Kontit mullis­tivat tavaraliikenteen

Konttien edeltäjiä, puisia pakkaus­laa­ti­koita käytet­tiin Englan­nissa jo 1700-luvulla hevos­kul­je­tuk­sissa. Käytäntö yleistyi seuraa­valla vuosi­sa­dalla myös muissa maissa ja junakul­je­tuk­sissa. Amerik­ka­laiset rauta­tie­yh­tiöt ottivat käyttöön metal­li­laa­tikot rahti­kul­je­tuk­siin 1920-luvulla.

Kontti­kul­je­tusten isänä voidaan kuitenkin pitää amerik­ka­laista kulje­tusalan yrittäjää Malcolm McLeania, joka lastasi ensim­mäiset merirah­ti­kontit laivaan vuonna 1956 Yhdys­val­loissa. Matka alkoi Newar­kista New Jerseystä ja päätyi Housto­niin Texasissa. Siitä lähti liikkeelle konttien menestystarina.

Ensim­mäiset kontti­laivat saapuivat Yhdys­val­loista Euroop­paan keväällä 1966. Silloin täällä ei vielä uskottu konttien käyttöön, mutta kun ensim­mäiset ISO-standardit saatiin sovittua, alettiin myös Euroo­passa rakentaa konteille sopivia laivoja, satamia ja käsittelylaitteita.

1980-luvulle tultaessa kahdek­san­kul­mainen teräs­laa­tikko oli jo valloit­tanut koko maailman.

Suomi oli edellä­kä­vijä euroop­pa­lai­sessa kontti­lii­ken­teessä, sillä ensim­mäinen kontti saapui Suomeen jo keväällä 1963 Finnli­nesin Hansa Express ‑autolau­talla. Suoma­lais­va­rus­tamo Contai­ners­hips perus­tet­tiin vuonna 1966, ja jo seuraa­vana vuonna varus­tamon alus kuljetti Englan­nista Suomeen tavaraa konteissa.

Nykyään 95 prosenttia maail­man­kaupan kappa­le­ta­va­ra­kul­je­tuk­sista liikkuu konteissa, joiden määrän arvel­laan olevan yli 500 miljoonaa. Vuosit­tain nämä kontit tekevät satoja miljoonia matkoja.

Koko merilii­ken­teestä 60 prosenttia on kontti­lii­ken­nettä. Merikul­je­tusten lisäksi kontteja käyte­tään maantie‑, rautatie- ja lentokuljetuksissa.

Kontit valmis­te­taan yleensä teräk­sestä tai alumii­nista. Konttien suurvalta on Kiina, joka valmistaa 95 prosenttia kaikista konteista. Suomessa ei valmis­teta kontteja alusta saakka, mutta meillä on yrityksiä, jotka muokkaavat kontteja erikois­tar­koi­tuk­siin. Yksi niistä on metalli- ja teräs­ra­ken­teita valmis­tava A. Reponen Joutsassa.

– Yrityk­semme aloitti toimin­tansa vuonna 1978, ja kontit ovat olleet mukana jollain tavalla toimin­nas­samme jo melkein sieltä saakka. Suomessa on nykyään kymmen­kunta yritystä, jotka muokkaavat ja sovel­tavat perus­kont­teja eri tarkoi­tuk­siin, arvioi toimi­tus­joh­taja Jari Reponen.

Noin puolet A. Reposen valmis­ta­mista konteista on erikois­mi­toilla tehtyjä varavoi­ma­kont­teja, joilla huoleh­di­taan sähkön riittä­vyy­destä eri tilanteissa.

– Vastaamme laite­ti­loissa sähkö­asen­nusten lisäksi muun muassa ilman­vaih­dosta ja lämmön­siir­rosta. Nämä kontit tulevat yleensä kiinteiksi raken­teiksi raken­nusten viereen tai katoille. Niitä voidaan siirtää myös raken­nusten sisälle teolli­suus­ti­loihin. Kaikki tehdään käyttövalmiiksi.

Viimeisen viiden vuoden aikana konttien muokkaa­minen ja sovel­ta­minen uusiin tarkoi­tuk­siin on myös lisään­tynyt huomat­ta­vasti. Nyt yhden merimatkan tehneistä valmiista merikont­ti­run­goista muoka­taan Reposella esimer­kiksi kahvi­loita ja pop up ‑baareja.

Kalan­kas­va­tusta merikonteissa

Luonnon­va­ra­keskus Luke uutisoi viime syksynä, että se on kehit­tänyt kalan­kas­va­tus­me­ne­telmän, jossa merikont­teja voidaan hyödyntää tehok­kaasti kalan­kas­va­tusyk­sik­köinä. Uuden tekno­lo­gian käyttöä kontti­kas­va­tuk­sessa on testattu Laukaassa Keski-Suomessa.

Konseptin ydina­ja­tuk­sena on modulaa­ri­suus ja monitoi­min­nal­listen tekno­lo­gioiden hyödyn­tä­minen veden­kä­sit­te­lyssä. Konteissa hyödyn­net­tä­välle veden­kä­sit­te­ly­tek­no­lo­gialle on jo haettu patenttia. Tarkoi­tuk­sena on luoda edelly­tykset konseptin kaupallistamiselle.

Shanghai suurin konttisatama

Kiinan Shang­hain satama on maailman suurin kontti­sa­tama. Sen kautta kulkee vuodessa kolmin­ker­tainen määrä kontteja verrat­tuna Euroopan suurim­paan satamaan Rotter­da­miin. Kontti­ti­las­tojen kakkos­si­jalla on Aasiassa sijait­seva Singapore.

Shang­hain satamassa käsitel­lään vuosit­tain yli 40 miljoonaa konttia. Kasvanut kontti­lii­kenne on toisi­naan aiheut­tanut pahoja liiken­ne­ruuhkia, mikä on viiväs­tyt­tänyt laivojen lastausta ja purkua.

Konttien ongel­mana salakuljetus

Kontteja voidaan käyttää myös laitto­miin tarkoi­tuk­siin, sillä vain muutama prosentti konteista pysty­tään tarkastamaan.

Arvioiden mukaan konteissa kulje­te­taan vuosit­tain noin 200 miljardin euron arvosta väären­nettyä tavaraa. Lisäksi konteissa salakul­je­te­taan ihmisiä, aseita ja huumeita.

Vuonna 2019 Suomessa uutisoi­tiin espoo­lai­seen kemikaa­li­va­ras­toon tehdystä iskusta. Ulkomailta tulleet rikol­liset saatiin nopeasti kiinni. Toinen suuri huume­lasti löytyi samana vuonna Vuosaaren satamaan saapu­neesta banaanikontista.