Sata lasta odottaa maltamattomana lasten olympialaisten alkua Murikka-opiston kesän ensimmäisellä muksukurssilla.
Sata lasta odottaa maltamattomana lasten olympialaisten alkua Murikka-opiston kesän ensimmäisellä muksukurssilla.

Muksujen kanssa Murik­kaan – ”Onhan tämä aikamoinen kädeno­jennus liitolta”

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Kahtena kesäkuun viikkona Murikka-opistolla on taval­lista enemmän vilskettä, kun ovet ovat avoinna myös lapsille. Muksu­kurs­silla heille on omaa ohjelmaa vanhem­piensa opintojen ajaksi.

Ilmassa on suuren urhei­lu­juhlan tuntua, kun sata lasta ohjaa­ji­neen ryhmittyy parijo­noon Murikka-opiston etupi­halle Tampe­reen Teiskossa.

– Meillä on tänään edessä hauska päivä: yhdeksän vaativaa lajia, joissa mitataan tietoa, taitoa ja kette­ryyttä, sanoo toinen muksu­kurssin vastuu­oh­jaa­jista Mikko Balvik.

Meneil­lään on kesän ensim­mäinen muksu­kurssi, ja torstai alkaa lasten olympia­lai­silla, eli murik­ka­lai­sit­tain molympialaisilla.

Ennen kuin tulevai­suuden toivot pääsevät tositoi­miin, ilmoille kajahtaa molym­pia­vala. Sen lukevat Hertta Hannus, 9 ja Helmi Kankkunen, 8.

– Minä lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon reilusti pelata, taktiikkaa kelata ja illalla relata. Siispä kaikki mukaan, fuskata ei saa kukaan, tytöt lausuvat juhlallisesti.

”Voitto ei ole tärkein, vaan se, että pelaa reilusti, sanoo Helmi Kankkunen. Hän ja Hertta Hannus (vas.) lukivat molympiavalan.

LAPSILLE OHJELMAA AAMUSTA ILTAAN

Valan jälkeen lapset marssivat kisa-alueelle. Heidät on jaettu iän perus­teella yhdek­sään ryhmään, ja ryhmät on nimetty värien mukaan. Kanna­tus­huudot siivit­tävät matkaa.

– Voitta­mat­tomat violetit, huutaa seitse­män­vuo­tiaista lapsista koostuva ryhmä.

– Oranssit onnistuu, vastaa 9–10-vuotiaiden ryhmä.

Pinkkien ensim­mäinen laji on esterat­sastus. Hyvin koulu­tetut hevoset ovat kuulemma saapu­neet Murikka-opistolle suoraan Espanjasta.

– Ne hyppä­sivät hyvin ja ravasivat sujuvasti, kertoo iisal­me­lainen Elli Huttunen, 12, suoriu­dut­tuaan keppi­he­vosten esteradasta.

Elli Huttunen ylittää esteet vaivatta. Hän on Murikan muksukurssilla äitinsä, pikkusiskonsa ja -veljensä kanssa.
Elli Huttunen ylittää esteet vaivatta. Hän on Murikan muksu­kurs­silla äitinsä, pikkusis­konsa ja ‑veljensä kanssa.

Muksu­kurs­sille voivat osallistua 3–13-vuotiaat lapset Murikan kurssille tulevan vanhem­pansa kanssa. Lasten oma ohjelma alkaa aamupalan jälkeen kello 8.30. Lounaalla he käyvät porras­te­tusti vanhem­pien seurassa.

Iltapäi­vällä lapset touhuavat ryhmissä vielä runsaat kolme tuntia. Välissä tarjolla on välipala. Vapaa-aika alkaa kello 17.

Kaikilla ohjaa­jilla on koulu­tusta tai kokemusta lasten ohjaa­mi­sesta, kertoo muksu­kurs­seista vastaava Murikka-opiston opettaja Heidi Koivisto-Haataja.

– Ohjaajia on yhteensä 19. Henki­lös­tö­mi­toitus on Murikassa tiukempi kuin esimer­kiksi päiväkodeissa.

Ruskeat yrittävät pysyä merki­tyllä alueella ja pitää kaikki ilmapallot ilmassa. Kisailun lomassa kuuluu silloin tällöin myös ryhmän oma kannus­tus­huuto: Ruskeat ei ruostu!

“TÄÄLLÄ ON PALJON TEKEMISTÄ”

Sillä aikaa, kun lapset kirmaavat Murikka-opiston pihamaalla, aikuiset opiske­levat. Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Jarkko Niemi perehtyy paikal­lisen sopimisen saloihin.

– Onhan tämä aikamoinen kädeno­jennus Teolli­suus­lii­tolta, että tällaisia järjes­te­tään ja myös lapset otetaan huomioon, Niemi sanoo.

Hän asuu Äänekosken Suolah­dessa ja on matkannut Murik­kaan kahdek­san­vuo­tiaan poikansa Urhon kanssa.

– Muksu­kurssi on ihan hyvä juttu. Olen viihtynyt. Täällä on paljon tekemistä ja olen löytänyt täältä uuden kaverinkin, Tatun, Urho Niemi kertoo.

”Eipä tässä talossa hyödyt­tömiä kursseja ole”, sanoo Jarkko Niemi. Hän perehtyi Murikassa päivät paikal­li­seen sopimi­seen. Illat hän vietti poikansa Urhon kanssa.

