Teol­li­suu­den kesä­työ­paik­ko­jen tarjonta on palau­tu­massa koro­naa edel­tä­välle tasolle. Tekijä haas­tat­teli kesä­työn­te­ki­jöitä Suolah­den Metsä Woodilta, Porvoon Borea­lis Poly­mer­silta sekä Lahden Kempiltä.

12.7.2021

Työil­ma­piiri houkutti toiseksi kesäksi vaneritehtaalle

Suolah­den vane­ri­teh­taalla hioma­ko­neella työs­ken­te­levä Sini Kautto kertoo, että työpai­kan hyvä henki ja tasa-arvoi­nen kohtelu teki­vät paluusta helppoa.

Sini Kautto, 22, työs­ken­te­lee nyt toista kesää Metsä Woodin Suolah­den havu­va­ne­ri­teh­taalla Ääne­kos­kella Keski-Suomessa.

– Oli tuttu paikka, jonne tulla. Olin suorit­ta­nut harjoit­te­lun­kin täällä opis­ke­lun aikaan, Kautto kertoo.

Tehdas on tuttu, sillä hän on lähtöi­sin Ääne­kos­kelta ja isä työs­ken­te­lee samalla tontilla sijait­se­valla koivuvaneritehtaalla.

Ensim­mäi­senä vuonna hän oli töissä puoli vuotta, ja toisena työru­peama on neljän kuukau­den mittai­nen. Toiseksi kesäksi tulo oli helppo valinta, sillä työil­ma­piiri miellyttää.

– Työn­te­ki­jät kohte­le­vat toisi­aan tasa-arvoi­sesti, ja toisia aute­taan tarpeen mukaan, Kautto kertoo.

Useat työteh­tä­vät ovat tulleet tutuiksi. Hän on työs­ken­nel­lyt vane­ri­teh­taalla sahalla, hioma­ko­neella sekä pakkaa­mossa. Tänä vuonna työt ovat olleet pääosin hiomakoneella.

ITSENÄISTÄ TYÖSKENTELYÄ

Taval­li­nen työvuoro alkaa työvaat­tei­den vaih­dolla, suoja­va­rus­tei­den tarkas­tuk­sella ja töihin sisään leimautumisella.

Vuoron­vaih­don yhtey­dessä käydään edel­li­sen vuoron työn­tekijän kanssa keskus­te­lut, onko jotain, mitä seuraa­van vuoron tulisi tietää.

Työpis­teessä on neljä tieto­ko­neen näyt­töä, joilta seura­taan vane­ri­le­vy­jen laatua ja levy­jen etene­mistä kuljet­ti­mella sekä nähdään koneen säädöt ja kuita­taan poikkeustilanteet.

Hioma­ko­neen säädöt ja laadun­tark­kailu ovat keskei­sitä työteh­tä­viä. Työpäi­vään kuuluu myös kaikilta linjoilta tuttuja ylläpitotöitä.

– Tarkas­te­taan koneen kuntoa ja siivo­taan paik­koja, Kautto kertoo ja muis­tut­taa puupö­lyn pois­ton olevan myös työturvallisuuskysymys.

Kautto on suorit­ta­nut sähkö- ja auto­maa­tio­alan ammat­tio­pin­not. Hän laskee, että varsin­kin opin­to­jen kautta saadut turval­li­suus­tie­dot sopi­vat suoraan vane­ri­teh­taan töihin.

– Koulu­tuk­sen perus­teella ymmär­tää myös parem­min sähkö­lait­teita ja koneita. Se helpot­taa itse työteh­tä­vän omak­su­mista, Kautto pohtii.

UUDET OPETETAAN PERUSTEELLISESTI

Pereh­dy­tyk­selle Kautto jakaa kiitosta.

– Uutena tulee, niin koneille koulu­te­taan tosi hyvin. Sitä mukaa, kun kone on hallussa, anne­taan vastuuta. Ei tarvitse pelätä, että joutuu heti jäämään yksin, Kautto kertoo.

Toisena vuonna koneille tulo kävi sula­vasti. Korona-aikana tehtaan turval­li­suus- ja muita käytän­töjä on kerrattu verk­ko­kou­lu­tuk­sina. Turval­li­suus­ha­vain­toja kannus­te­taan teke­mään ennakoivasti.

Poik­keus­ai­kana kasvo­mas­kit ovat tulleet uutena suoja­va­rus­teena. Perin­tei­sem­piä ovat kuulos­uo­jai­met, kypä­rät ja turvakengät.

Uutena kun tulee, niin koneille koulu­te­taan tosi hyvin.

Tehtaalla liik­kuu truk­keja ja rekkoja, joten turval­lis­ten kulku­reit­tien tunte­mi­nen on tärkeää.

– Täytyy noudat­taa ylei­siä ohjeita, eikä juok­sen­nella päät­tö­mästi, Kautto tiivistää.

Työ on enim­mäk­seen itse­näistä, mutta apu löytyy vierei­seltä työpis­teeltä, jos tarvetta syntyy.

– Ei tarvitse jännit­tää, uskal­taako kysyä neuvoa.

JÄSENYYS TUKENA JA TURVANA

Teol­li­suus­lii­ton jäse­neksi Kautto liit­tyi viime vuonna. Luot­ta­mus­mie­het otti­vat yhteyttä liit­ty­mi­sen tiimoilta, ja suosit­te­lija löytyi läheltä.

– Isä mainitsi, että kannat­taa liit­tyä, Kautto kertoo.

Sini Kautto ei ole ollut aktii­vi­nen ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nassa, mutta pitää jäse­nyyttä tärkeänä.

– Jäse­nyys on tuki ja turva, johon nojata, jos tulee sopi­mus­ten kanssa ongelmia.

JOHTOTEHTÄVÄT TAVOITTEENA

Kautto aloitti alku­vuonna trade­no­mio­pin­not ammat­ti­kor­kea­kou­lussa Lahdessa.

– Olen keskit­ty­nyt johta­mi­sen eri muotoi­hin ja hallin­toon, Kautto kertoo.

Tule­vai­suu­den suun­ni­tel­mat ovat vielä muotou­tu­massa. Yksi mahdol­li­suus on jatkaa ammat­ti­kor­kean jälkeen maisteriopintoihin.

Tule­vai­suu­den toive­työstä Kautto ei vielä osaa sanoa tarkem­min, mutta isot yrityk­set kiin­nos­ta­vat orga­ni­saa­tioina. Johto­puo­len työ teol­li­suu­dessa ei ole pois­sul­jettu vaihtoehto.

– Omalla taval­laan teol­li­suus kieh­too, kun teknistä puolta olen itse luke­nut, Kautto kertoo.

Myös ensi kesän suun­ni­tel­mat Kautto tarken­taa myöhem­min. Oman tule­van alan työt kiin­nos­ta­vat, mutta kolmas­kin kesä vane­ri­teh­taalla on mahdollinen.

Vane­ri­teh­das pyörii täysillä

Suolah­den vane­ri­teh­taalla kesä­työn­te­ki­jöi­den määrä on pysy­nyt reilussa viides­sä­kym­me­nessä jo kymme­ni­sen vuotta. Korona-aika­na­kin kesä­työn­te­ki­jöi­den tarve on ollut ennallaan.

Metsä Woodilla on Ääne­kos­ken Suolah­dessa samalla tontilla havu- ja koivu­va­ne­ri­teh­taat, jotka toimi­vat omina yksi­köi­nään. Tehtailla tuote­taan vuodessa havu­va­ne­ria noin 150 tonnia ja koivu­va­ne­ria 30–40 tonnia.

Pääluot­ta­mus­mies Osmo Kääriäi­nen kertoo, että tehtailla on yhteensä noin 380 työn­te­ki­jää tuotan­nossa. Toimi­hen­ki­löitä on reilu 30. Työn­te­ki­jät jakau­tu­vat tehtai­den kesken suurin piir­tein tasan, sillä pidem­mälle jalos­tettu koivu­va­neri vaatii useam­pia työvaiheita.

Havu­va­ne­ri­teh­taalla tehdään pääsään­töi­sesti kolmi­vuo­ro­työtä, jossa ainut keskey­tys on sunnun­taina, jolloin tehdään vain aamu­vuoro. Koivu­va­ne­ri­teh­taalla tehdään viikon­lop­pui­sin vähem­män vuoroja.

Kesäi­sin koivu­va­ne­ri­teh­das pysäy­te­tään neljäksi viikoksi ja havu­va­ne­ri­teh­das viikoksi.

