Eetu Kinnu­nen: Ruot­sin vaaleissa jäi tärkeitä teemoja varjoon

Ruot­sin valtio­päi­vä­vaa­lit järjes­tet­tiin maakunta- ja kunta­vaa­lien yhtey­dessä sunnun­taina 11. syys­kuuta. Lopul­li­nen vaali­tu­los ei selvin­nyt vielä vaali-iltana, mutta ruot­sa­lais­ten huikea äänes­ty­sak­tii­vi­suus kertoo, että demo­kra­tia selvästi voitti. Teol­li­suus­lii­ton dele­gaa­tio oli paikal­li­sen sisar­jär­jes­tömme, IF Metal­lin vieraana Tukhol­massa seuraa­massa vaali-iltaa ja kuule­massa, miten ruot­sa­lai­nen ay-liike pyrki vaikut­ta­maan vaalien poliit­ti­siin teemoi­hin ja akti­voi­maan jäse­ni­ään vaaliuurnille.

Ruot­sa­lais­ten ammat­ti­liit­to­jen yhteys nime­no­maan sosia­li­de­mo­kraat­tei­hin on histo­rial­li­sesti vahvempi kuin Suomessa, mutta niin IF Metal­lin kuin muiden­kin liit­to­jen täytyy huomioida, ettei jäse­nis­tön voi enää odot­taa auto­maat­ti­sesti kannat­ta­van tiet­tyä puoluetta. Vaaleja on lähes­tyt­tävä temaat­ti­sesti, ja pyrit­tävä nosta­maan yhteis­kun­nal­li­seen keskus­te­luun liit­to­jen jäsen­ten näkö­kul­masta tärkeitä teemoja, jotta polii­tik­ko­jen ja puoluei­den täytyy ilmoit­taa kantansa niihin.

IF Metall tuki vaaleissa sellai­sia puolueita ja ehdok­kaita, jotka kannat­ti­vat liiton vaali­tee­moja työn­te­ki­jöi­den eläke- ja terveys­va­kuu­tus­ten paran­ta­mi­sesta, työtur­val­li­suus­lain­sää­dän­nön tiuken­ta­mi­sesta ja oikeu­den­mu­kai­sesta ilmas­to­po­li­tii­kasta. Teema­kes­kus­te­lun jälkeen liitto edel­leen suositti jäse­nil­leen vasem­mis­ton ehdok­kai­den äänes­tä­mistä. Vaikka Ruot­si­de­mo­kraa­tit kohdis­ta­vat suuren osan kampan­join­nis­taan työväes­töön, samoin kuin Perus­suo­ma­lai­set Suomessa tai Kansal­li­nen liit­touma Rans­kassa, puolue ei käytän­nössä kuiten­kaan edistä työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia työelämässä.

Vaalit käytiin pitkälti maahan­muutto- ja rikol­li­suus­tee­mo­jen ympärillä.

Ammat­ti­liit­to­jen kampan­jasta huoli­matta vaalit käytiin pitkälti maahan­muutto- ja rikol­li­suus­tee­mo­jen ympä­rillä. Jengiy­ty­mi­sen ja asui­na­luei­den eriy­ty­mi­sen torju­mi­sen vaali­tee­mak­seen otta­neet sosia­li­de­mo­kraa­tit menes­tyi­vät hyvin ja nosti­vat kanna­tus­taan yli kaksi prosent­tia, mutta halli­tusta tuke­neet Vasem­mis­to­puo­lue ja eten­kin Keskusta kärsi­vät jyrkän tappion. Tämä antaa oikeis­to­blo­kille aina­kin mahdol­li­suu­den yrit­tää halli­tuk­sen muodos­ta­mista. Blok­kiin kuuluu sen johto­puo­lu­een Maltil­li­sen kokoo­muk­sen ohella nyt myös Ruot­si­de­mo­kraa­tit, joka oli vaalien toinen suuri voit­taja ja ohitti kanna­tuk­ses­saan ensi kertaa 1970-luvun jälkeen kolman­nelle paikalle pudon­neen Kokoomuksen.

Oikeisto on Ruot­sis­sa­kin tavoi­tel­lut pitkään ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen neuvot­te­luoi­keuk­sien ja työt­tö­myys­tur­van heiken­tä­mistä. Oikeis­tolla ei myös­kään ole intres­siä korjata aiem­milla terveys- ja eläke­re­for­meilla synny­tet­tyjä ongel­mia, joita sosia­li­de­mo­kraat­ti­set vähem­mis­tö­hal­li­tuk­set eivät ole voineet ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen painos­tuk­sesta huoli­matta korjata. Näin voikin olla, että vaalien jälkeen poli­tii­kan keski­öön nouse­vat teemat, jotka itse vaaleissa jäivät varjoon ja joiden perus­teella ruot­sa­lai­set eivät vaaleissa ääntään antaneet.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton ulkoi­sen vies­tin­nän päällikkö.