”Perehdyttämisen parhaita puolia on se, että uusi työntekijä kysyy ja kyseenalaistaa”, kuvaa Nesteen Porvoon jalostamon käytäntöjä työsuojeluvaltuutettu Mirka Paaso. Entä miten kävi seisakin ja koronan?
24.9.2021
Neste Oyj:n Porvoon jalostamolla on tuotannossa noin 750 työntekijää. Prosessit ovat tavattoman monimutkaisia, ja koko alueella on jatkuva suuronnettomuusvaara.
– Omien työntekijöiden perehdytys lähtee kaikille yhteisestä verkkoperehdytyksestä, aivan globaalisti yhteisestä. Siinä käydään läpi yhtiön yleiset periaatteet, johtamisen ja turvallisuuden pääsäännöt, yhtiön arvot. Kyllä siinä voi viikko tai pari mennä, työsuojeluvaltuutettu Mirka Paaso kertoo.
Kaikkien Kilpilahden jalostamoalueelle tulevien ulkopuolisten työntekijöiden on käytävä lyhyt kulkulupakoulutus.
– Kaikki koulutukset varmennetaan tietyillä kysymyspattereilla. Niistä on päästävä läpi, Paaso huomauttaa.
PEREHDYTYS KESTÄÄ, MOTIVOITUNUT PÄRJÄÄ
Perehdytyksen perusjakso hoidetaan kirjallisen suunnitelman mukaan, osio osiolta ja rasti rastilta edeten. Mukana on myös verkkokursseja ja luokkahuoneopetusta.
– Riippuu ihan tehtävästä, kuinka kauan perehdytys kestää. Voi olla kaksi viikkoa tai kaksi kuukautta. Minusta tuntuu, että minullakin riittää jatkuvasti uutta opittavaa, vaikka olen ollut täällä 25 vuotta, Paaso naurahtaa.
Puolen vuoden jälkeen tulokas joutuu tenttimään oppimansa myös näyttötehtävillä. Paasosta uusi työntekijä kyllä pärjää, jos motivaatio on kohdillaan.
Jos esimerkiksi kännykkä ei kiinnosta enempää kuin työ, minä väitän, että jokainen kyllä selviytyy tentistä. Ja uusikin tilaisuus annetaan, valtuutettu muistuttaa.
”Työyhteisö pitää huolen omistaan”, Paaso kuvaa. Jatkuvasti rätisevästä radiopuhelinliikenteestä paljastuu, jos untuvikko on tekemässä jotain kummallista. Hätiin ehditään ja tulokas opastetaan oikeille – ja turvallisille – tavoille. Paason mukaan uusille työntekijöille ei satukaan sen useammin tapaturmia kuin vanhoille.
Yhtiö maksaa työehtosopimuksen mukaista korvausta tuotannon työnopastajille.
– Tekijä opettaa tekijää, eli perehdyttäjät ovat ihan tavallisia tuotannon työntekijöitä, Paaso kertoo.
– Minusta meillä on ollut todella päteviä uusia työntekijöitä. Perehdyttämisen parhaita puolia on se, että uusi työntekijä kysyy ja kyseenalaistaa. Tähän todellakin kannustetaan. Parhaimmillaan perehdyttäminen on molemminpuolista oppimista. Varsinkin kaikki turvallisuuteen liittyvät huomiot otetaan aivan saletisti vastaan, Paaso varmentaa.
MITEN KÄVI SEISAKISSA?
Huoltoseisakki merkitsi viime keväänä lähes 6 000 ulkopuolisen työntekijän turvallisuusperehdytystä. He edustivat Paason arvion mukaan 35:ttä eri kansallisuutta. Kulkulupakoulutusta on kahdeksalla eri kielellä.
Jos yhteistä kieltä ei ole, voidaan paikalle hankkia tulkki. Mutta koko ajan tulkki ei voi jalostamolla olla. Urakoitsijoiden hankintasopimukseen kuuluukin vaatimus työporukan vähintään yhden työnjohtajan englannin kielen taidosta. Heidän tehtäviinsä on haettava myös erillinen työlupa turvallisuuden takaamiseksi.
Kaikille työntekijöille tehtiin koronatesti joka viikko sen jälkeen, kun heidät oli testattu maan rajalla. Koronakokeita tehtiin yhteensä 60 000. Pari pientä tartuntarypästä paljastui. Niistäkin koitui suurimpana hankaluutena vain kahden viikon karanteenit, ei mitään suurta sairastavuutta.
Teollisuuden kesätyöpaikkojen tarjonta on palautumassa koronaa edeltävälle tasolle. Tekijä haastatteli kesätyöntekijöitä Suolahden Metsä Woodilta, Porvoon Borealis Polymersilta sekä Lahden Kempiltä.
12.7.2021
Työilmapiiri houkutti toiseksi kesäksi vaneritehtaalle
Suolahden vaneritehtaalla hiomakoneella työskentelevä Sini Kautto kertoo, että työpaikan hyvä henki ja tasa-arvoinen kohtelu tekivät paluusta helppoa.
Sini Kautto, 22, työskentelee nyt toista kesää Metsä Woodin Suolahden havuvaneritehtaalla Äänekoskella Keski-Suomessa.
– Oli tuttu paikka, jonne tulla. Olin suorittanut harjoittelunkin täällä opiskelun aikaan, Kautto kertoo.
Tehdas on tuttu, sillä hän on lähtöisin Äänekoskelta ja isä työskentelee samalla tontilla sijaitsevalla koivuvaneritehtaalla.
Ensimmäisenä vuonna hän oli töissä puoli vuotta, ja toisena työrupeama on neljän kuukauden mittainen. Toiseksi kesäksi tulo oli helppo valinta, sillä työilmapiiri miellyttää.
– Työntekijät kohtelevat toisiaan tasa-arvoisesti, ja toisia autetaan tarpeen mukaan, Kautto kertoo.
Useat työtehtävät ovat tulleet tutuiksi. Hän on työskennellyt vaneritehtaalla sahalla, hiomakoneella sekä pakkaamossa. Tänä vuonna työt ovat olleet pääosin hiomakoneella.
Suolahden vaneritehtaat ovat Sini Kautolle tuttuja jo opiskelun aikaan suoritetusta harjoittelusta.
ITSENÄISTÄ TYÖSKENTELYÄ
Tavallinen työvuoro alkaa työvaatteiden vaihdolla, suojavarusteiden tarkastuksella ja töihin sisään leimautumisella.
Vuoronvaihdon yhteydessä käydään edellisen vuoron työntekijän kanssa keskustelut, onko jotain, mitä seuraavan vuoron tulisi tietää.
Työpisteessä on neljä tietokoneen näyttöä, joilta seurataan vanerilevyjen laatua ja levyjen etenemistä kuljettimella sekä nähdään koneen säädöt ja kuitataan poikkeustilanteet.
Hiomakoneen säädöt ja laaduntarkkailu ovat keskeisitä työtehtäviä. Työpäivään kuuluu myös kaikilta linjoilta tuttuja ylläpitotöitä.
– Tarkastetaan koneen kuntoa ja siivotaan paikkoja, Kautto kertoo ja muistuttaa puupölyn poiston olevan myös työturvallisuuskysymys.
Kautto on suorittanut sähkö- ja automaatioalan ammattiopinnot. Hän laskee, että varsinkin opintojen kautta saadut turvallisuustiedot sopivat suoraan vaneritehtaan töihin.
– Koulutuksen perusteella ymmärtää myös paremmin sähkölaitteita ja koneita. Se helpottaa itse työtehtävän omaksumista, Kautto pohtii.
UUDET OPETETAAN PERUSTEELLISESTI
Perehdytykselle Kautto jakaa kiitosta.
– Uutena tulee, niin koneille koulutetaan tosi hyvin. Sitä mukaa, kun kone on hallussa, annetaan vastuuta. Ei tarvitse pelätä, että joutuu heti jäämään yksin, Kautto kertoo.
Toisena vuonna koneille tulo kävi sulavasti. Korona-aikana tehtaan turvallisuus- ja muita käytäntöjä on kerrattu verkkokoulutuksina. Turvallisuushavaintoja kannustetaan tekemään ennakoivasti.
Poikkeusaikana kasvomaskit ovat tulleet uutena suojavarusteena. Perinteisempiä ovat kuulosuojaimet, kypärät ja turvakengät.
Uutena kun tulee, niin koneille koulutetaan tosi hyvin.
Tehtaalla liikkuu trukkeja ja rekkoja, joten turvallisten kulkureittien tunteminen on tärkeää.
– Täytyy noudattaa yleisiä ohjeita, eikä juoksennella päättömästi, Kautto tiivistää.
Työ on enimmäkseen itsenäistä, mutta apu löytyy viereiseltä työpisteeltä, jos tarvetta syntyy.
– Ei tarvitse jännittää, uskaltaako kysyä neuvoa.