– Heinä­kuun puolen välin kiep­peillä koko niemi on viikon pysäh­dyk­sissä, Kääriäi­nen kertoo.

Viikon pysäy­tyk­sen sane­lee tehtai­den voima­lai­tok­sen vuosihuolto.

KESÄTÖIDEN MÄÄRÄ PYSYNYT VAKIONA

Kesän aikana tehtaille otetaan reilu 50 kesä­työn­te­ki­jää, joista valtaosa tulee havu­va­ne­ri­teh­taan puolelle.

Kääriäi­nen kertoo, että viimei­sen kymme­nen vuoden aikana kesä­työn­te­ki­jöi­den määrä on pysy­nyt yhtä suurena. Korona-aika­kaan ei ole notkaut­ta­nut määrää.

– Tuotan­non pitää pyöriä, Kääriäi­nen toteaa.

Tällä hetkellä tilaus­kanta näyt­tää parhaalta mies­muis­tiin, joten tuotanto pyörii täysillä.

Toivot­tai­siin, että joukossa olisi sellai­sia, jotka haluai­si­vat sitou­tua pidem­mäksi aikaa.

Kesä­työn­te­ki­jät työs­ken­te­le­vät havu­va­ne­ri­teh­taan kaikilla linjoilla alkaen tukin­kä­sit­te­lystä ja päät­tyen pakkauk­seen. Kesä­työn­te­ki­jöistä valtaosa on ammat­ti­kor­kea­kou­lun ensim­mäi­sen vuoden insi­nöö­rio­pis­ke­li­joita. Myös toisen asteen ammat­tio­pis­ke­li­joita on töissä.

Vaih­tu­vuus on kesien välillä suurta, sillä insi­nöö­rio­pis­ke­li­jat suun­taa­vat usein toisena kesänä oman alan töihin. Kääriäi­nen arvioi, että 20–30 prosent­tia kesä­työn­te­ki­jöistä on tuttuja edel­li­siltä kesiltä.

– Toivot­tai­siin, että joukossa olisi sellai­sia, jotka haluai­si­vat sitou­tua pidem­mäksi aikaa, Kääriäi­nen sanoo.

ALKUPEREHDYTYS SIIRRETTY TYÖNANTAJALLE

Vane­ri­teh­taalla kesä­työn­te­ki­jöi­den alku­pe­reh­dy­tyk­sen on noin kolmen vuoden ajan hoita­nut työnan­taja. Viime vuonna pereh­dy­tys siir­ret­tiin verk­ko­poh­jalle koro­na­vi­ruk­sen takia.

Aiem­min alku­pe­reh­dy­tyk­sen hoiti työsuo­je­lu­val­tuu­tettu, joka piti uusille työn­te­ki­jöille perehdytyspäivän.

Alku­pe­reh­dy­tyk­sen jälkeen esimie­het jatka­vat opas­tusta ja ohjaa­vat kesä­työn­te­ki­jät työpis­teelle, jossa koke­nut työn­tekijä opas­taa käytän­nön työskentelyyn.

Kahden viikon opas­tuk­sen jälkeen uusi työn­tekijä suorit­taa turval­li­suu­teen painot­tu­van näytön, jossa katso­taan, pystyykö tekijä itse­näi­seen työskentelyyn.

Kääriäi­nen pohtii, että alku­pe­reh­dy­tyk­sen siir­tä­mi­nen työnan­ta­jalle oli muutos huonom­paan suun­taan. Siirto vaikeutti myös uusien työn­te­ki­jöi­den tavoit­ta­mista ja Teol­li­suus­lii­ton jäse­niksi saamista.

Kääriäi­nen kertoo, että työnan­ta­jan jarru­tus­toi­mista huoli­matta kesä­työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­saste on ollut noin 70 prosen­tin luok­kaa. Tänä­kin kesänä sama on tavoit­teena. Vaki­tuis­ten työn­te­ki­jöi­den järjes­täy­ty­mi­saste on noin 97 prosenttia.

KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Aika kuluu nopeasti mielei­sissä töissä

Konea­sen­taja Aleksi Monteiro on viih­ty­nyt hitsaus­ko­neita valmis­ta­van Kempin tehtä­vissä. Armeija katkai­see työru­pea­man, mutta palve­lus­va­pail­la­kin on tarkoi­tus käydä töissä.

