Työnantajaliitto teki tulkinnan palkallisen sairausloman kestosta – työtuomioistuin ei hyväksynyt
TEKSTI MIKKO NIKULA
kuvITUS ESKO KUMPUNEN
Lääkärin diagnoosiin kirjattu tietyn sairauden diagnoosikoodi ei yksinään voi rajoittaa palkallisen sairausajan kestoa, katsoo työtuomioistuin. Teollisuusliitto pyysi työtuomioistuimen kantaa työehtosopimuksen tulkintaan. Kyse oli siitä, mikä on työntekijälle diagnosoidun akuutin stressireaktion vaikutus sairausajan palkanmaksun kestoon.
Teollisuusliitolla ja työnantajaliitolla oli erilainen tulkinta pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimuksen 15 §:n 2 momentista, jonka mukaan sairausajan palkan maksamisen edellytys on, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön.
Sairauksille on määritelty Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisen tautiluokituksen mukaiset ICD-koodit, joita on tuhansia. Liitot olivat erimielisiä siitä, mikä on ICD 10 -koodi F43.0:n (akuutti stressireaktio) merkitys palkallisen sairausajan pituudelle.
Työnantajia edustavan Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto – MTHL:n Työnantajat ry:n tulkinnan mukaan sairausajan palkkaa tarvitsisi maksaa enintään kolmelta päivältä, jos lääkärin diagnoosina työntekijälle on akuutti stressireaktio. Teollisuusliitto katsoi, että ICD-koodi ei voi itsenäisenä tekijänä rajata sairausajan palkanmaksun kestoa, ja vei asian työtuomioistuimeen.
TES EI MÄÄRITTÄNYT ICD-KOODIEN VAIKUTUSTA SAIRAUSAJAN PALKANMAKSUUN
Akuutti stressireaktio on sairaus, jonka takia myönnettyä sairauslomaa on epävirallisesti kutsuttu ”surulomaksi”. Oireet aiheutuvat altistumisesta suurelle fyysiselle tai henkiselle rasitukselle ja päättyvät tavallisesti muutaman vuorokauden kuluessa. Jos oireilu kestää kauemmin, kyseessä on yleensä stressiperäinen traumahäiriö.
Työnantajaliitto esitti, että vuosien varrella oli syntynyt työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö, jonka mukaan akuutti stressireaktio diagnoosina rajaisi palkallisen sairausajan enintään muutamaksi päiväksi. Teollisuusliitto ja sen edeltäjä Metalliliitto olisivat hyväksyneet käytännön.
Oikeutta sairausajan palkkaan tulee arvioida tapauskohtaisesti.
Työtuomioistuin ei hyväksynyt väitettä osapuolten välille vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä. Työehtosopimuksessa ei myöskään ole nimenomaisia määräyksiä kansainvälisen tautiluokituksen koodien merkityksestä sairausajan palkanmaksulle.
Työtuomioistuin vahvisti Teollisuusliiton tulkinnan, jonka mukaan akuutti stressireaktio lääkärintodistuksen diagnoosina ei yksin voi rajata sitä, miten pitkältä sairausajalta työntekijä saa palkkaa. Oikeutta sairausajan palkkaan tulee arvioida tapauskohtaisesti. Työnantajan on otettava huomioon olosuhteet ja mahdollisesti muitakin selvityksiä kuin lääkärin diagnoosi.
Työtuomioistuimen ratkaisulla laajempikin merkitys
Työtuomioistuimen päätöksellä voi katsoa olevan työelämässä laajempaakin merkitystä, vaikka oikeuskäsittelyn ytimessä oli nimenomaan akuuttiin stressireaktioon eli ICD 10 -koodiin F43.0 liittyvä diagnoosi.
– Lähdemme Teollisuusliitossa siitä, että mikään muukaan yksittäinen ICD-koodi, joka lääkärintodistukseen mahdollisesti on kirjattu, ei yksittäisenä tekijänä voi rajata palkallisen sairausajan pituutta, sanoo Teollisuusliiton juristi Meri Heikelä.
Työkyvyttömyyden kestoa tulee arvioida tapauskohtaisesti.
– Tässä arvioinnissa pitää ottaa huomioon erilaiset työhön liittyvät tekijät ja esimerkiksi työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet.