JÄSENYYS TUKENA JA TURVANA
Teollisuusliiton jäseneksi Kautto liittyi viime vuonna. Luottamusmiehet ottivat yhteyttä liittymisen tiimoilta, ja suosittelija löytyi läheltä.
– Isä mainitsi, että kannattaa liittyä, Kautto kertoo.
Sini Kautto ei ole ollut aktiivinen ammattiyhdistystoiminnassa, mutta pitää jäsenyyttä tärkeänä.
– Jäsenyys on tuki ja turva, johon nojata, jos tulee sopimusten kanssa ongelmia.
JOHTOTEHTÄVÄT TAVOITTEENA
Kautto aloitti alkuvuonna tradenomiopinnot ammattikorkeakoulussa Lahdessa.
– Olen keskittynyt johtamisen eri muotoihin ja hallintoon, Kautto kertoo.
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä muotoutumassa. Yksi mahdollisuus on jatkaa ammattikorkean jälkeen maisteriopintoihin.
Tulevaisuuden toivetyöstä Kautto ei vielä osaa sanoa tarkemmin, mutta isot yritykset kiinnostavat organisaatioina. Johtopuolen työ teollisuudessa ei ole poissuljettu vaihtoehto.
– Omalla tavallaan teollisuus kiehtoo, kun teknistä puolta olen itse lukenut, Kautto kertoo.
Myös ensi kesän suunnitelmat Kautto tarkentaa myöhemmin. Oman tulevan alan työt kiinnostavat, mutta kolmaskin kesä vaneritehtaalla on mahdollinen.
Vaneritehdas pyörii täysillä
Suolahden vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt reilussa viidessäkymmenessä jo kymmenisen vuotta. Korona-aikanakin kesätyöntekijöiden tarve on ollut ennallaan.
Metsä Woodilla on Äänekosken Suolahdessa samalla tontilla havu- ja koivuvaneritehtaat, jotka toimivat omina yksiköinään. Tehtailla tuotetaan vuodessa havuvaneria noin 150 tonnia ja koivuvaneria 30–40 tonnia.
Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kertoo, että tehtailla on yhteensä noin 380 työntekijää tuotannossa. Toimihenkilöitä on reilu 30. Työntekijät jakautuvat tehtaiden kesken suurin piirtein tasan, sillä pidemmälle jalostettu koivuvaneri vaatii useampia työvaiheita.
Osmo Kääriäinen
Havuvaneritehtaalla tehdään pääsääntöisesti kolmivuorotyötä, jossa ainut keskeytys on sunnuntaina, jolloin tehdään vain aamuvuoro. Koivuvaneritehtaalla tehdään viikonloppuisin vähemmän vuoroja.
Kesäisin koivuvaneritehdas pysäytetään neljäksi viikoksi ja havuvaneritehdas viikoksi.
– Heinäkuun puolen välin kieppeillä koko niemi on viikon pysähdyksissä, Kääriäinen kertoo.
Viikon pysäytyksen sanelee tehtaiden voimalaitoksen vuosihuolto.
KESÄTÖIDEN MÄÄRÄ PYSYNYT VAKIONA
Kesän aikana tehtaille otetaan reilu 50 kesätyöntekijää, joista valtaosa tulee havuvaneritehtaan puolelle.
Kääriäinen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt yhtä suurena. Korona-aikakaan ei ole notkauttanut määrää.
– Tuotannon pitää pyöriä, Kääriäinen toteaa.
Tällä hetkellä tilauskanta näyttää parhaalta miesmuistiin, joten tuotanto pyörii täysillä.
Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa.
Kesätyöntekijät työskentelevät havuvaneritehtaan kaikilla linjoilla alkaen tukinkäsittelystä ja päättyen pakkaukseen. Kesätyöntekijöistä valtaosa on ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoita. Myös toisen asteen ammattiopiskelijoita on töissä.
Vaihtuvuus on kesien välillä suurta, sillä insinööriopiskelijat suuntaavat usein toisena kesänä oman alan töihin. Kääriäinen arvioi, että 20–30 prosenttia kesätyöntekijöistä on tuttuja edellisiltä kesiltä.
– Toivottaisiin, että joukossa olisi sellaisia, jotka haluaisivat sitoutua pidemmäksi aikaa, Kääriäinen sanoo.
ALKUPEREHDYTYS SIIRRETTY TYÖNANTAJALLE
Vaneritehtaalla kesätyöntekijöiden alkuperehdytyksen on noin kolmen vuoden ajan hoitanut työnantaja. Viime vuonna perehdytys siirrettiin verkkopohjalle koronaviruksen takia.
