Mekaanisessa metsäteollisuudessa ensimmäinen yrityskohtainen työehtosopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2021. Varkauden Puu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tenhunen laittaa nimen alle sopimukseen. Kuvassa ovat myös Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Alapartanen (vasemmalla), Varkauden Puun vienti- ja talouspäällikkö Marileena Pesonen, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Anssi Vuorio.

Yritys­koh­tai­nen työeh­to­so­pi­mus syntyy, kun henki­löstö antaa tukensa ja liitto neuvottelee

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Useilla mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den työpai­koilla työnan­ta­jat ovat tarjon­neet paikal­li­sia työeh­toja. Nimiä ei kannata lait­taa pape­rei­hin, vaan ottaa yhteys liit­toon, neuvoo sopi­mus­asian­tun­tija Janne Nauk­ka­ri­nen Teollisuusliitosta.

Metsä­teol­li­suus ry ilmoitti syksyllä 2020 lopet­ta­vansa valta­kun­nal­lis­ten työeh­to­so­pi­mus­ten teke­mi­sen. Tästä syystä viimei­sim­mällä työeh­to­so­pi­mus­kier­rok­sella mekaa­ni­seen metsä­teol­li­suu­teen on solmittu yritys­koh­tai­sia työehtosopimuksia.

Teol­li­suus­lii­ton tavoit­teena on turvata työeh­to­so­pi­mus­ta­soi­set työeh­dot kaikille jäse­nil­leen alan noin 200 yrityk­sessä. Tällä hetkellä reilusti yli 90 prosent­tia alalla työs­ken­te­le­vistä liiton jäse­nistä on yritys­koh­tais­ten työeh­to­so­pi­mus­ten piirissä.

Työsar­kaa on kuiten­kin vielä paljon jäljellä, useissa kymme­nissä yrityk­sissä ei vielä ole työeh­to­so­pi­musta. Sopi­mus­asian­tun­tija Janne Nauk­ka­ri­nen Teol­li­suus­lii­tosta kertoo, että kysei­set yrityk­set ovat kool­taan pieniä, eikä sopi­mus­ten synty ole itses­tään selvää.

Janne NaukkarinenJanne Naukkarinen
Janne Nauk­ka­ri­nen

– Nyt kun ollaan yritys­koh­tai­sissa sopi­muk­sissa, vaatii se henki­lös­töiltä haluk­kuutta, että saadaan työeh­to­so­pi­muk­set kaik­kiin yrityk­siin, Nauk­ka­ri­nen kertoo.

Yritys­koh­tai­nen työeh­to­so­pi­mus on mahdol­lista saada synty­mään, kun työpai­kalla on riit­tä­vän korkea järjes­täy­ty­mi­saste ja henki­löstö ilmai­see halunsa liiton neuvot­te­le­maan työehtosopimukseen.

– On haas­ta­vaa lähteä neuvot­te­le­maan, jos työpai­kalla on vain muutama jäsen, Nauk­ka­ri­nen sanoo.

Jois­tain yrityk­sistä liiton lähet­tä­mät neuvot­te­lu­kut­sut eivät ole saaneet vasta­kai­kua. Näissä tilan­teissa työpai­kan poru­kan aktii­vi­suu­della on ratkai­seva merkitys.

– Työnan­ta­jaa ei kannata pelätä, vaan ilmoit­taa, että meillä on liitto, joka neuvot­te­lee työeh­dot, Nauk­ka­ri­nen sanoo.

LIITON TUKI LUO JATKUVUUTTA

Osa työnan­ta­jista on tarjon­nut omia työeh­to­jaan suoraan työpai­kalla hyväk­syt­tä­väksi. Joil­lain työpai­koilla näitä sopi­muk­sia on alle­kir­joi­tettu ilman liiton tukea.

– Toiveena on, että työpai­koilta oltai­siin meihin yhtey­dessä ja puhut­tai­siin, eikä laitet­taisi nimiä papereihin.

Nauk­ka­ri­nen kertoo, että vastaan ei ole vielä tullut paikal­lista pape­ria, jossa olisi päästy parem­paan tulok­seen kuin liiton hoita­missa yritys­koh­tai­sissa neuvotteluissa.

Useat liiton solmi­mat yritys­koh­tai­set työeh­to­so­pi­muk­set ovat kolmi­vuo­ti­sia ja koko sopi­mus­kau­den teks­tien ja koro­tus­ten kustan­nus­vai­ku­tus on ollut tyypil­li­sesti 7–10 prosen­tin luokkaa.