Konea­sen­taja Aleksi Monteiro, 18, on kesä­töissä hitsaus­vä­li­neitä valmis­ta­van Kemppi Oy:n Lahden tehtaalla.

Marras­kuussa 2019 ensim­mäi­sen kerran Kempille töihin tullut Monteiro on tehnyt lukui­sia eri työteh­tä­viä. Hän on muun muassa kasan­nut muun­ta­jia, tehnyt asen­nus­töitä, hitsan­nut sekä työs­ken­nel­lyt pakkaamossa.

– Mielui­sin homma on asen­nus­työ, Monteiro sanoo.

Välillä opin­not loppuun suorit­ta­massa käynyt Monteiro on Kempin palk­ka­lis­toilla tämän vuoden loppuun, jolloin vuorossa on armeija. Alus­ta­vasti on jo sovittu, että asepal­ve­luk­sen vapailla olisi mahdol­lista käydä tutuissa töissä.

SOSIAALINEN TYÖYHTEISÖ

Montei­ron taval­li­nen työpäivä alkaa aamuseit­se­mältä. Sisään kuit­taa­mi­sen lisäksi aamun rutii­nei­hin kuuluu työpo­ru­kan moik­kaa­mi­nen ja työteh­tä­viin tarttuminen.

Kesä­kuussa moni työpäivä kului kytken­tä­ko­pissa muun­ta­jien valmistuksessa.

– Se on yksi parhaim­mista hommista. Aika kuluu siinä nopeasti, Monteiro sanoo.

Päivä­vuo­ro­jen teke­mi­nen on lähtö­kohta, mutta ajoit­tai­set ilta­vuo­rot tuovat muka­vaa vaihtelua.

Työyh­tei­söä hän kuvai­lee sosi­aa­li­seksi ja avuliaaksi.

– Posi­tii­vista väkeä. Kaikki autta­vat toisiaan.

KOULUSTA HYVÄT LÄHTÖTIEDOT

Konea­sen­ta­jan koulu­tusta Monteiro pitää hyvänä pohjana Kempin töihin. Koulun penkiltä sai hyvät lähtö­tie­dot teknii­kasta ja teollisuudesta.

Monteiro muis­te­lee, että ensim­mäi­sinä työpäi­vinä ilmassa oli jänni­tystä ja suori­tus­pai­netta, mutta aset­tu­mi­nen työhön oli lopulta kivutonta.

– Oppi uutta ja alkoi naut­tia töistä.

Työtur­val­li­suutta Monteiro pitää hyvänä ja suoja­vä­li­neitä toimi­vina. Esimer­kiksi pakkaa­mossa niit­taus­ko­netta käytet­täessä kuulos­uo­jai­met ovat tarpeen ja suoja­la­sit estä­vät kytken­tä­töissä metal­li­pö­lyn pääty­mi­sen silmiin.

Turval­li­sista työs­ken­te­ly­ta­voista Monteiro antaa esimer­kin hitsaus­lait­teen koes­tuk­sesta: vihreä maajohto kytke­tään aina ensim­mäi­senä ja otetaan irti viimei­senä, jotta sähköis­kun vaaraa ei ole.

”LIITTO ON SUN PUOLELLA”

Monteiro liit­tyi Teol­li­suus­lii­ton jäse­neksi opis­ke­luai­kaan noin kolme vuotta sitten. Oppi­lai­tok­sen käytä­vällä oli esit­te­ly­piste, jossa keho­tet­tiin liittymään.

Hän pitää jäse­nyy­den kautta tule­vaa tietoa tarpeel­li­sena. Varsi­nai­sesti liiton palve­luja ei vielä ole tarvin­nut käyt­tää, mutta tarve voi tulla yllättäenkin.

– Jos jotain tapah­tuu, liitto on sun puolella, Monteiro toteaa.

Tykkään konei­den huol­ta­mi­sesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmär­tää, miten kone toimii.

Tule­vai­suu­den suun­tia Monteiro ei vielä ole tarkasti pohti­nut. Seuraa­vaksi kiika­rissa on armeija.

– Aliup­see­ri­kurssi pitää suorit­taa. Soti­las­po­lii­sin uraa­kin olen miettinyt.