Aiemmin alkuperehdytyksen hoiti työsuojeluvaltuutettu, joka piti uusille työntekijöille perehdytyspäivän.
Alkuperehdytyksen jälkeen esimiehet jatkavat opastusta ja ohjaavat kesätyöntekijät työpisteelle, jossa kokenut työntekijä opastaa käytännön työskentelyyn.
Kahden viikon opastuksen jälkeen uusi työntekijä suorittaa turvallisuuteen painottuvan näytön, jossa katsotaan, pystyykö tekijä itsenäiseen työskentelyyn.
Kääriäinen pohtii, että alkuperehdytyksen siirtäminen työnantajalle oli muutos huonompaan suuntaan. Siirto vaikeutti myös uusien työntekijöiden tavoittamista ja Teollisuusliiton jäseniksi saamista.
Kääriäinen kertoo, että työnantajan jarrutustoimista huolimatta kesätyöntekijöiden järjestäytymisaste on ollut noin 70 prosentin luokkaa. Tänäkin kesänä sama on tavoitteena. Vakituisten työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 97 prosenttia.
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN
Aleksi Monteiro kertoo koneasentajan opintojen olleen hyvä pohja Kempin tehtäviin.
Aika kuluu nopeasti mieleisissä töissä
Koneasentaja Aleksi Monteiro on viihtynyt hitsauskoneita valmistavan Kempin tehtävissä. Armeija katkaisee työrupeaman, mutta palvelusvapaillakin on tarkoitus käydä töissä.
Koneasentaja Aleksi Monteiro, 18, on kesätöissä hitsausvälineitä valmistavan Kemppi Oy:n Lahden tehtaalla.
Marraskuussa 2019 ensimmäisen kerran Kempille töihin tullut Monteiro on tehnyt lukuisia eri työtehtäviä. Hän on muun muassa kasannut muuntajia, tehnyt asennustöitä, hitsannut sekä työskennellyt pakkaamossa.
– Mieluisin homma on asennustyö, Monteiro sanoo.
Välillä opinnot loppuun suorittamassa käynyt Monteiro on Kempin palkkalistoilla tämän vuoden loppuun, jolloin vuorossa on armeija. Alustavasti on jo sovittu, että asepalveluksen vapailla olisi mahdollista käydä tutuissa töissä.
SOSIAALINEN TYÖYHTEISÖ
Monteiron tavallinen työpäivä alkaa aamuseitsemältä. Sisään kuittaamisen lisäksi aamun rutiineihin kuuluu työporukan moikkaaminen ja työtehtäviin tarttuminen.
Kesäkuussa moni työpäivä kului kytkentäkopissa muuntajien valmistuksessa.
– Se on yksi parhaimmista hommista. Aika kuluu siinä nopeasti, Monteiro sanoo.
Päivävuorojen tekeminen on lähtökohta, mutta ajoittaiset iltavuorot tuovat mukavaa vaihtelua.
Työyhteisöä hän kuvailee sosiaaliseksi ja avuliaaksi.
– Positiivista väkeä. Kaikki auttavat toisiaan.
Aleksi Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten.
KOULUSTA HYVÄT LÄHTÖTIEDOT
Koneasentajan koulutusta Monteiro pitää hyvänä pohjana Kempin töihin. Koulun penkiltä sai hyvät lähtötiedot tekniikasta ja teollisuudesta.
Monteiro muistelee, että ensimmäisinä työpäivinä ilmassa oli jännitystä ja suorituspainetta, mutta asettuminen työhön oli lopulta kivutonta.
– Oppi uutta ja alkoi nauttia töistä.
Työturvallisuutta Monteiro pitää hyvänä ja suojavälineitä toimivina. Esimerkiksi pakkaamossa niittauskonetta käytettäessä kuulosuojaimet ovat tarpeen ja suojalasit estävät kytkentätöissä metallipölyn päätymisen silmiin.
Turvallisista työskentelytavoista Monteiro antaa esimerkin hitsauslaitteen koestuksesta: vihreä maajohto kytketään aina ensimmäisenä ja otetaan irti viimeisenä, jotta sähköiskun vaaraa ei ole.
”LIITTO ON SUN PUOLELLA”
Monteiro liittyi Teollisuusliiton jäseneksi opiskeluaikaan noin kolme vuotta sitten. Oppilaitoksen käytävällä oli esittelypiste, jossa kehotettiin liittymään.
