Ajassa
Kesä duunissa, työura edessä
Teollisuuden kesätyöpaikkojen tarjonta on palautumassa koronaa edeltävälle tasolle. Tekijä haastatteli kesätyöntekijöitä Suolahden Metsä Woodilta, Porvoon Borealis Polymersilta sekä Lahden Kempiltä.
12.7.2021
Työilmapiiri houkutti toiseksi kesäksi vaneritehtaalle
Suolahden vaneritehtaalla hiomakoneella työskentelevä Sini Kautto kertoo, että työpaikan hyvä henki ja tasa-arvoinen kohtelu tekivät paluusta helppoa.
Sini Kautto, 22, työskentelee nyt toista kesää Metsä Woodin Suolahden havuvaneritehtaalla Äänekoskella Keski-Suomessa.
– Oli tuttu paikka, jonne tulla. Olin suorittanut harjoittelunkin täällä opiskelun aikaan, Kautto kertoo.
Tehdas on tuttu, sillä hän on lähtöisin Äänekoskelta ja isä työskentelee samalla tontilla sijaitsevalla koivuvaneritehtaalla.
Ensimmäisenä vuonna hän oli töissä puoli vuotta, ja toisena työrupeama on neljän kuukauden mittainen. Toiseksi kesäksi tulo oli helppo valinta, sillä työilmapiiri miellyttää.
– Työntekijät kohtelevat toisiaan tasa-arvoisesti, ja toisia autetaan tarpeen mukaan, Kautto kertoo.
Useat työtehtävät ovat tulleet tutuiksi. Hän on työskennellyt vaneritehtaalla sahalla, hiomakoneella sekä pakkaamossa. Tänä vuonna työt ovat olleet pääosin hiomakoneella.
ITSENÄISTÄ TYÖSKENTELYÄ
Tavallinen työvuoro alkaa työvaatteiden vaihdolla, suojavarusteiden tarkastuksella ja töihin sisään leimautumisella.
Vuoronvaihdon yhteydessä käydään edellisen vuoron työntekijän kanssa keskustelut, onko jotain, mitä seuraavan vuoron tulisi tietää.
Työpisteessä on neljä tietokoneen näyttöä, joilta seurataan vanerilevyjen laatua ja levyjen etenemistä kuljettimella sekä nähdään koneen säädöt ja kuitataan poikkeustilanteet.
Hiomakoneen säädöt ja laaduntarkkailu ovat keskeisitä työtehtäviä. Työpäivään kuuluu myös kaikilta linjoilta tuttuja ylläpitotöitä.
– Tarkastetaan koneen kuntoa ja siivotaan paikkoja, Kautto kertoo ja muistuttaa puupölyn poiston olevan myös työturvallisuuskysymys.
Kautto on suorittanut sähkö- ja automaatioalan ammattiopinnot. Hän laskee, että varsinkin opintojen kautta saadut turvallisuustiedot sopivat suoraan vaneritehtaan töihin.
– Koulutuksen perusteella ymmärtää myös paremmin sähkölaitteita ja koneita. Se helpottaa itse työtehtävän omaksumista, Kautto pohtii.
UUDET OPETETAAN PERUSTEELLISESTI
Perehdytykselle Kautto jakaa kiitosta.
– Uutena tulee, niin koneille koulutetaan tosi hyvin. Sitä mukaa, kun kone on hallussa, annetaan vastuuta. Ei tarvitse pelätä, että joutuu heti jäämään yksin, Kautto kertoo.
Toisena vuonna koneille tulo kävi sulavasti. Korona-aikana tehtaan turvallisuus- ja muita käytäntöjä on kerrattu verkkokoulutuksina. Turvallisuushavaintoja kannustetaan tekemään ennakoivasti.
Poikkeusaikana kasvomaskit ovat tulleet uutena suojavarusteena. Perinteisempiä ovat kuulosuojaimet, kypärät ja turvakengät.
Uutena kun tulee, niin koneille koulutetaan tosi hyvin.
Tehtaalla liikkuu trukkeja ja rekkoja, joten turvallisten kulkureittien tunteminen on tärkeää.
– Täytyy noudattaa yleisiä ohjeita, eikä juoksennella päättömästi, Kautto tiivistää.
Työ on enimmäkseen itsenäistä, mutta apu löytyy viereiseltä työpisteeltä, jos tarvetta syntyy.
– Ei tarvitse jännittää, uskaltaako kysyä neuvoa.
JÄSENYYS TUKENA JA TURVANA
Teollisuusliiton jäseneksi Kautto liittyi viime vuonna. Luottamusmiehet ottivat yhteyttä liittymisen tiimoilta, ja suosittelija löytyi läheltä.
– Isä mainitsi, että kannattaa liittyä, Kautto kertoo.
Sini Kautto ei ole ollut aktiivinen ammattiyhdistystoiminnassa, mutta pitää jäsenyyttä tärkeänä.
– Jäsenyys on tuki ja turva, johon nojata, jos tulee sopimusten kanssa ongelmia.
JOHTOTEHTÄVÄT TAVOITTEENA
Kautto aloitti alkuvuonna tradenomiopinnot ammattikorkeakoulussa Lahdessa.
– Olen keskittynyt johtamisen eri muotoihin ja hallintoon, Kautto kertoo.
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä muotoutumassa. Yksi mahdollisuus on jatkaa ammattikorkean jälkeen maisteriopintoihin.
Tulevaisuuden toivetyöstä Kautto ei vielä osaa sanoa tarkemmin, mutta isot yritykset kiinnostavat organisaatioina. Johtopuolen työ teollisuudessa ei ole poissuljettu vaihtoehto.
– Omalla tavallaan teollisuus kiehtoo, kun teknistä puolta olen itse lukenut, Kautto kertoo.
Myös ensi kesän suunnitelmat Kautto tarkentaa myöhemmin. Oman tulevan alan työt kiinnostavat, mutta kolmaskin kesä vaneritehtaalla on mahdollinen.
Vaneritehdas pyörii täysillä
Suolahden vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt reilussa viidessäkymmenessä jo kymmenisen vuotta. Korona-aikanakin kesätyöntekijöiden tarve on ollut ennallaan.
Metsä Woodilla on Äänekosken Suolahdessa samalla tontilla havu- ja koivuvaneritehtaat, jotka toimivat omina yksiköinään. Tehtailla tuotetaan vuodessa havuvaneria noin 150 tonnia ja koivuvaneria 30–40 tonnia.
Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kertoo, että tehtailla on yhteensä noin 380 työntekijää tuotannossa. Toimihenkilöitä on reilu 30. Työntekijät jakautuvat tehtaiden kesken suurin piirtein tasan, sillä pidemmälle jalostettu koivuvaneri vaatii useampia työvaiheita.
Havuvaneritehtaalla tehdään pääsääntöisesti kolmivuorotyötä, jossa ainut keskeytys on sunnuntaina, jolloin tehdään vain aamuvuoro. Koivuvaneritehtaalla tehdään viikonloppuisin vähemmän vuoroja.
Kesäisin koivuvaneritehdas pysäytetään neljäksi viikoksi ja havuvaneritehdas viikoksi.
– Heinäkuun puolen välin kieppeillä koko niemi on viikon pysähdyksissä, Kääriäinen kertoo.
Viikon pysäytyksen sanelee tehtaiden voimalaitoksen vuosihuolto.
KESÄTÖIDEN MÄÄRÄ PYSYNYT VAKIONA
Kesän aikana tehtaille otetaan reilu 50 kesätyöntekijää, joista valtaosa tulee havuvaneritehtaan puolelle.
Kääriäinen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt yhtä suurena. Korona-aikakaan ei ole notkauttanut määrää.
– Tuotannon pitää pyöriä, Kääriäinen toteaa.
Tällä hetkellä tilauskanta näyttää parhaalta miesmuistiin, joten tuotanto pyörii täysillä.
Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa.
Kesätyöntekijät työskentelevät havuvaneritehtaan kaikilla linjoilla alkaen tukinkäsittelystä ja päättyen pakkaukseen. Kesätyöntekijöistä valtaosa on ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoita. Myös toisen asteen ammattiopiskelijoita on töissä.
Vaihtuvuus on kesien välillä suurta, sillä insinööriopiskelijat suuntaavat usein toisena kesänä oman alan töihin. Kääriäinen arvioi, että 20–30 prosenttia kesätyöntekijöistä on tuttuja edellisiltä kesiltä.
– Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa, Kääriäinen sanoo.
ALKUPEREHDYTYS SIIRRETTY TYÖNANTAJALLE
Vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden alkuperehdytyksen on noin kolmen vuoden ajan hoitanut työnantaja. Viime vuonna perehdytys siirrettiin verkkopohjalle koronaviruksen takia.
Aiemmin alkuperehdytyksen hoiti työsuojeluvaltuutettu, joka piti uusille työntekijöille perehdytyspäivän.
Alkuperehdytyksen jälkeen esimiehet jatkavat opastusta ja ohjaavat kesätyöntekijät työpisteelle, jossa kokenut työntekijä opastaa käytännön työskentelyyn.
Kahden viikon opastuksen jälkeen uusi työntekijä suorittaa turvallisuuteen painottuvan näytön, jossa katsotaan, pystyykö tekijä itsenäiseen työskentelyyn.
Kääriäinen pohtii, että alkuperehdytyksen siirtäminen työnantajalle oli muutos huonompaan suuntaan. Siirto vaikeutti myös uusien työntekijöiden tavoittamista ja Teollisuusliiton jäseniksi saamista.
Kääriäinen kertoo, että työnantajan jarrutustoimista huolimatta kesätyöntekijöiden järjestäytymisaste on ollut noin 70 prosentin luokkaa. Tänäkin kesänä sama on tavoitteena. Vakituisten työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 97 prosenttia.
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN
Aika kuluu nopeasti mieleisissä töissä
Koneasentaja Aleksi Monteiro on viihtynyt hitsauskoneita valmistavan Kempin tehtävissä. Armeija katkaisee työrupeaman, mutta palvelusvapaillakin on tarkoitus käydä töissä.
Koneasentaja Aleksi Monteiro, 18, on kesätöissä hitsausvälineitä valmistavan Kemppi Oy:n Lahden tehtaalla.
Marraskuussa 2019 ensimmäisen kerran Kempille töihin tullut Monteiro on tehnyt lukuisia eri työtehtäviä. Hän on muun muassa kasannut muuntajia, tehnyt asennustöitä, hitsannut sekä työskennellyt pakkaamossa.
– Mieluisin homma on asennustyö, Monteiro sanoo.
Välillä opinnot loppuun suorittamassa käynyt Monteiro on Kempin palkkalistoilla tämän vuoden loppuun, jolloin vuorossa on armeija. Alustavasti on jo sovittu, että asepalveluksen vapailla olisi mahdollista käydä tutuissa töissä.
SOSIAALINEN TYÖYHTEISÖ
Monteiron tavallinen työpäivä alkaa aamuseitsemältä. Sisään kuittaamisen lisäksi aamun rutiineihin kuuluu työporukan moikkaaminen ja työtehtäviin tarttuminen.
Kesäkuussa moni työpäivä kului kytkentäkopissa muuntajien valmistuksessa.
– Se on yksi parhaimmista hommista. Aika kuluu siinä nopeasti, Monteiro sanoo.
Päivävuorojen tekeminen on lähtökohta, mutta ajoittaiset iltavuorot tuovat mukavaa vaihtelua.
Työyhteisöä hän kuvailee sosiaaliseksi ja avuliaaksi.
– Positiivista väkeä. Kaikki auttavat toisiaan.
KOULUSTA HYVÄT LÄHTÖTIEDOT
Koneasentajan koulutusta Monteiro pitää hyvänä pohjana Kempin töihin. Koulun penkiltä sai hyvät lähtötiedot tekniikasta ja teollisuudesta.
Monteiro muistelee, että ensimmäisinä työpäivinä ilmassa oli jännitystä ja suorituspainetta, mutta asettuminen työhön oli lopulta kivutonta.
– Oppi uutta ja alkoi nauttia töistä.
Työturvallisuutta Monteiro pitää hyvänä ja suojavälineitä toimivina. Esimerkiksi pakkaamossa niittauskonetta käytettäessä kuulosuojaimet ovat tarpeen ja suojalasit estävät kytkentätöissä metallipölyn päätymisen silmiin.
Turvallisista työskentelytavoista Monteiro antaa esimerkin hitsauslaitteen koestuksesta: vihreä maajohto kytketään aina ensimmäisenä ja otetaan irti viimeisenä, jotta sähköiskun vaaraa ei ole.
”LIITTO ON SUN PUOLELLA”
Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten. Oppilaitoksen käytävällä oli esittelypiste, jossa kehotettiin liittymään.
Hän pitää jäsenyyden kautta tulevaa tietoa tarpeellisena. Varsinaisesti liiton palveluja ei vielä ole tarvinnut käyttää, mutta tarve voi tulla yllättäenkin.
– Jos jotain tapahtuu, liitto on sun puolella, Monteiro toteaa.
Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii.
Tulevaisuuden suuntia Monteiro ei vielä ole tarkasti pohtinut. Seuraavaksi kiikarissa on armeija.
– Aliupseerikurssi pitää suorittaa. Sotilaspoliisin uraakin olen miettinyt.
Konetekniikan insinöörin opinnotkin ovat olleet pohdinnassa. Mieluisista tulevaisuuden työtehtävistä Monteirolla on selvä kuva.
– Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii.
Uusien perehdytyksessä kolme vaihetta
Työsuojeluvaltuutettu Niina Villgren kertoo, että Kempillä uusien tuotantotyöntekijöiden perehdytys ja opastus hoidetaan kolmiportaisesti.
Ennen ensimmäistä työpäivää työntekijöille lähetetään kotiin sähköinen perehdytyspaketti, jossa on tietoa muun muassa työpaikalle saapumisesta, työvaatetuksesta ja sisään leimautumisesta.
Ensimmäisenä päivänä uudet työntekijät saavat henkilöstöosaston edustajilta perehdytyksen, jossa käydään läpi Kempin historiaa, palkkajärjestelmää ja muita yleisiä käytäntöjä.
Kolmannessa vaiheessa siirrytään tuotantotiloihin, jossa uusille työntekijöille on nimetty esimiehet ja opastajat. Opastukseen on varattu 2–4 viikkoa ja siihen kuuluvat työympäristöasiat sekä itse työhön opastus.
– Ensimmäisten päivien aikana tulee paljon asiaa. Useamman viikon opastuksella taataan se, että ne oikeasti jäävät mieleen, Villgren sanoo.
Opastajille järjestetään koulutuksia, jotta opastus on yhdenvertaista ja tasalaatuista.
VAKAVILTA TYÖTAPATURMILTA VÄLTYTTY
Kempin elektroniikkatehdas ja tuotantotehdas sijaitsevat Lahdessa samalla tontilla. Elektroniikkatehtaassa valmistetaan muun muassa hitsauslaitteiden piiri- ja ohjauskortteja.
Tuotantotehtaassa muun muassa kootaan, koestetaan ja pakataan hitsauslaitteet maailmalle lähetystä varten.
Villgren kertoo, että työsuojelussa huomio kiinnittyy muun muassa työkoneiden ja työkalujen turvalliseen käyttöön, työergonomiaan sekä turvalliseen liikkumiseen tehtaalla, jossa on trukkiliikennettä.
Viime vuosina vakavilta työtapaturmilta on vältytty. Villgren kertoo, että yleisimmät tapaturmat tulevat käsiin, mutta yleensä niistä on selvitty laastareilla.
Jos työtapaturmia kuitenkin sattuu, apu on lähellä. Kempin työterveyshuolto sijaitsee samalla tontilla tehtaiden kanssa.
ERGONOMIA TÄRKEÄ TOISTOTYÖSSÄ
Työergonomiassa Kempillä on menossa hanke, jossa asiantuntijoiden kanssa on käyty läpi työn mikrotauotusta ja työasentoja tasapainottavia vastaliikkeitä.
– Toistotyössä ergonomian korostaminen on tärkeää, Villgren kertoo.
Lähes kaikki Kempin työpisteet on varustettu sähkötasoilla, joten työntekijät voivat istua tai seisoa työskennellessään.
Villgren ei ole huomannut, että työtapaturmat lisääntyisivät kesäaikaan, jolloin uusia työntekijöitä on paljon. Hän pohtii, että tapaturmariski voi kasvaa silloin, kun työstä on tullut rutiininomaista, jolloin keskittyminen herpaantuu tai ajatus karkaa.
KESÄTYÖPAIKKOJA NORMAALI MÄÄRÄ
Kempillä on Lahdessa henkilöstöä 430 henkeä, joista tuotannossa työskentelee 250 henkeä.
Tänä vuonna Kempillä on 45 kesätyöntekijää, joiden lisäksi kahden viikon mittaiset harjoittelujaksot tekee 21 henkeä.
Kesätyöntekijät ovat toisen asteen opiskelijoita, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita sekä työttömiä työnhakijoita.
Kesätyöpaikkojen määrä on palannut normaalivuosien tasolle. Koronavuonna 2020 Kempille ei otettu lainkaan kesätyöntekijöitä.
KUVAT LAURI ROTKO
Jokainen työpäivä ollut erilainen
Instrumenttiasentaja Niina Hertteli työskentelee Borealis Polymersin petrokemian tehtaalla Porvoon Kilpilahdessa.