Kone­tek­nii­kan insi­nöö­rin opin­not­kin ovat olleet pohdin­nassa. Mielui­sista tule­vai­suu­den työteh­tä­vistä Montei­rolla on selvä kuva.

– Tykkään konei­den huol­ta­mi­sesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmär­tää, miten kone toimii.

Uusien pereh­dy­tyk­sessä kolme vaihetta

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Niina Villgren kertoo, että Kempillä uusien tuotan­to­työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tys ja opas­tus hoide­taan kolmiportaisesti.

Ennen ensim­mäistä työpäi­vää työn­te­ki­jöille lähe­te­tään kotiin sähköi­nen pereh­dy­tys­pa­ketti, jossa on tietoa muun muassa työpai­kalle saapu­mi­sesta, työvaa­te­tuk­sesta ja sisään leimautumisesta.

Ensim­mäi­senä päivänä uudet työn­te­ki­jät saavat henki­lös­tö­osas­ton edus­ta­jilta pereh­dy­tyk­sen, jossa käydään läpi Kempin histo­riaa, palk­ka­jär­jes­tel­mää ja muita ylei­siä käytäntöjä.

Kolman­nessa vaiheessa siir­ry­tään tuotan­to­ti­loi­hin, jossa uusille työn­te­ki­jöille on nimetty esimie­het ja opas­ta­jat. Opas­tuk­seen on varattu 2–4 viik­koa ja siihen kuulu­vat työym­pä­ris­tö­asiat sekä itse työhön opastus.

– Ensim­mäis­ten päivien aikana tulee paljon asiaa. Useam­man viikon opas­tuk­sella taataan se, että ne oikeasti jäävät mieleen, Villgren sanoo.

Opas­ta­jille järjes­te­tään koulu­tuk­sia, jotta opas­tus on yhden­ver­taista ja tasalaatuista.

VAKAVILTA TYÖTAPATURMILTA VÄLTYTTY

Kempin elekt­ro­niik­ka­teh­das ja tuotan­to­teh­das sijait­se­vat Lahdessa samalla tontilla. Elekt­ro­niik­ka­teh­taassa valmis­te­taan muun muassa hitsaus­lait­tei­den piiri- ja ohjauskortteja.

Tuotan­to­teh­taassa muun muassa kootaan, koes­te­taan ja paka­taan hitsaus­lait­teet maail­malle lähe­tystä varten.

Villgren kertoo, että työsuo­je­lussa huomio kiin­nit­tyy muun muassa työko­nei­den ja työka­lu­jen turval­li­seen käyt­töön, työer­go­no­mi­aan sekä turval­li­seen liik­ku­mi­seen tehtaalla, jossa on trukkiliikennettä.

Viime vuosina vaka­vilta työta­pa­tur­milta on vältytty. Villgren kertoo, että ylei­sim­mät tapa­tur­mat tule­vat käsiin, mutta yleensä niistä on selvitty laastareilla.

Jos työta­pa­tur­mia kuiten­kin sattuu, apu on lähellä. Kempin työter­veys­huolto sijait­see samalla tontilla tehtai­den kanssa.

ERGONOMIA TÄRKEÄ TOISTOTYÖSSÄ

Työer­go­no­miassa Kempillä on menossa hanke, jossa asian­tun­ti­joi­den kanssa on käyty läpi työn mikro­tauo­tusta ja työasen­toja tasa­pai­not­ta­via vastaliikkeitä.

– Tois­to­työssä ergo­no­mian koros­ta­mi­nen on tärkeää, Villgren kertoo.

Lähes kaikki Kempin työpis­teet on varus­tettu sähkö­ta­soilla, joten työn­te­ki­jät voivat istua tai seisoa työskennellessään.

Villgren ei ole huoman­nut, että työta­pa­tur­mat lisään­tyi­si­vät kesä­ai­kaan, jolloin uusia työn­te­ki­jöitä on paljon. Hän pohtii, että tapa­tur­ma­riski voi kasvaa silloin, kun työstä on tullut rutii­nin­omaista, jolloin keskit­ty­mi­nen herpaan­tuu tai ajatus karkaa.