Hän pitää jäsenyyden kautta tulevaa tietoa tarpeellisena. Varsinaisesti liiton palveluja ei vielä ole tarvinnut käyttää, mutta tarve voi tulla yllättäenkin.
– Jos jotain tapahtuu, liitto on sun puolella, Monteiro toteaa.
Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii.
Tulevaisuuden suuntia Monteiro ei vielä ole tarkasti pohtinut. Seuraavaksi kiikarissa on armeija.
– Aliupseerikurssi pitää suorittaa. Sotilaspoliisin uraakin olen miettinyt.
Konetekniikan insinöörin opinnotkin ovat olleet pohdinnassa. Mieluisista tulevaisuuden työtehtävistä Monteirolla on selvä kuva.
– Tykkään koneiden huoltamisesta. Se on kivaa, kun osaa ja ymmärtää, miten kone toimii.
Uusien perehdytyksessä kolme vaihetta
Työsuojeluvaltuutettu Niina Villgren kertoo, että Kempillä uusien tuotantotyöntekijöiden perehdytys ja opastus hoidetaan kolmiportaisesti.
Ennen ensimmäistä työpäivää työntekijöille lähetetään kotiin sähköinen perehdytyspaketti, jossa on tietoa muun muassa työpaikalle saapumisesta, työvaatetuksesta ja sisään leimautumisesta.
Ensimmäisenä päivänä uudet työntekijät saavat henkilöstöosaston edustajilta perehdytyksen, jossa käydään läpi Kempin historiaa, palkkajärjestelmää ja muita yleisiä käytäntöjä.
Kolmannessa vaiheessa siirrytään tuotantotiloihin, jossa uusille työntekijöille on nimetty esimiehet ja opastajat. Opastukseen on varattu 2–4 viikkoa ja siihen kuuluvat työympäristöasiat sekä itse työhön opastus.
– Ensimmäisten päivien aikana tulee paljon asiaa. Useamman viikon opastuksella taataan se, että ne oikeasti jäävät mieleen, Villgren sanoo.
Opastajille järjestetään koulutuksia, jotta opastus on yhdenvertaista ja tasalaatuista.
VAKAVILTA TYÖTAPATURMILTA VÄLTYTTY
Kempin elektroniikkatehdas ja tuotantotehdas sijaitsevat Lahdessa samalla tontilla. Elektroniikkatehtaassa valmistetaan muun muassa hitsauslaitteiden piiri- ja ohjauskortteja.
Tuotantotehtaassa muun muassa kootaan, koestetaan ja pakataan hitsauslaitteet maailmalle lähetystä varten.
Villgren kertoo, että työsuojelussa huomio kiinnittyy muun muassa työkoneiden ja työkalujen turvalliseen käyttöön, työergonomiaan sekä turvalliseen liikkumiseen tehtaalla, jossa on trukkiliikennettä.
Viime vuosina vakavilta työtapaturmilta on vältytty. Villgren kertoo, että yleisimmät tapaturmat tulevat käsiin, mutta yleensä niistä on selvitty laastareilla.
Jos työtapaturmia kuitenkin sattuu, apu on lähellä. Kempin työterveyshuolto sijaitsee samalla tontilla tehtaiden kanssa.
Aleksi Monteiro pitää Kempillä työturvallisuutta hyvänä ja suojavälineitä toimivina
ERGONOMIA TÄRKEÄ TOISTOTYÖSSÄ
Työergonomiassa Kempillä on menossa hanke, jossa asiantuntijoiden kanssa on käyty läpi työn mikrotauotusta ja työasentoja tasapainottavia vastaliikkeitä.
– Toistotyössä ergonomian korostaminen on tärkeää, Villgren kertoo.
Lähes kaikki Kempin työpisteet on varustettu sähkötasoilla, joten työntekijät voivat istua tai seisoa työskennellessään.
Villgren ei ole huomannut, että työtapaturmat lisääntyisivät kesäaikaan, jolloin uusia työntekijöitä on paljon. Hän pohtii, että tapaturmariski voi kasvaa silloin, kun työstä on tullut rutiininomaista, jolloin keskittyminen herpaantuu tai ajatus karkaa.
KESÄTYÖPAIKKOJA NORMAALI MÄÄRÄ
Kempillä on Lahdessa henkilöstöä 430 henkeä, joista tuotannossa työskentelee 250 henkeä.
Tänä vuonna Kempillä on 45 kesätyöntekijää, joiden lisäksi kahden viikon mittaiset harjoittelujaksot tekee 21 henkeä.