– Katselin netistä, missä on töitä tarjolla, ja päätin lähteä opiskelemaan automaatioasentajaksi, kertoo Niina Hertteli, 21.
Alkukesällä ammattitutkinnon valmiiksi saanut Hertteli on kesäharjoittelijana Borealis Polymers Oy:llä Porvoon Kilpilahdessa.
Borealis valmistaa muun muassa muovin raaka-aineita ja muoveja. Jättimäiselle tehtaalle töihin tulo jännitti etukäteen.
– Kuvittelin, että täällä on ukkoja, joilla toisen käden tilalla on venttiiliavain, Hertteli naurahtaa.
Jännitys osoittautui turhaksi, sillä työyhteisö on ottanut positiivisesti vastaan.
– Aina on hyvä mieli tulla töihin. Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen.
Aiemmista miesvaltaisista opinnoista ja töistä on kertynyt epämiellyttäviäkin kokemuksia. Hertteli on työskennellyt aiemmin muun muassa rakennuksella.
VIANETSINTÄ ASENTAJAN ARKEA
Muovin raaka-aineita valmistavalla olefiinitehtaalla instrumenttiasentajan työ on usein vianetsintää, jossa selvitetään syitä ja poissuljetaan mahdollisia aiheuttajia.
– Lämpömittari näyttää pakkasen puolta, niin johdot ovat väärin päin, Hertteli antaa esimerkin.
Vianetsinnässä myös työkokemuksella on merkittävä osa.
– Jos ei tiedä jotain, on turvallista kysyä, Hertteli sanoo ja kertoo saaneensa hyvää opastusta tehtäviin ja työturvallisuuteen.
Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen.
Tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan.
– Työpäivä riippuu siitä, millaisia vikoja tai remppoja sattuu olemaan listalla, Hertteli kertoo.
Töihin tullessa on kuitenkin tiedossa yksi päivittäinen rutiini.
– Se on varmaa, että aamulla juodaan kahvit.
KOULUSTA POHJA, LIITOSTA TURVA
Kilpilahden tehtaat ovat ainutlaatuisia, joten automaatioasentajan koulutus ei suoraan pysty valmistamaan kaikkiin tehtäviin.
– Koulusta sai ympäripyöreästi käsityksen, mistä on kyse, Hertteli pohtii.
Hertteli kertoo, että korona-aika vaikeutti opintoja, sillä iso osa tehtiin etänä ja teorian tasolla. Ammattikoulutus on kuitenkin ollut hyvä pohja, jolta ponnistaa nykyisiin työtehtäviin.
Teollisuusliiton jäseneksi Hertteli liittyi tultuaan Borealikselle töihin.
– Luottamusmies sanoi, että kannattaa liittyä ja kertoi, mitä hyötyä jäsenyydestä on.
Perustelut vakuuttivat, sillä aiemmin hän ei ole ollut ammattijärjestöjen jäsen.
– Jäsenyys on hyvä turva, Hertteli toteaa.
MIELENKIINTOINEN MAAILMA
Tulevaisuuteen Hertteli suhtautuu avoimesti. Sopimus Borealiksella päättyy elokuun loppuun, mutta pidempikin työskentely voisi tulla kyseeseen.
– Minulla ei ole kiveen hakattuja suunnitelmia. Tarkoitus olisi jatkaa opintoja.
Lähtökohtaisena ajatuksena on lukea automaatioinsinööriksi, mutta monet muutkin asiat kiinnostavat. Hän kertoo lukevansa suurella mielenkiinnolla muun muassa psykologiaa, biologiaa, historiaa.
– On kiehtovaa ymmärtää paremmin ympäröivää todellisuutta, Hertteli kertoo.
Kunnianhimoa riittää myös pianonsoittoon.
– Unelmia on paljon, mutta se on positiivinen ongelma, Hertteli sanoo.
Muoveja elämän eri alueille
Borealis Polymers valmistaa kuudessa tuotantolaitoksessa muovin raaka-aineita ja muoveja, joita käytetään monilla elämän alueilla.
Yritys valmistaa muoveja jatkojalostettavaksi muun muassa autoteollisuuteen, lääketeollisuuteen, rakentamiseen ja elintarviketeollisuuteen. Kiertotalouden ratkaisuihin perustuvat muovit ovat kasvava osa liiketoimintaa.
