Pörssi­kat­saus: Osinko palkitsee omistajan

Pörssiyhtiö maksaa usein isompia osinkoja, jos kannat­tavia inves­toin­ti­koh­teita ei ole. Monen teolli­suus­yri­tyksen osingot ovat olleet nousussa.

18.11.2019

PÖRSSIKATSAUS Teolli­suus­liiton tutki­musyk­sikön katsaus kertoo pörssiyh­tiöistä liiton toimia­loilta. Katsauk­sessa seura­taan teolli­suuden suhdan­netta pörssiy­ri­tysten kautta. Kolmas osa ilmestyy kesällä 2020. Lue juttusarjan kaikki osat tästä.

Osakeyh­tiön tarkoi­tuk­sena on tuottaa voittoa osakkee­no­mis­ta­jille, jollei yhtiö­jär­jes­tyk­sessä määrätä toisin. Yleensä pörssiy­ritys maksaa siihen sijoit­ta­neille voitto-osuutta, osinkoa, jos yhtiö­ko­kous halli­tuksen esityk­sestä niin päättää.

Osakeyh­tiön varoja voidaan jakaa myös vapaan oman pääoman rahas­tosta, alenta­malla osake­pää­omaa, hankki­malla yhtiölle sen omia osakkeita tai purka­malla yhtiö. Pörssiy­ritys voi jättää jakamatta osinkona voitto­va­ransa tai ainakin osan niistä.

– Pörssiyh­tiöt ovat taipu­vaisia jakamaan isompia osinkoja, mikäli niiltä puuttuu sopivia ja kannat­tavia inves­toin­ti­koh­teita, toteaa Teolli­suus­liiton erikois­tut­kija Mika Kärkkäinen.

– Jos osingot jätetään jakamatta, ne kasvat­tavat yrityksen omaa pääomaa. Itselle jätetty raha yleensä kasvattaa yhtiön voittoja ja arvoa tulevina tilikausina. Inves­toin­tien lisäksi varoja voidaan sijoittaa tai niillä voidaan maksaa pois velkoja tai ostaa omia osakkeita.

Kärkkäisen mukaan onnis­tu­neet inves­toinnit ja sijoi­tukset heijas­tuvat yhtiön tuleviin voittoihin. Takai­si­nostot vähen­tävät ulkona olevien osakkeiden lukumäärää, jolloin jäljelle jääneiden osakkeiden painoarvo kasvaa ja osakkeen kurssi saattaa nousta. Pörssiy­ri­tyksen osakkeen kurssiin ovat latau­tu­neet odotukset tulevai­suuden osingoista. Velkojen kuittaa­minen vähentää tulevia rahoituskuluja.

OSAKE ON AINA RISKI

Hankkies­saan pörssiyh­tiön osakkeita sijoit­taja aina ottaa riskin, sillä rahat voivat myös mennä. Yritys voi päätyä konkurs­siin tai osakkeen arvo romahtaa syystä tai toisesta.

Suoma­laisten yksityisten osake­sääs­tä­jien lisäksi varojaan osakkei­siin sijoit­ta­neita osapuolia on muitakin.

– Suoma­laisten pörssiyh­tiöiden osakkeista noin puolet on suoma­lai­sessa ja puolet ulkomaa­lai­sessa omistuk­sessa. Yksityis­hen­ki­löiden lisäksi Suomen valtio, eläkeyh­tiöt, erilaiset säätiöt, rahastot ja muut yhteisöt ovat merkit­täviä osakkee­no­mis­tajia, Kärkkäinen toteaa.

Esimer­kiksi Wärtsilän osakkeista omistivat vuoden 2018 lopussa hallin­ta­re­kis­te­röidyt ja ulkomaiset omistajat 54,5, kotita­loudet 17,9, julki­syh­teisöt 10,7, yksityiset yritykset 7,6, voittoa tavoit­te­le­mat­tomat yhteisöt 6,1 sekä rahoitus- ja vakuu­tus­lai­tokset 3,2 prosenttia.

Suoma­laisten pörssiyh­tiöiden osakkeista noin puolet on suoma­lai­sessa ja puolet ulkomaa­lai­sessa omistuksessa.

Osakeyh­tiön kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiö­jär­jes­tyk­sessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on erila­jisia osakkeita, kuten A‑, B- ja C‑osakkeita, joilla on ehkä erilainen oikeus osinkoon.