Kesätyöntekijät ovat toisen asteen opiskelijoita, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita sekä työttömiä työnhakijoita.
Kesätyöpaikkojen määrä on palannut normaalivuosien tasolle. Koronavuonna 2020 Kempille ei otettu lainkaan kesätyöntekijöitä.
KUVAT LAURI ROTKO
Niina Hertteli kertoo, että tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan.
Jokainen työpäivä ollut erilainen
Instrumenttiasentaja Niina Hertteli työskentelee Borealis Polymersin petrokemian tehtaalla Porvoon Kilpilahdessa.
– Katselin netistä, missä on töitä tarjolla, ja päätin lähteä opiskelemaan automaatioasentajaksi, kertoo Niina Hertteli, 21.
Alkukesällä ammattitutkinnon valmiiksi saanut Hertteli on kesäharjoittelijana Borealis Polymers Oy:llä Porvoon Kilpilahdessa.
Borealis valmistaa muun muassa muovin raaka-aineita ja muoveja. Jättimäiselle tehtaalle töihin tulo jännitti etukäteen.
– Kuvittelin, että täällä on ukkoja, joilla toisen käden tilalla on venttiiliavain, Hertteli naurahtaa.
Jännitys osoittautui turhaksi, sillä työyhteisö on ottanut positiivisesti vastaan.
– Aina on hyvä mieli tulla töihin. Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen.
Aiemmista miesvaltaisista opinnoista ja töistä on kertynyt epämiellyttäviäkin kokemuksia. Hertteli on työskennellyt aiemmin muun muassa rakennuksella.
VIANETSINTÄ ASENTAJAN ARKEA
Muovin raaka-aineita valmistavalla olefiinitehtaalla instrumenttiasentajan työ on usein vianetsintää, jossa selvitetään syitä ja poissuljetaan mahdollisia aiheuttajia.
– Lämpömittari näyttää pakkasen puolta, niin johdot ovat väärin päin, Hertteli antaa esimerkin.
Vianetsinnässä myös työkokemuksella on merkittävä osa.
– Jos ei tiedä jotain, on turvallista kysyä, Hertteli sanoo ja kertoo saaneensa hyvää opastusta tehtäviin ja työturvallisuuteen.
Ilmapiiri on vastaanottavainen. Täällä ei kommentoida, että on nainen.
Tavallista työpäivää on hankala määritellä, sillä kahta samanlaista ei vielä ole tullut vastaan.
– Työpäivä riippuu siitä, millaisia vikoja tai remppoja sattuu olemaan listalla, Hertteli kertoo.
Töihin tullessa on kuitenkin tiedossa yksi päivittäinen rutiini.
– Se on varmaa, että aamulla juodaan kahvit.
Niina Hertteli kertoo saaneensa laadukasta opastusta Borealiksen työtehtäviin.
KOULUSTA POHJA, LIITOSTA TURVA
Kilpilahden tehtaat ovat ainutlaatuisia, joten automaatioasentajan koulutus ei suoraan pysty valmistamaan kaikkiin tehtäviin.
– Koulusta sai ympäripyöreästi käsityksen, mistä on kyse, Hertteli pohtii.
Hertteli kertoo, että korona-aika vaikeutti opintoja, sillä iso osa tehtiin etänä ja teorian tasolla. Ammattikoulutus on kuitenkin ollut hyvä pohja, jolta ponnistaa nykyisiin työtehtäviin.
Teollisuusliiton jäseneksi Hertteli liittyi tultuaan Borealikselle töihin.
– Luottamusmies sanoi, että kannattaa liittyä ja kertoi, mitä hyötyä jäsenyydestä on.
Perustelut vakuuttivat, sillä aiemmin hän ei ole ollut ammattijärjestöjen jäsen.
– Jäsenyys on hyvä turva, Hertteli toteaa.
MIELENKIINTOINEN MAAILMA
Tulevaisuuteen Hertteli suhtautuu avoimesti. Sopimus Borealiksella päättyy elokuun loppuun, mutta pidempikin työskentely voisi tulla kyseeseen.
– Minulla ei ole kiveen hakattuja suunnitelmia. Tarkoitus olisi jatkaa opintoja.
Lähtökohtaisena ajatuksena on lukea automaatioinsinööriksi, mutta monet muutkin asiat kiinnostavat. Hän kertoo lukevansa suurella mielenkiinnolla muun muassa psykologiaa, biologiaa, historiaa.
– On kiehtovaa ymmärtää paremmin ympäröivää todellisuutta, Hertteli kertoo.
Kunnianhimoa riittää myös pianonsoittoon.