Isä ja poika Niemen piti tulla muksu­kurs­sille jo kaksi vuotta sitten, mutta silloin se perut­tiin koronae­pi­de­mian vuoksi. Myös viime kesän kurssit pidet­tiin ilman muksuja.

Iltaisin Jarkko ja Urho Niemi ovat sauno­neet ja pelan­neet pallo­pe­lejä liikuntahallissa.

– Aika menee täällä nopeasti. Urho on aika väsynyttä poikaa illalla, ja Kymmenen uutiset ovat jääneet väliin minul­takin, Jarkko Niemi tunnustaa.

Punaisten viestiä vie Antonina Hämäläinen, 11 Vaasasta. Hänestä muksukurssilla on ollut tosi kivaa. ”Täällä ei tekeminen lopu”, Hämäläinen sanoo.
Punaisten viestiä vie Antonina Hämäläinen, 11 Vaasasta. Hänestä muksu­kurs­silla on ollut tosi kivaa. ”Täällä ei tekeminen lopu”, Hämäläinen sanoo.

”MUKAVAA, KUN TYTÖT OVAT MUKANA”

Liikun­ta­hallin edessä käy vilske, kun punaiset kantavat vettä saavista toiseen rikki­näi­sillä mukeilla. Aikaa on kuusi minuuttia, ja hyvästä kannus­ta­mi­sesta saa lisäpis­teitä. Antonina Hämäläinen pinkaisee matkaan.

– Juokse, juokse, vielä ehtii, muu ryhmä kannustaa.

Molym­pia­laisten lisäksi lapset ovat viikon aikana muun muassa etsineet Murikan tähteä ja kisan­neet Käpymastersissa.

– Parasta täällä on, kun saan tehdä kaikkea kivaa ryhmä­läis­teni kanssa, sanoo Katariina Torni, 12.

Taneli Torni ja tyttäret Sara Torni (vas.) ja Katariina Torni ovat viihtyneet Murikan muksukurssilla. Murikka on hieno paikka, isä Torni sanoo.
Taneli Torni ja tyttäret Sara Torni (vas.) ja Katariina Torni ovat viihty­neet Murikan muksu­kurs­silla. Murikka on hieno paikka, isä Torni sanoo.

Hänen siskonsa Sara Torni, 8, on nauttinut eniten uimisesta. Hän on pulikoinut sekä Näsijär­vessä että Murikan spa-osastolla.

– Muksu­kurssin takia pääasiassa tänne läksinkin. On mukavaa, kun tytöt ovat mukana, sanoo Saran ja Katariinan isä Taneli Torni.

Hän aloitti vuoden­vaih­teessa työsuo­je­lu­val­tuu­tet­tuna ja on nyt saamassa oppia Työsuo­jelun peruskurssilla.

– En tiedä, onko kaikki työsuo­je­lu­val­tuu­tetun tehtävät tulleet vielä selviksi, mutta hyvän pohjan olen saanut.

Keltaiset keilaavat. ”Hyvä, aivan mahtavaa tekemistä”, kannustaa rastin­ve­täjä Miikka Roslöf kuvan ulkopuolelta.

“ENSI VUONNA UUDESTAAN”

Tiukka taisto Murikan pihamaalla jatkuu. Siniset kisaavat huuto­vies­tissä, keltaiset keilaavat ja vihreiden laji on hulavanneviesti.

– Minä tulin ihan yökylään, kertoo Kalevi Kuosmanen, 4, ennen kuin hän siirtyy seuraavan lajin pariin.

Kalevi Kuosmanen on tullut Murik­kaan “kaukaa”. Koti sijaitsee Lapinlahdella.

Molym­pia­laisten tulokset julkis­te­taan illalla discossa Mutteri-klubilla. Sinne aikoo suunnata myös Antti-Oskari Tähkänen, 12.

– Yhteinen tekeminen on aina kivaa. Täällä on ollut hauskaa ja olen saanut uusia kavereita, hän sanoo.

Antti-Oskarin äiti Sandra Tähkänen perehtyy Murikassa järjes­tö­toi­minnan perusteisiin.

– Onhan tämä nyt aikui­sil­lekin hienoa, kun pääsee valmii­seen pöytään ja päivät kaade­taan ilmai­seksi tietoa päähän. Ei tarvitse olla kuin vastaanottavainen.

”Jos lähden Antti-Oskarin kanssa kahdes­taan jonnekin, se ei ole sama asia. Täällä on kavereita ja ohjattua toimintaa”, sanoo Sandra Tähkänen.

Ilman muksu­kurssia opinnot olisivat jääneet Tähkä­seltä väliin.

– Jäin leskeksi pari vuotta sitten. Olemme kahdes­taan, eikä minulla olisi ollut mahdol­li­suutta tulla kurssille, jos en olisi voinut ottaa Antti-Oskaria mukaan.

Iltaisin Tähkäset ovat nautti­neet muun muassa kylpylän lämmöstä ja luonnon­rau­hasta Näsijärven rantamaisemissa.

– Luonto­polku on upea. Siellä on mahtavat maisemat. Antti-Oskari lupasi tulla ensi vuonna uudes­taan, Sandra Tähkänen sanoo.