Eetu Kinnunen: Ruotsin vaaleissa jäi tärkeitä teemoja varjoon

Ruotsin valtio­päi­vä­vaalit järjes­tet­tiin maakunta- ja kunta­vaa­lien yhtey­dessä sunnun­taina 11. syyskuuta. Lopul­linen vaali­tulos ei selvinnyt vielä vaali-iltana, mutta ruotsa­laisten huikea äänes­ty­sak­tii­vi­suus kertoo, että demokratia selvästi voitti. Teolli­suus­liiton delegaatio oli paikal­lisen sisar­jär­jes­tömme, IF Metallin vieraana Tukhol­massa seuraa­massa vaali-iltaa ja kuule­massa, miten ruotsa­lainen ay-liike pyrki vaikut­ta­maan vaalien poliit­ti­siin teemoihin ja aktivoi­maan jäseniään vaaliuurnille.

Ruotsa­laisten ammat­ti­liit­tojen yhteys nimeno­maan sosia­li­de­mo­kraat­teihin on histo­rial­li­sesti vahvempi kuin Suomessa, mutta niin IF Metallin kuin muidenkin liittojen täytyy huomioida, ettei jäsenistön voi enää odottaa automaat­ti­sesti kannat­tavan tiettyä puoluetta. Vaaleja on lähes­tyt­tävä temaat­ti­sesti, ja pyrit­tävä nosta­maan yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun liittojen jäsenten näkökul­masta tärkeitä teemoja, jotta polii­tik­kojen ja puolueiden täytyy ilmoittaa kantansa niihin.

IF Metall tuki vaaleissa sellaisia puolueita ja ehdok­kaita, jotka kannat­tivat liiton vaali­tee­moja työnte­ki­jöiden eläke- ja terveys­va­kuu­tusten paran­ta­mi­sesta, työtur­val­li­suus­lain­sää­dännön tiuken­ta­mi­sesta ja oikeu­den­mu­kai­sesta ilmas­to­po­li­tii­kasta. Teema­kes­kus­telun jälkeen liitto edelleen suositti jäsenil­leen vasem­miston ehdok­kaiden äänes­tä­mistä. Vaikka Ruotsi­de­mo­kraatit kohdis­tavat suuren osan kampan­join­nis­taan työväes­töön, samoin kuin Perus­suo­ma­laiset Suomessa tai Kansal­linen liittouma Ranskassa, puolue ei käytän­nössä kuiten­kaan edistä työnte­ki­jöiden oikeuksia työelämässä.

Vaalit käytiin pitkälti maahan­muutto- ja rikol­li­suus­tee­mojen ympärillä.

Ammat­ti­liit­tojen kampan­jasta huoli­matta vaalit käytiin pitkälti maahan­muutto- ja rikol­li­suus­tee­mojen ympärillä. Jengiy­ty­misen ja asuina­lueiden eriyty­misen torju­misen vaali­tee­mak­seen ottaneet sosia­li­de­mo­kraatit menes­tyivät hyvin ja nostivat kanna­tus­taan yli kaksi prosenttia, mutta halli­tusta tukeneet Vasem­mis­to­puolue ja etenkin Keskusta kärsivät jyrkän tappion. Tämä antaa oikeis­to­blo­kille ainakin mahdol­li­suuden yrittää halli­tuksen muodos­ta­mista. Blokkiin kuuluu sen johto­puo­lueen Maltil­lisen kokoo­muksen ohella nyt myös Ruotsi­de­mo­kraatit, joka oli vaalien toinen suuri voittaja ja ohitti kanna­tuk­ses­saan ensi kertaa 1970-luvun jälkeen kolman­nelle paikalle pudon­neen Kokoomuksen.

Oikeisto on Ruotsis­sakin tavoi­tellut pitkään ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen neuvot­te­luoi­keuk­sien ja työttö­myys­turvan heiken­tä­mistä. Oikeis­tolla ei myöskään ole intressiä korjata aiemmilla terveys- ja eläke­re­for­meilla synny­tet­tyjä ongelmia, joita sosia­li­de­mo­kraat­tiset vähem­mis­tö­hal­li­tukset eivät ole voineet ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen painos­tuk­sesta huoli­matta korjata. Näin voikin olla, että vaalien jälkeen politiikan keskiöön nousevat teemat, jotka itse vaaleissa jäivät varjoon ja joiden perus­teella ruotsa­laiset eivät vaaleissa ääntään antaneet.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton ulkoisen viestinnän päällikkö.