Lakko-oikeu­den louk­kauk­set lisään­ty­neet maailmalla

Halli­tuk­set ja työnan­ta­jat louk­kaa­vat koro­na­pan­de­mian varjolla työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia monessa maassa, tiivis­tää ay-liik­keen maail­man­jär­jestö ITUC:n kesällä julkis­tettu raportti The 2021 Global Rights Index ay-oikeuk­sien tilasta maailmassa.

8.10.2021

Intiassa halli­tus rajoitti lakko-oikeutta, Etelä-Afri­kassa Volkswa­gen irti­sa­noi luot­ta­mus­mie­hiä väit­täen heidän kiihot­ta­neen töiden keskeyt­tä­mi­seen, kun työpai­kalla oli paljon koro­na­tar­tun­toja, ja Brasi­liassa Nestlé käytti pande­miaa teko­syynä työeh­to­so­pi­mus­ten rikko­mi­seen, ITUC listaa esimerkkejä.

Vuosit­tai­nen raportti on jo kahdek­sas. ITUC keräsi siihen tietoja jäsen­lii­toil­taan 149 maasta. Tietoja verra­taan 97:ään Kansain­vä­li­nen työjär­jestö ILO:n yleis­so­pi­muk­sissa taat­tuun työn­tekijän oikeu­teen. Tulok­set pistey­te­tään ja maat jaetaan viiteen luokkaan.

Pahim­paan luok­kaan joutui 35 maata, kuten Afga­nis­tan, Kiina ja Kuwait. Niissä oikeuk­sien toteu­tu­mi­selle ei ole takeita. Näiden­kin alle jäi yhdek­sän maata, joissa valtio on käytän­nössä romah­ta­nut. Ne kärsi­vät joko sisäl­lis­so­dasta, kuten Syyria, Jemen ja Keski-Afri­kan tasa­valta, tai raa’asta miehi­tyk­sestä, kuten Palestiina.

Parhaim­paan luok­kaan pääsi 11 maata. Niissä oikeuk­sien louk­kauk­set ovat satun­nai­sia. Joukko koos­tuu kaikista pohjois­maista, muuta­masta muusta Euroo­pan maasta, kuten Alan­ko­maat, Italia ja Saksa, sekä Uruguaysta.

Lakko-oikeus oli ylei­sim­min rikottu työn­te­ki­jöi­den oikeus. Sitä rajoi­tet­tiin 129 maassa, siis 87 prosen­tissa maista. Vuonna 2014 lakko-oikeutta rajoi­tet­tiin 63 prosen­tissa maista.

Ylei­sim­min lakko-oikeu­den louk­kaus merkit­see joko ay-johta­jien aset­ta­mista syyt­tee­seen lakoista tai lakkoon osal­lis­tu­nei­den irtisanomista.

Toiseksi louka­tuin oikeus on ITUC:n selvi­tyk­sen mukaan työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­luoi­keu­den louk­kaa­mi­nen. Sitä tapah­tui 79 prosen­tissa selvi­tyk­sen maista. Tämä­kin luku oli 63 prosent­tia vuonna 2014.

”Työnan­ta­jien vilpit­tö­män neuvot­te­lu­ha­lun puute kertoo särky­neestä yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sesta”, raportti tiivis­tää. Suoma­lai­sen teol­li­suu­den työnan­ta­jat halua­vat ilmei­sesti osal­taan edis­tää ajan henkeä.

ITUC kirjaa joka vuosi maail­man kymme­nen huonointa maata työn­te­ki­jöille. Jo viime vuodelta niistä tuttuja olivat Bangla­desh, Brasi­lia, Egypti, Filip­pii­nit, Hondu­ras, Kolum­bia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina jouk­koon tuli­vat Myan­mar ja Valko-Venäjä.

Ammat­ti­liit­to­jen aktii­veja murhat­tiin kuudessa maassa: Brasi­lia, Filip­pii­nit, Guate­mala, Kolum­bia, Nige­ria ja Myan­mar. Ay-väkeä pidä­tet­tiin 68 maassa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA ITUC GLOBAL RIGHT INDEX 2021