KESÄTYÖPAIKKOJA NORMAALI MÄÄRÄ

Kempillä on Lahdessa henki­lös­töä 430 henkeä, joista tuotan­nossa työs­ken­te­lee 250 henkeä.

Tänä vuonna Kempillä on 45 kesä­työn­te­ki­jää, joiden lisäksi kahden viikon mittai­set harjoit­te­lu­jak­sot tekee 21 henkeä.

Kesä­työn­te­ki­jät ovat toisen asteen opis­ke­li­joita, ammat­ti­kor­kea­koulu- ja yliopisto-opis­ke­li­joita sekä työt­tö­miä työnhakijoita.

Kesä­työ­paik­ko­jen määrä on palan­nut normaa­li­vuo­sien tasolle. Koro­na­vuonna 2020 Kempille ei otettu lain­kaan kesätyöntekijöitä.

KUVAT LAURI ROTKO

Jokai­nen työpäivä ollut erilainen

Instru­ment­tia­sen­taja Niina Hert­teli työs­ken­te­lee Borea­lis Poly­mer­sin petro­ke­mian tehtaalla Porvoon Kilpilahdessa.

– Katse­lin netistä, missä on töitä tarjolla, ja päätin lähteä opis­ke­le­maan auto­maa­tio­asen­ta­jaksi, kertoo Niina Hert­teli, 21.

Alku­ke­sällä ammat­ti­tut­kin­non valmiiksi saanut Hert­teli on kesä­har­joit­te­li­jana Borea­lis Poly­mers Oy:llä Porvoon Kilpilahdessa.

Borea­lis valmis­taa muun muassa muovin raaka-aineita ja muoveja. Jätti­mäi­selle tehtaalle töihin tulo jännitti etukäteen.

– Kuvit­te­lin, että täällä on ukkoja, joilla toisen käden tilalla on vent­tii­lia­vain, Hert­teli naurahtaa.

Jänni­tys osoit­tau­tui turhaksi, sillä työyh­teisö on otta­nut posi­tii­vi­sesti vastaan.

– Aina on hyvä mieli tulla töihin. Ilma­piiri on vastaa­not­ta­vai­nen. Täällä ei kommen­toida, että on nainen.

Aiem­mista mies­val­tai­sista opin­noista ja töistä on kerty­nyt epämiel­lyt­tä­viä­kin koke­muk­sia. Hert­teli on työs­ken­nel­lyt aiem­min muun muassa rakennuksella.

VIANETSINTÄ ASENTAJAN ARKEA

Muovin raaka-aineita valmis­ta­valla olefii­ni­teh­taalla instru­ment­tia­sen­ta­jan työ on usein vianet­sin­tää, jossa selvi­te­tään syitä ja pois­sul­je­taan mahdol­li­sia aiheuttajia.

– Lämpö­mit­tari näyt­tää pakka­sen puolta, niin johdot ovat väärin päin, Hert­teli antaa esimerkin.

Vianet­sin­nässä myös työko­ke­muk­sella on merkit­tävä osa.

– Jos ei tiedä jotain, on turval­lista kysyä, Hert­teli sanoo ja kertoo saaneensa hyvää opas­tusta tehtä­viin ja työturvallisuuteen.

Ilma­piiri on vastaa­not­ta­vai­nen. Täällä ei kommen­toida, että on nainen.

Taval­lista työpäi­vää on hankala määri­tellä, sillä kahta saman­laista ei vielä ole tullut vastaan.

– Työpäivä riip­puu siitä, millai­sia vikoja tai remp­poja sattuu olemaan listalla, Hert­teli kertoo.

Töihin tullessa on kuiten­kin tiedossa yksi päivit­täi­nen rutiini.

– Se on varmaa, että aamulla juodaan kahvit.

KOULUSTA POHJA, LIITOSTA TURVA

Kilpi­lah­den tehtaat ovat ainut­laa­tui­sia, joten auto­maa­tio­asen­ta­jan koulu­tus ei suoraan pysty valmis­ta­maan kaik­kiin tehtäviin.

– Koulusta sai ympä­ri­pyö­reästi käsi­tyk­sen, mistä on kyse, Hert­teli pohtii.

Hert­teli kertoo, että korona-aika vaikeutti opin­toja, sillä iso osa tehtiin etänä ja teorian tasolla. Ammat­ti­kou­lu­tus on kuiten­kin ollut hyvä pohja, jolta ponnis­taa nykyi­siin työtehtäviin.

