Työssä oppi­mista kaiken ikää

Perin­ne­vii­sau­den mukaan oppi ei kaada ojaan. Toisen kitey­tyk­sen mukaan oppi­mi­nen tapah­tuu kanta­pään kautta. Yhdessä ne kuvaa­vat oppi­mi­sen hyödyl­li­syyttä ja hankaluutta.

Vaikka uuden oppi­mi­nen on monin tavoin arvo­kasta, ei oppi auto­maat­ti­sesti johda myön­tei­seen kehi­tyk­seen tai asioi­den paran­tu­mi­seen. Oppi­mis­polku voi edetä voima­va­roja kulut­ta­van yrityk­sen ja ereh­dyk­sen kautta, tai oppi­mi­sen vaati­muk­set voivat olla niin korkeat, että niistä muodos­tuu lamaut­tava paine ja oppi­mi­sen este. Myös väärin oppi­mi­nen on mahdollista.

Edellä kuvattu koskee myös työssä oppi­mista, jolla tarkoi­te­taan työn lomassa tai työn vuoksi tapah­tu­vaa oppi­mista. Se voi olla muodol­taan koulu­maista todis­tuk­siin tähtää­vää opis­ke­lua tai työn tarpeista aiheu­tu­vaa työti­lan­teissa tapah­tu­vaa oppi­mista. Teol­li­suu­den Palkan­saa­jien TP:n rapor­tin Jatkuva työssä oppi­mi­nen havainto on, että yrityk­sissä ja orga­ni­saa­tioissa ymmär­re­tään oppi­mi­sen tärkeys, mutta sen tuke­mi­sen keinot voivat olla kehit­ty­mät­tö­miä ja kohden­tua pääosin kurs­sei­hin ja koulutustilaisuuksiin.

Muodol­li­sen koulu­tuk­sen vasta­pa­riksi on toisi­naan esitetty työ parhaana opet­ta­jana. Vastak­kai­na­set­telu on ymmär­ret­tävä, mutta todel­li­suu­delle vieras, sillä kurs­sien ja työn lomassa tapah­tu­van oppi­mi­sen yhdis­telmä on tutki­muk­sissa havaittu tehok­kaaksi. Yhdis­tel­män osat voidaan pelkis­tää asiaan paneu­tu­mi­seksi sitä ylei­sem­min tarkas­te­le­malla, mitä seuraa opin sovel­ta­mi­nen työn teke­mi­seen. Tätä saat­taa seurata moti­vaa­tio syven­tää ja laajen­taa osaamista.

Kurs­sien ja työn lomassa tapah­tu­van oppi­mi­sen yhdis­telmä on tutki­muk­sissa havaittu tehokkaaksi.

Oppi­mi­sen järjes­tä­mi­seksi ja tuke­mi­seksi voi TP:n rapor­tista poimia havain­non, jonka mukaan ympä­ris­tön valinta vaikut­taa siihen, koetaanko oppi­mi­nen jäykän koulu­mai­sena vai rennom­pana tapah­tuma. Luok­ka­huo­neen sijaan voidaan paikaksi valita esimer­kiksi kahvi­huone, tauko­tila tai sen koneen tai lait­teen vierelle aset­tu­mi­nen, jonka toimin­nal­li­suuk­sia ja käyt­töä on tarkoi­tus opetella.

Valmen­ta­van ja yhteis­toi­min­nal­li­sen, osal­lis­ta­van ja kannus­ta­van johta­mi­sen malli on saavut­ta­nut sijaa orga­ni­saa­tioissa. Myös osaa­mi­sen johta­mi­nen alkaa olla tuttu käsite. Näiden rinnalla on kiin­ni­tet­tävä aikai­sem­paa enem­män huomiota oppi­mi­sen johta­mi­seen. Kysy­myk­sessä on kehä, jossa oppi­mista mahdol­lis­tava työym­pä­ristö johtaa yksi­löi­den oppi­mi­seen, mikä parhaim­mil­laan vaikut­taa myön­tei­sesti koko orga­ni­saa­tioon. Tätä mahdol­li­suutta ei tois­tai­seksi ole yrityk­sissä tarpeeksi hyödynnetty.

Olen­naista myön­tei­sen kier­teen raken­ta­mi­sessa on oppi­mis­mah­dol­li­suuk­sien tasai­nen tarjoa­mi­nen henki­lös­tö­ryh­mit­täin yksi­lö­ta­solle asti. Taus­talla vaikut­ta­vat kasau­tu­mi­sen ilmiöt. Kuten se, että työn­te­ki­jöille on perin­tei­sesti tarjottu vähem­män koulu­tusta ja mahdol­li­suuk­sia oppi­mi­seen kuin toimi­hen­ki­löille ja asian­tun­ti­joille. Tai esimer­kiksi se, että oppi­mi­sen imuun kiinni pääs­seet opis­ke­le­vat innok­kaam­min lisää kuin he, joille on aikai­sem­mista koulu­tus­ko­ke­muk­sista jäänyt hapan maku tai etäi­nen tuntu. Se ei kuiten­kaan tarkoita sitä, että heillä ei olisi edel­ly­tyk­siä oppi­mi­seen. Fiksut orga­ni­saa­tiot otta­vat tämän oppi­mi­sen johta­mi­sessa huomioon.

Kirjoit­taja on Tekijä-lehden päätoimittaja.