Hannu Siltala: Joustoja toisen asteen opintoihin

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­te­riön käynnis­tämä halli­tus­oh­jelman mukainen toisen asteen koulu­tuksen kehit­tä­mistyö on etene­mässä lausun­to­kier­rok­selle. Hanke on jatkoa tällä halli­tus­kau­della toteu­te­tulle oppivel­vol­li­suuden laajen­ta­mi­selle, joka toi mukanaan muun muassa toisen asteen koulu­tuksen maksuttomuuden.

Kehitys­hank­keen taustalla on väestön keskit­ty­minen kasvu­kes­kuk­siin, julkisen talouden haasteet, kuntien muuttuva rooli, väestön koulutus- ja osaamis­taso sekä muutokset työelä­mässä. Kehitys­hanke ottaa huomioon myös digita­li­saa­tion kehit­ty­misen sekä opiske­li­joiden hyvin­voinnin ja tasa-arvon. Koulu­tus­po­liit­tisen selon­teon tavoit­teiden mukai­sesti toisen asteen koulu­tuksen toimin­ta­muo­toja uudis­te­taan vastaa­maan tulevia haasteita. Koulu­tuksen on oltava laadu­kasta ja asuin­pai­kasta riippu­matta kaikkien helposti saavutettavissa.

Hankkeessa tarkas­tel­laan lukio­kou­lu­tusta ja ammatil­lista koulu­tusta rinnak­kain. Lähtö­koh­tana on mahdol­li­simman yhtenäiset tavoit­teet maksut­to­malle oppivel­vol­listen koulu­tuk­selle. Tavoit­teena on myös jatkuvan oppimisen edistä­minen ja se, että suori­tet­tai­siin enemmän jatko-opintoja ammatil­lisen koulu­tuksen ja lukio­kou­lu­tuksen jälkeen.

Kehitys­hanke lähtee siitä, että lukio­kou­lutus ja ammatil­linen koulutus ovat rinnak­kaiset ja tasa-arvoiset koulu­tus­muodot, mutta niitä kehite­tään erilli­sinä koulu­tus­muo­toi­naan, joilla on omat tavoit­teet, oma lainsää­däntö ja oma rahoi­tus­jär­jes­telmä. Toisen asteen koulutus luo pohjan kaikille nuorille jatko-opintoihin sekä työelä­mään ja on merkit­tävä osaamisen kehit­tä­misen väylä työikäi­selle väestölle.

Kehitys­hanke on kanna­tet­tava ja oikean­suun­tainen teolli­suus­liit­to­lai­sesta näkökulmasta.

Keskeinen tavoite on opintojen jousta­vuuden lisää­minen. Tämä merkitsee ammatil­lisen koulu­tuksen, lukio­kou­lu­tuksen ja korkea­kou­lu­tuksen opintojen nykyistä jousta­vampaa ja laajempaa yhdis­tä­mistä. Tarkoitus on vahvistaa jatko-opinto­val­miuksia niin ammatil­li­sessa koulu­tuk­sessa kuin lukio­kou­lu­tuk­ses­sakin. Koulu­tus­jär­jes­telmää tehos­te­taan vähen­tä­mällä epätar­koi­tuk­sen­mu­kaista päällek­käistä ja peräk­käistä koulut­tau­tu­mista. Rahoi­tus­puo­lella lähde­tään siitä, että oppivel­vol­listen ja jatkuvan oppimisen rahoitus eriyte­tään ja rahoi­tus­pe­rus­teita muute­taan oppivel­vol­listen osalta.

Kaiken kaikkiaan kehitys­hanke on kanna­tet­tava ja oikean­suun­tainen teolli­suus­liit­to­lai­sesta näkökul­masta. Lisähuo­miota kaipaisi kuitenkin ulkomainen työvoima ja työpai­koilla tapah­tuvan koulu­tuksen saavu­tet­ta­vuuden ja laadun nostaminen.

Erityistä huomioita tulisi kiinnittää ammatil­listen opintojen liian vähäi­siin yhteis­kun­nal­li­siin sisäl­töihin. Työnte­ki­jöillä on hyvä olla vankkaa yhteis­kun­nal­lista osaamista, erityi­sesti työmarkkinoilla.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton koulutuspäällikkö.