Borealis toimii Porvoossa Kilpilahden 1 300-hehtaarisella tehdasalueella, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Alueella toimii myös Nesteen jalostamo.
Tuotantolaitoksilla työskentelee työntekijöiden henkilöstöryhmästä noin 400 henkeä. Kaikkiaan Borealis työllistää noin 900 henkeä.
Borealiksen pääluottamusmies Einari Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöitä on otettu vuosittain noin 60 henkeä. Määrä ei ole notkahtanut korona-aikana, sillä tuotteiden kysyntä on kasvanut poikkeusaikana.
– Kesätyö on paras ja luontaisin reitti tulla töihin, Grönberg sanoo.
HYVINVOINTIA TYÖYHTEISÖLLE
Tehtailla käsitellään myrkyllisiä ja syttyviä aineita, joten turvallisuuden takaaminen on toiminnan lähtökohta.
– Täällä ei ole varaa mihinkään turvattomiin tekoihin tai olosuhteisiin, Grönberg kertoo.
Uudet työntekijät saavat turvallisuuspainotteiset koulutukset ennen työmaalle pääsyä, ja turvallisuusosaamista pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella.
Tehtailla luottamushenkilöiden verkoston yksi keskeinen tehtävä on kehittää turvallisuutta ja työhyvinvointia yleensä.
– Pyritään kehittämään työyhteisöä, jotta se voisi paremmin, Grönberg sanoo.
JÄRJESTÄYTYMINEN LUO TURVAA
Pääluottamusmiehen mukaan Borealiksella järjestäytymisaste on 90 prosentin tuntumassa.
– Työyhteisöissä, joissa on vahva järjestäytyminen, ei tule niin paljon ongelmatilanteita, Grönberg toteaa.
Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöiden järjestämisessä on haasteensa, sillä heidän elämäntilanteensa ovat moninaisia.
– Kerrotaan, mikä järjestäytymisen merkitys on. Yleensä se johtaa siihen, että liitytään jäseneksi.
Merkittävin jäsenetu on työehtosopimus.
Pääluottamusmiehen viestin kärki on selkeä, kun liittoon kuulumisen hyödyistä tulee kysymys.
– Merkittävin jäsenetu on työehtosopimus.
Grönberg pohtii, että järjestäytymisen merkitys saattaa muuttua epäselvemmäksi seesteisinä aikoina, kun työmarkkinoilla ei taistella. Taannoinen kilpailukykysopimus kuitenkin herätteli todellisuuteen, jossa saavutetut edut eivät ole itsestäänselvyys.
– Kiky osoitti viimeistään, että ei voida olettaa asioiden pysyvän entisellään, Grönberg sanoo.
KUVAT ANNIKA RAUHALA
Kesätyöpaikkojen määrä palautumassa normaaliin
Teollisuudessa kesätyöpaikkoja on tarjolla vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna, kertoo SAK:n toukokuussa tehty luottamushenkilöpaneeli.
Kyselyyn vastanneista teollisuuden luottamushenkilöistä 67 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan vuonna 2021. Vastaajista 23 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan enemmän kuin viime vuonna. 58 prosenttia kertoi, että kesäduunareita palkataan saman verran kuin vuonna 2020.
Koronaa edeltävänä vuonna 2019 teollisuuden luottamushenkilöistä 71 prosenttia kertoi, että heidän työpaikalleen palkataan kesätyöntekijöitä, vuonna 2020 osuus oli 58 prosenttia.
Vastaavia havaintoja on tehty Teollisuusliitossa. Esimerkiksi Kemian sektorilta arvioidaan, että korona-aikana kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla hieman normaalivuosia vähemmän, mutta määrä on palautumassa totutulle tasolle. Tänä vuonna kesätöiden määrä on normalisoitunut erityisesti isoissa yrityksissä.
Teollisuudessa kesätyöntekijöiden perehdytys hoidetaan yleensä suunnitelmallisesti. Luottamushenkilöpaneelin vastaajista 86 prosenttia kertoo, että kesätyöntekijöille on tehty perehdytyssuunnitelma.
SAK:n, Akavan ja STTK:n maksuton kesäduunari-info palvelee kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15 elokuun loppuun asti. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nettilomakkeella sekä WhatsApp-sovelluksella numeroon 040 747 1571. Kesäduunarin muistilista, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja yhteydenottolomake löytyvät osoitteesta www.kesaduunari.fi.
TEKSTIT ANTTI HYVÄRINEN