– Unelmia on paljon, mutta se on positiivinen ongelma, Hertteli sanoo.
Muoveja elämän eri alueille
Borealis Polymers valmistaa kuudessa tuotantolaitoksessa muovin raaka-aineita ja muoveja, joita käytetään monilla elämän alueilla.
Yritys valmistaa muoveja jatkojalostettavaksi muun muassa autoteollisuuteen, lääketeollisuuteen, rakentamiseen ja elintarviketeollisuuteen. Kiertotalouden ratkaisuihin perustuvat muovit ovat kasvava osa liiketoimintaa.
Borealis toimii Porvoossa Kilpilahden 1 300-hehtaarisella tehdasalueella, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Alueella toimii myös Nesteen jalostamo.
Tuotantolaitoksilla työskentelee työntekijöiden henkilöstöryhmästä noin 400 henkeä. Kaikkiaan Borealis työllistää noin 900 henkeä.
Borealiksen pääluottamusmies Einari Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöitä on otettu vuosittain noin 60 henkeä. Määrä ei ole notkahtanut korona-aikana, sillä tuotteiden kysyntä on kasvanut poikkeusaikana.
– Kesätyö on paras ja luontaisin reitti tulla töihin, Grönberg sanoo.
Einari Grönberg
HYVINVOINTIA TYÖYHTEISÖLLE
Tehtailla käsitellään myrkyllisiä ja syttyviä aineita, joten turvallisuuden takaaminen on toiminnan lähtökohta.
– Täällä ei ole varaa mihinkään turvattomiin tekoihin tai olosuhteisiin, Grönberg kertoo.
Uudet työntekijät saavat turvallisuuspainotteiset koulutukset ennen työmaalle pääsyä, ja turvallisuusosaamista pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella.
Tehtailla luottamushenkilöiden verkoston yksi keskeinen tehtävä on kehittää turvallisuutta ja työhyvinvointia yleensä.
– Pyritään kehittämään työyhteisöä, jotta se voisi paremmin, Grönberg sanoo.
JÄRJESTÄYTYMINEN LUO TURVAA
Pääluottamusmiehen mukaan Borealiksella järjestäytymisaste on 90 prosentin tuntumassa.
– Työyhteisöissä, joissa on vahva järjestäytyminen, ei tule niin paljon ongelmatilanteita, Grönberg toteaa.
Grönberg kertoo, että kesätyöntekijöiden järjestämisessä on haasteensa, sillä heidän elämäntilanteensa ovat moninaisia.
– Kerrotaan, mikä järjestäytymisen merkitys on. Yleensä se johtaa siihen, että liitytään jäseneksi.
Merkittävin jäsenetu on työehtosopimus.
Pääluottamusmiehen viestin kärki on selkeä, kun liittoon kuulumisen hyödyistä tulee kysymys.
– Merkittävin jäsenetu on työehtosopimus.
Grönberg pohtii, että järjestäytymisen merkitys saattaa muuttua epäselvemmäksi seesteisinä aikoina, kun työmarkkinoilla ei taistella. Taannoinen kilpailukykysopimus kuitenkin herätteli todellisuuteen, jossa saavutetut edut eivät ole itsestäänselvyys.
– Kiky osoitti viimeistään, että ei voida olettaa asioiden pysyvän entisellään, Grönberg sanoo.
KUVAT ANNIKA RAUHALA
Kesätyöpaikkojen määrä palautumassa normaaliin
Teollisuudessa kesätyöpaikkoja on tarjolla vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna, kertoo SAK:n toukokuussa tehty luottamushenkilöpaneeli.
Kyselyyn vastanneista teollisuuden luottamushenkilöistä 67 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan vuonna 2021. Vastaajista 23 prosenttia kertoi, että kesätyöntekijöitä palkataan enemmän kuin viime vuonna. 58 prosenttia kertoi, että kesäduunareita palkataan saman verran kuin vuonna 2020.
Koronaa edeltävänä vuonna 2019 teollisuuden luottamushenkilöistä 71 prosenttia kertoi, että heidän työpaikalleen palkataan kesätyöntekijöitä, vuonna 2020 osuus oli 58 prosenttia.
Vastaavia havaintoja on tehty Teollisuusliitossa. Esimerkiksi Kemian sektorilta arvioidaan, että korona-aikana kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla hieman normaalivuosia vähemmän, mutta määrä on palautumassa totutulle tasolle. Tänä vuonna kesätöiden määrä on normalisoitunut erityisesti isoissa yrityksissä.