Teol­li­suus­lii­ton jäse­neksi Hert­teli liit­tyi tultu­aan Borea­lik­selle töihin.

– Luot­ta­mus­mies sanoi, että kannat­taa liit­tyä ja kertoi, mitä hyötyä jäse­nyy­destä on.

Perus­te­lut vakuut­ti­vat, sillä aiem­min hän ei ole ollut ammat­ti­jär­jes­tö­jen jäsen.

– Jäse­nyys on hyvä turva, Hert­teli toteaa.

MIELENKIINTOINEN MAAILMA

Tule­vai­suu­teen Hert­teli suhtau­tuu avoi­mesti. Sopi­mus Borea­lik­sella päät­tyy elokuun loppuun, mutta pidem­pi­kin työs­ken­tely voisi tulla kyseeseen.

– Minulla ei ole kiveen hakat­tuja suun­ni­tel­mia. Tarkoi­tus olisi jatkaa opintoja.

Lähtö­koh­tai­sena ajatuk­sena on lukea auto­maa­tioin­si­nöö­riksi, mutta monet muut­kin asiat kiin­nos­ta­vat. Hän kertoo luke­vansa suurella mielen­kiin­nolla muun muassa psyko­lo­giaa, biolo­giaa, historiaa.

– On kieh­to­vaa ymmär­tää parem­min ympä­röi­vää todel­li­suutta, Hert­teli kertoo.

Kunnian­hi­moa riit­tää myös pianonsoittoon.

– Unel­mia on paljon, mutta se on posi­tii­vi­nen ongelma, Hert­teli sanoo.

Muoveja elämän eri alueille

Borea­lis Poly­mers valmis­taa kuudessa tuotan­to­lai­tok­sessa muovin raaka-aineita ja muoveja, joita käyte­tään monilla elämän alueilla.

Yritys valmis­taa muoveja jatko­ja­los­tet­ta­vaksi muun muassa auto­teol­li­suu­teen, lääke­teol­li­suu­teen, raken­ta­mi­seen ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­teen. Kier­to­ta­lou­den ratkai­sui­hin perus­tu­vat muovit ovat kasvava osa liiketoimintaa.

Borea­lis toimii Porvoossa Kilpi­lah­den 1 300-hehtaa­ri­sella tehda­sa­lu­eella, joka on Pohjois­mai­den suurin öljyn­ja­los­tuk­sen ja kemian­teol­li­suu­den keskus. Alueella toimii myös Nesteen jalostamo.

Tuotan­to­lai­tok­silla työs­ken­te­lee työn­te­ki­jöi­den henki­lös­tö­ryh­mästä noin 400 henkeä. Kaik­ki­aan Borea­lis työl­lis­tää noin 900 henkeä.

Borea­lik­sen pääluot­ta­mus­mies Einari Grön­berg kertoo, että kesä­työn­te­ki­jöitä on otettu vuosit­tain noin 60 henkeä. Määrä ei ole notkah­ta­nut korona-aikana, sillä tuot­tei­den kysyntä on kasva­nut poikkeusaikana.

– Kesä­työ on paras ja luon­tai­sin reitti tulla töihin, Grön­berg sanoo.

HYVINVOINTIA TYÖYHTEISÖLLE

Tehtailla käsi­tel­lään myrkyl­li­siä ja sytty­viä aineita, joten turval­li­suu­den takaa­mi­nen on toimin­nan lähtökohta.

– Täällä ei ole varaa mihin­kään turvat­to­miin tekoi­hin tai olosuh­tei­siin, Grön­berg kertoo.

Uudet työn­te­ki­jät saavat turval­li­suus­pai­not­tei­set koulu­tuk­set ennen työmaalle pääsyä, ja turval­li­suus­osaa­mista pide­tään yllä jatku­valla koulutuksella.

Tehtailla luot­ta­mus­hen­ki­löi­den verkos­ton yksi keskei­nen tehtävä on kehit­tää turval­li­suutta ja työhy­vin­voin­tia yleensä.

– Pyri­tään kehit­tä­mään työyh­tei­söä, jotta se voisi parem­min, Grön­berg sanoo.

JÄRJESTÄYTYMINEN LUO TURVAA

Pääluot­ta­mus­mie­hen mukaan Borea­lik­sella järjes­täy­ty­mi­saste on 90 prosen­tin tuntumassa.

– Työyh­tei­söissä, joissa on vahva järjes­täy­ty­mi­nen, ei tule niin paljon ongel­ma­ti­lan­teita, Grön­berg toteaa.

Grön­berg kertoo, että kesä­työn­te­ki­jöi­den järjes­tä­mi­sessä on haas­teensa, sillä heidän elämän­ti­lan­teensa ovat moninaisia.

– Kerro­taan, mikä järjes­täy­ty­mi­sen merki­tys on. Yleensä se johtaa siihen, että liity­tään jäseneksi.

Merkit­tä­vin jäse­netu on työehtosopimus.

Pääluot­ta­mus­mie­hen vies­tin kärki on selkeä, kun liit­toon kuulu­mi­sen hyödyistä tulee kysymys.

– Merkit­tä­vin jäse­netu on työehtosopimus.

Grön­berg pohtii, että järjes­täy­ty­mi­sen merki­tys saat­taa muut­tua epäsel­vem­mäksi sees­tei­sinä aikoina, kun työmark­ki­noilla ei tais­tella. Taan­noi­nen kilpai­lu­ky­ky­so­pi­mus kuiten­kin herät­teli todel­li­suu­teen, jossa saavu­te­tut edut eivät ole itsestäänselvyys.

– Kiky osoitti viimeis­tään, että ei voida olet­taa asioi­den pysy­vän enti­sel­lään, Grön­berg sanoo.

KUVAT ANNIKA RAUHALA

Kesä­työ­paik­ko­jen määrä palau­tu­massa normaaliin

Teol­li­suu­dessa kesä­työ­paik­koja on tarjolla vuonna 2021 enem­män kuin edel­tä­vänä vuonna, kertoo SAK:n touko­kuussa tehty luot­ta­mus­hen­ki­lö­pa­neeli.

Kyse­lyyn vastan­neista teol­li­suu­den luot­ta­mus­hen­ki­löistä 67 prosent­tia kertoi, että kesä­työn­te­ki­jöitä palka­taan vuonna 2021. Vastaa­jista 23 prosent­tia kertoi, että kesä­työn­te­ki­jöitä palka­taan enem­män kuin viime vuonna. 58 prosent­tia kertoi, että kesä­duu­na­reita palka­taan saman verran kuin vuonna 2020.

Koro­naa edel­tä­vänä vuonna 2019 teol­li­suu­den luot­ta­mus­hen­ki­löistä 71 prosent­tia kertoi, että heidän työpai­kal­leen palka­taan kesä­työn­te­ki­jöitä, vuonna 2020 osuus oli 58 prosenttia.

Vastaa­via havain­toja on tehty Teol­li­suus­lii­tossa. Esimer­kiksi Kemian sekto­rilta arvioi­daan, että korona-aikana kesä­työ­paik­koja on ollut tarjolla hieman normaa­li­vuo­sia vähem­män, mutta määrä on palau­tu­massa totu­tulle tasolle. Tänä vuonna kesä­töi­den määrä on norma­li­soi­tu­nut erityi­sesti isoissa yrityksissä.

Teol­li­suu­dessa kesä­työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tys hoide­taan yleensä suun­ni­tel­mal­li­sesti. Luot­ta­mus­hen­ki­lö­pa­nee­lin vastaa­jista 86 prosent­tia kertoo, että kesä­työn­te­ki­jöille on tehty perehdytyssuunnitelma.

SAK:n, Akavan ja STTK:n maksu­ton kesä­duu­nari-info palve­lee kesä­työn­te­ki­jöitä nume­rossa 0800 179 279 maanan­taista perjan­tai­hin kello 9–15 elokuun loppuun asti. Palve­luun voi ottaa yhteyttä myös netti­lo­mak­keella sekä What­sApp-sovel­luk­sella nume­roon 040 747 1571. Kesä­duu­na­rin muis­ti­lista, vastauk­sia usein kysyt­tyi­hin kysy­myk­siin ja yhtey­den­ot­to­lo­make löyty­vät osoit­teesta www.kesaduunari.fi.

TEKSTIT ANTTI HYVÄRINEN