Osakeyh­tiön osingon­ja­ko­vara käy ilmi sen taseesta. Vapaa oma pääoma sisältää yhtiöön kerty­neet voitto­varat, joita ei vielä ole jaettu.

– Pörssiyh­tiöissä on tavan­omaista, että osinko pyritään pitämään vuodesta toiseen joko tasai­sena tai tasai­sesti kasva­vana, vaikka yhtiön vuotuinen voitto vaihte­lisi. Silloin sijoit­tajat kenties luottavat yhtiön johdon­mu­kai­sesti kehit­ty­vään osingon­ja­koon myös tulevai­suu­dessa, toteaa erikois­tut­kija Kärkkäinen.

OSINKOJEN JAKAMINEN

• Osingot makse­taan osakkeenomistajille.
• Tilin­päätös vahvis­te­taan varsi­nai­sessa yhtiökokouksessa.
• Osakeyh­tiön hallitus tekee esityksen yhtiön voittoa tai tappiota koske­viksi toimenpiteiksi.
• Osingon­jaosta päättää osakeyh­tiön yhtiö­ko­kous halli­tuksen esityksestä.
• Osingon­jako perustuu viimeksi vahvis­tet­tuun tilin­tar­kas­tet­tuun tilinpäätökseen.
• Osingon­jaossa on otettava huomioon tilin­pää­töksen laati­misen jälkeen tapah­tu­neet olennaiset muutokset yhtiön talou­del­li­sessa asemassa.
  Osinko on perin­tei­sesti maksettu yleensä kerran vuodessa.
• Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksu­ky­vytön tai jako aiheut­taisi maksukyvyttömyyden.
• Säännösten vastainen varojen­jako on laitonta.

OSINGON IRTOAMISPÄIVÄ on päivä, josta lähtien pörssistä ostettu osake ei enää oikeuta osinkoon juuri tässä osingon­jaossa. Sijoit­taja on oikeu­tettu osinkoon, mikäli se omistaa osakkeen irtoa­mis­päivää edeltä­vänä iltana.

TÄSMÄYTYSPÄIVÄ on arvo-osuus­jär­jes­telmän mukaan päivä, jonka omista­ja­luet­telon perus­teella määräy­tyvät oikeudet osinkoon, osakean­tiin ja yhtiö­ko­kouk­seen osallistumiseen.

OSINGON MAKSUPÄIVÄ on päivä, jona osinko makse­taan osakkee­no­mis­tajan arvo-osuus­ti­lille. Suomessa se on usein kolmas pankki­päivä yhtiö­ko­kouksen jälkeen.

PÖRSSIKATSAUS

• Juttusar­jassa seura­taan 13 suoma­laista pörssiyh­tiötä. Yritykset on valittu edusta­maan Teolli­suus­liiton sekto­reita: tekno­logia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityi­salat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkit­tävä. Suuremmat ja kannat­ta­vimmat yritykset ovat yleensä sijoi­tus­koh­teina kiinnos­ta­vimpia. Tämä näkyy korkeam­pana pörssi­kurs­sina. Näillä yrityk­sillä on yleensä myös suurin kansan­ta­lou­del­linen merkitys.
• Avain­luvut auttavat yritysten tilan­teen hahmot­ta­mi­sessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuu­desta, NETTOTULOS yrityksen kannat­ta­vuu­desta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merki­tyk­sestä työllis­tä­jänä kuin sijoituskohteena.
• Taulukon luvut kuvaavat maail­man­laa­juista toimintaa. Useim­milla taulukon yrityk­sistä suurin osa toimin­noista on ulkomailla.
• Muutokset liike­vaih­dossa ja henki­lös­tössä voivat johtua yritys­kau­poista. Myös tuotteiden hintojen vaihte­lulla voi olla suuri vaikutus.
• Helsingin pörssissä on sen eri listoilla notee­rat­tuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkont­tori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomai­nenkin yhtiö, joiden osake on sivulis­tattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytän­nössä joka vuosi. Siten vertail­taessa peräk­käis­tenkin vuosien yhteen­las­ket­tuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä notee­rat­tujen yhtiöiden osingot ovat kehit­ty­neet varsin myöntei­sesti varsinkin kahtena viime tilikautena.

Lähteet: Yhtiöiden vuosi­ker­to­mukset ja Almamedia