Rolle Alho: Vero­nu­me­rolla tela­koi­den harmaan talou­den kimppuun

10.12.2021

TEKSTI ROLLE ALHO
KUVA KITI HAILA

Suomen tela­koilla otetaan heinä­kuussa 2022 käyt­töön vero­nu­me­ro­me­net­tely, joka on tuttu raken­nusa­lalta. Jatkossa jokai­sella tela­kalla työs­ken­te­le­vällä työn­te­ki­jällä on oltava henki­lö­koh­tai­nen vero­nu­mero. Vero­nu­me­ron pitää olla näky­villä työn­tekijän kuval­li­sessa henki­lö­tun­nis­teessa, kun hän on työpaikalla.

Vero­nu­me­ro­me­net­tely on tarpeen tela­koilla, sillä laivan­ra­ken­nus ja ‑korjaus ovat projek­ti­luon­toi­sia töitä. Alihan­kinta sekä ulko­mai­set yrityk­set ja työn­te­ki­jät ovat tyypil­li­siä. Viran­omai­silla ja ammat­ti­lii­toilla onkin ollut vaikeuk­sia valvoa tela­koilla tehtä­vää työtä.

Vero­nu­me­ron saami­nen edel­lyt­tää, että työn­tekijä – kansal­li­suu­desta riip­pu­matta – hank­kii ensin suoma­lai­sen henki­lö­tun­nuk­sen, ellei hänellä sellaista ennes­tään ole. Vero­nu­me­ron tarkoi­tuk­sena on suit­sia tela­koilla esiin­ty­vää harmaata taloutta. Se myös antaa viran­omai­sille nykyistä parem­mat keinot valvoa keitä tela­kalla työskentelee.

Jous­toa vero­nu­me­ro­me­net­te­lyssä kuiten­kin on. Esimer­kiksi lyhyellä varoi­tusa­jalla tehtä­vät hyvin lyhyt­kes­toi­set työt tela­koilla on rajattu menet­te­lyn ulko­puo­lelle, jotta yritys­toi­minta ei hankaloituisi.

Valvon­nan kehit­tä­mi­nen heijas­tuu myön­tei­sesti myös työehtoihin.

Raken­nusa­lalla vero­nu­me­ro­me­net­tely otet­tiin käyt­töön vuonna 2012. Koke­muk­set ovat olleet hyviä. Raken­nusa­lan vero­tuo­tot ovat kasva­neet harmaan talou­den toimin­nan vaikeu­dut­tua. Sen seurauk­sena rehel­li­sesti toimi­vien yritys­ten kilpai­lu­kyky mark­ki­noilla on parantunut.

Teol­li­suus­lii­tolla on paljon jäse­niä, jotka työs­ken­te­le­vät tela­koilla. Nykyistä parempi sään­tely on heidän etunsa mukaista, sillä se edesaut­taa työmark­ki­noi­den epäter­veen kilpai­lun kitke­mistä. Valvon­nan kehit­tä­mi­nen heijas­tuu viime kädessä myön­tei­sesti myös työehtoihin.

Telakka-alan parempi sään­tely on myös ulko­mais­ten työn­te­ki­jöi­den edun mukaista, sillä nime­no­maan heidän työeh­dois­saan on vuosien varrella ilmen­nyt runsaasti puutteita.

Työnan­ta­ja­lii­tot ovat ilmais­seet huolensa, että vero­nu­me­ro­me­net­tely loisi uutta byro­kra­tiaa ja hanka­loit­taisi yritys­ten toimin­taa. Nyky­tek­no­lo­gialla haitat jääne­vät varsin pieniksi, sillä digi­taa­li­set ratkai­sut ja sähköi­nen asiointi ovat Suomessa arki­päi­vää. Esimer­kiksi korona-aikana vero­nu­me­ron saami­nen ei ole edel­lyt­tä­nyt fyysistä käyn­tiä vero­hal­lin­nossa: kaiken on voinut hoitaa sähköisesti.

Suoma­lai­sen laivan­ra­ken­nuk­sen osaa­mi­sen taso on huip­pu­luok­kaa. Suomen kilpai­lu­ky­vyn tulee jatkos­sa­kin perus­tua korke­aan osaa­mi­seen ja laaduk­kai­siin työmark­ki­noi­hin. Vero­nu­mero ei yksis­sään ole hopea­luoti, joka ratkai­see kaikki ongel­mat. Se on kuiten­kin oikean­suun­tai­nen toimenpide.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton erikoistutkija.