin.

  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus.

Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia