Kontit mullistivat tavaraliikenteen

Konttien edeltäjiä, puisia pakkauslaatikoita käytettiin Englannissa jo 1700-luvulla hevoskuljetuksissa. Käytäntö yleistyi seuraavalla vuosisadalla myös muissa maissa ja junakuljetuksissa. Amerikkalaiset rautatieyhtiöt ottivat käyttöön metallilaatikot rahtikuljetuksiin 1920-luvulla.

Konttikuljetusten isänä voidaan kuitenkin pitää amerikkalaista kuljetusalan yrittäjää Malcolm McLeania, joka lastasi ensimmäiset merirahtikontit laivaan vuonna 1956 Yhdysvalloissa. Matka alkoi Newarkista New Jerseystä ja päätyi Houstoniin Texasissa. Siitä lähti liikkeelle konttien menestystarina.

Ensimmäiset konttilaivat saapuivat Yhdysvalloista Eurooppaan keväällä 1966. Silloin täällä ei vielä uskottu konttien käyttöön, mutta kun ensimmäiset ISO-standardit saatiin sovittua, alettiin myös Euroopassa rakentaa konteille sopivia laivoja, satamia ja käsittelylaitteita.

1980-luvulle tultaessa kahdeksankulmainen teräslaatikko oli jo valloittanut koko maailman.

Suomi oli edelläkävijä eurooppalaisessa konttiliikenteessä, sillä ensimmäinen kontti saapui Suomeen jo keväällä 1963 Finnlinesin Hansa Express -autolautalla. Suomalaisvarustamo Containerships perustettiin vuonna 1966, ja jo seuraavana vuonna varustamon alus kuljetti Englannista Suomeen tavaraa konteissa.

Nykyään 95 prosenttia maailmankaupan kappaletavarakuljetuksista liikkuu konteissa, joiden määrän arvellaan olevan yli 500 miljoonaa. Vuosittain nämä kontit tekevät satoja miljoonia matkoja.

Koko meriliikenteestä 60 prosenttia on konttiliikennettä. Merikuljetusten lisäksi kontteja käytetään maantie-, rautatie- ja lentokuljetuksissa.

Kontit valmistetaan yleensä teräksestä tai alumiinista. Konttien suurvalta on Kiina, joka valmistaa 95 prosenttia kaikista konteista. Suomessa ei valmisteta kontteja alusta saakka, mutta meillä on yrityksiä, jotka muokkaavat kontteja erikoistarkoituksiin. Yksi niistä on metalli- ja teräsrakenteita valmistava A. Reponen Joutsassa.

– Yrityksemme aloitti toimintansa vuonna 1978, ja kontit ovat olleet mukana jollain tavalla toiminnassamme jo melkein sieltä saakka. Suomessa on nykyään kymmenkunta yritystä, jotka muokkaavat ja soveltavat peruskontteja eri tarkoituksiin, arvioi toimitusjohtaja Jari Reponen.

Noin puolet A. Reposen valmistamista konteista on erikoismitoilla tehtyjä varavoimakontteja, joilla huolehditaan sähkön riittävyydestä eri tilanteissa.

– Vastaamme laitetiloissa sähköasennusten lisäksi muun muassa ilmanvaihdosta ja lämmönsiirrosta. Nämä kontit tulevat yleensä kiinteiksi rakenteiksi rakennusten viereen tai katoille. Niitä voidaan siirtää myös rakennusten sisälle teollisuustiloihin. Kaikki tehdään käyttövalmiiksi.

Viimeisen viiden vuoden aikana konttien muokkaaminen ja soveltaminen uusiin tarkoituksiin on myös lisääntynyt huomattavasti. Nyt yhden merimatkan tehneistä valmiista merikonttirungoista muokataan Reposella esimerkiksi kahviloita ja pop up -baareja.

Kalankasvatusta merikonteissa

Luonnonvarakeskus Luke uutisoi viime syksynä, että se on kehittänyt kalankasvatusmenetelmän, jossa merikontteja voidaan hyödyntää tehokkaasti kalankasvatusyksikköinä. Uuden teknologian käyttöä konttikasvatuksessa on testattu Laukaassa Keski-Suomessa.

Konseptin ydinajatuksena on modulaarisuus ja monitoiminnallisten teknologioiden hyödyntäminen vedenkäsittelyssä. Konteissa hyödynnettävälle vedenkäsittelyteknologialle on jo haettu patenttia. Tarkoituksena on luoda edellytykset konseptin kaupallistamiselle.

Shanghai suurin konttisatama

Kiinan Shanghain satama on maailman suurin konttisatama. Sen kautta kulkee vuodessa kolminkertainen määrä kontteja verrattuna Euroopan suurimpaan satamaan Rotterdamiin. Konttitilastojen kakkossijalla on Aasiassa sijaitseva Singapore.

Shanghain satamassa käsitellään vuosittain yli 40 miljoonaa konttia. Kasvanut konttiliikenne on toisinaan aiheuttanut pahoja liikenneruuhkia, mikä on viivästyttänyt laivojen lastausta ja purkua.

Konttien ongelmana salakuljetus

Kontteja voidaan käyttää myös laittomiin tarkoituksiin, sillä vain muutama prosentti konteista pystytään tarkastamaan.

Arvioiden mukaan konteissa kuljetetaan vuosittain noin 200 miljardin euron arvosta väärennettyä tavaraa. Lisäksi konteissa salakuljetetaan ihmisiä, aseita ja huumeita.

Vuonna 2019 Suomessa uutisoitiin espoolaiseen kemikaalivarastoon tehdystä iskusta. Ulkomailta tulleet rikolliset saatiin nopeasti kiinni. Toinen suuri huumelasti löytyi samana vuonna Vuosaaren satamaan saapuneesta banaanikontista.