– Tavoit­teita on pystytty saavut­ta­maan yritys­koh­tai­sissa neuvot­te­luissa aivan hyvin, Nauk­ka­ri­nen toteaa.

Jos liitto ei ole taus­talla, ei työnan­ta­jalla ole jatkossa painetta sopi­muk­sen teke­mi­seen tai palkankorotuksiin.

Vaikka työnan­ta­jan tarjoama sopi­mus näyt­täisi tällä hetkellä kohtuul­li­selta, jatkosta ei ole takeita.

– Jos liitto ei ole taus­talla, ei työnan­ta­jalla ole jatkossa painetta sopi­muk­sen teke­mi­seen tai palkan­ko­ro­tuk­siin, Nauk­ka­ri­nen sanoo.

Monilla työnan­ta­jilla on Nauk­ka­ri­sen mukaan ajatuk­sena, että vain työstä makse­taan. Tällöin tuli­lin­jalle joutu­vat muun muassa sairaus­lo­mat ja muut työeh­to­so­pi­mus­ten perin­tei­set sosi­aa­li­set määräykset.

NEUVOTTELU VAATII OSAAMISTA

Jotkut työnan­ta­jat ovat tarjon­neet henki­lös­tön hyväk­syt­tä­väksi sopi­muk­sia, joiden pohjana on ollut vanha mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den alakoh­tai­nen työeh­to­so­pi­mus. Nauk­ka­ri­sen mukaan vanhan sopi­muk­sen hyväk­sy­mi­nen tarkoit­taa käytän­nössä työeh­to­jen heikennystä.

– Työnan­ta­jat tarjoa­vat työn­te­ki­jöil­leen tätä vanhaa sopi­musta kertoen, ettei­vät he huononna työeh­toja, mutta todel­li­suus on toinen, kun vertaa liiton neuvot­te­le­miin uusiin yritys­koh­tai­siin sopimuksiin.

Vanhaa sopi­mus­teks­tiä käyt­tä­mällä yritys voi syyl­lis­tyä myös lain rikkomiseen.

Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen solmi­missa valta­kun­nal­li­sissa työeh­to­so­pi­muk­sissa on mahdol­lista sopia tiet­ty­jen lakien rajoi­tuk­sista poike­ten. Esimer­kiksi työaika- ja vuosi­lo­ma­lain määräyk­sistä on mahdol­lista poiketa, kun työeh­to­so­pi­muk­sen ovat tehneet työn­te­ki­jöitä ja työnan­ta­jia edus­ta­vat järjestöt.

Paikal­li­silla sopi­muk­silla ei osteta työrau­haa, kun ne eivät ole työehtosopimuksia.

Yritys­koh­tai­silla työeh­to­so­pi­muk­silla ei voi poiketa lain määräyk­sistä, joten umpeu­tu­neen valta­kun­nal­li­sen sopi­muk­sen sovel­ta­mi­nen voi johtaa lain rikko­mi­seen. Yritys siis suojaa myös itse­ään, kun neuvot­te­lee työeh­to­so­pi­muk­sen liiton kanssa.

– Saat­taa tulla työnan­ta­jalle kalliiksi, jos ei ole asioita ymmär­retty, Nauk­ka­ri­nen toteaa.

Perin­tei­sesti työeh­to­so­pi­muk­silla työnan­ta­ja­puoli on osta­nut työrau­han sopi­mus­kau­deksi. Jos työeh­doista sovi­taan epämää­räi­sesti ilman liit­toa, tämä­kään ei päde.

– Paikal­li­silla sopi­muk­silla ei osteta työrau­haa, kun ne eivät ole työehtosopimuksia.

Nauk­ka­ri­nen alle­vii­vaa, että työeh­to­so­pi­mus on tärkein liiton tarjoama jäse­netu, ja yritys­koh­tai­sissa sopi­muk­sissa tämä koros­tuu enti­ses­tään. Työeh­to­so­pi­mus ei jatkossa tule kuin Manulle illal­li­nen, vaan siitä tais­te­lee kysei­sen yrityk­sen henkilöstö.

– Tässä haluamme jäse­niämme auttaa, mutta tähän työhön tarvit­semme koko yrityk­sen henki­lös­tön apua, Nauk­ka­ri­nen sanoo.