Rolle Alho: Veronu­me­rolla telakoiden harmaan talouden kimppuun

Suomen telakoilla otetaan heinä­kuussa 2022 käyttöön veronu­me­ro­me­net­tely, joka on tuttu raken­nusa­lalta. Jatkossa jokai­sella telakalla työsken­te­le­vällä työnte­ki­jällä on oltava henki­lö­koh­tainen veronu­mero. Veronu­meron pitää olla näkyvillä työntekijän kuval­li­sessa henki­lö­tun­nis­teessa, kun hän on työpaikalla.

Veronu­me­ro­me­net­tely on tarpeen telakoilla, sillä laivan­ra­kennus ja ‑korjaus ovat projek­ti­luon­toisia töitä. Alihan­kinta sekä ulkomaiset yritykset ja työnte­kijät ovat tyypil­lisiä. Viran­omai­silla ja ammat­ti­lii­toilla onkin ollut vaikeuksia valvoa telakoilla tehtävää työtä.

Veronu­meron saaminen edellyttää, että työntekijä – kansal­li­suu­desta riippu­matta – hankkii ensin suoma­laisen henki­lö­tun­nuksen, ellei hänellä sellaista ennes­tään ole. Veronu­meron tarkoi­tuk­sena on suitsia telakoilla esiin­tyvää harmaata taloutta. Se myös antaa viran­omai­sille nykyistä paremmat keinot valvoa keitä telakalla työskentelee.

Joustoa veronu­me­ro­me­net­te­lyssä kuitenkin on. Esimer­kiksi lyhyellä varoi­tusa­jalla tehtävät hyvin lyhyt­kes­toiset työt telakoilla on rajattu menet­telyn ulkopuo­lelle, jotta yritys­toi­minta ei hankaloituisi.

Valvonnan kehit­tä­minen heijastuu myöntei­sesti myös työehtoihin.

Raken­nusa­lalla veronu­me­ro­me­net­tely otettiin käyttöön vuonna 2012. Kokemukset ovat olleet hyviä. Raken­nusalan verotuotot ovat kasva­neet harmaan talouden toiminnan vaikeu­duttua. Sen seurauk­sena rehel­li­sesti toimi­vien yritysten kilpai­lu­kyky markki­noilla on parantunut.

Teolli­suus­lii­tolla on paljon jäseniä, jotka työsken­te­levät telakoilla. Nykyistä parempi sääntely on heidän etunsa mukaista, sillä se edesauttaa työmark­ki­noiden epäter­veen kilpailun kitke­mistä. Valvonnan kehit­tä­minen heijastuu viime kädessä myöntei­sesti myös työehtoihin.

Telakka-alan parempi sääntely on myös ulkomaisten työnte­ki­jöiden edun mukaista, sillä nimeno­maan heidän työeh­dois­saan on vuosien varrella ilmennyt runsaasti puutteita.

Työnan­ta­ja­liitot ovat ilmais­seet huolensa, että veronu­me­ro­me­net­tely loisi uutta byrokra­tiaa ja hanka­loit­taisi yritysten toimintaa. Nykytek­no­lo­gialla haitat jäänevät varsin pieniksi, sillä digitaa­liset ratkaisut ja sähköinen asiointi ovat Suomessa arkipäivää. Esimer­kiksi korona-aikana veronu­meron saaminen ei ole edellyt­tänyt fyysistä käyntiä verohal­lin­nossa: kaiken on voinut hoitaa sähköisesti.

Suoma­laisen laivan­ra­ken­nuksen osaamisen taso on huippu­luokkaa. Suomen kilpai­lu­kyvyn tulee jatkos­sakin perustua korkeaan osaami­seen ja laaduk­kai­siin työmark­ki­noihin. Veronu­mero ei yksis­sään ole hopea­luoti, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Se on kuitenkin oikean­suun­tainen toimenpide.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton erikoistutkija.