Teollisuudessa kesätyöntekijöiden perehdytys hoidetaan yleensä suunnitelmallisesti. Luottamushenkilöpaneelin vastaajista 86 prosenttia kertoo, että kesätyöntekijöille on tehty perehdytyssuunnitelma.
SAK:n, Akavan ja STTK:n maksuton kesäduunari-info palvelee kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15 elokuun loppuun asti. Palveluun voi ottaa yhteyttä myös nettilomakkeella sekä WhatsApp-sovelluksella numeroon 040 747 1571. Kesäduunarin muistilista, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja yhteydenottolomake löytyvät osoitteesta www.kesaduunari.fi.
Pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, että Valmet Automotiven tuhannen työntekijän rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa työpaikan arjessa. Uudet työntekijät saapuvat tehtaaseen perehdytyksen kautta tasaisena virtana ja jakautuvat töihin eri osastoille ja vuoroihin.
9.4.2021
KUVA YLLÄ: Uudenkaupungin autotehtaan opetuskeskukseen on rakennettu tuotantolinja töihin perehtymistä ja tehtävien harjoittelua varten.
Valmet Automotive ilmoitti 9.3. rekrytoivansa tuhat uutta työntekijää Uudenkaupungin ja Salon tehtaille. Jättirekrytointi ei kuitenkaan tarkoita mullistuksia työpaikan arkeen.
– Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatkuvasti tulee ihmisiä lisää, toteaa pääluottamusmies Jouni Varjonen Uudenkaupungin tehtaalta.
Hän kertoo, että uudet työntekijät tulevat porrastetusti ja jakautuvat eri osastoille ja eri vuoroihin, joten linjastolla rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa. Uudenkaupungin autotehtaalla on neljä osastoa: hitsaamo, maalaamo, kokoonpano ja logistiikka.
Haastattelun aamuna Varjonen oli pitänyt perehdytystä noin 45 uudelle työntekijälle. Tällainen ryhmä on isoimmasta päästä, sillä kerralla tulee yleensä 20–50 uutta tekijää.
Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatkuvasti tulee ihmisiä lisää.
Perehdytys alkaa yleisten asioiden läpikäynnillä ja talon tavoille opettamisella. Seuraavaksi työn vaatimat taidot opitaan opetuskeskuksessa, eli training centerissä. Tämän jälkeen siirrytään töihin linjastolle, jossa perehdytys jatkuu.
Uusien työntekijöiden perehdytys hoituu siis rutiinilla. Vaihtuvuus voi silti olla myös kuormitustekijä työntekijöille.
– Yhden saa opetettua, niin tulee uusi tilalle. Onhan se stressaavaakin, Varjonen toteaa.
TILAUSKANTA VAHVISTUU, TEHTAITA VALMISTUU
Tuhannesta rekrytoitavasta työntekijästä 500 tulee Uudenkaupungin tehtaalle autonrakennukseen ja 200 akunrakennukseen. Salon akkutehtaalle haetaan 300 työntekijää.
Uudenkaupungin tehtaalla on nyt henkilöstöä noin 3 500, joista noin 2 900 on tuotannon työntekijöitä. Salon akkutehtaalla työskentelee noin 250 henkeä.
Rekrytointikampanjan taustalla ovat tilauskannan vahvistuminen sekä uusien akkutehtaiden valmistuminen.
Salon akkutehtaan laajennus valmistuu kesän aikana ja Uudenkaupungin tehtaalle valmistuu uusi akkutehdas loppuvuoden aikana. Akkutehtaille rekrytoidaan uusiin tehtäviin, autonrakennuksessa rekrytoinnit osittain korvaavat myös työntekijöiden vaihtuvuutta.
VAIHTUVUUTEEN EI YKSITTÄISTÄ SYYTÄ
Valmet Automotiven tuotantotyöntekijöiden vaihtuvuus oli viime vuonna noin 15 prosenttia työvoimasta. Uudenkaupungin tehtaan 2 900 työntekijästä laskettuna vaihtuvuus oli siis yli 400 henkeä. Vuonna 2019 vastaava vaihtuvuus oli noin 20 prosenttia.
Vaihtuvuuteen on monia syitä. Tuotantotyö ei vaadi koulutusta tai aiempaa työkokemusta, joten osa työntekijöistä on kokeilemassa alaa. Osa työskentelee välivuoden ajan ennen armeijaa tai opiskeluja.
Tällaisessa ihmismäärässä kohtaloita on niin monenlaisia.
Myös työnkuva aiheuttaa vaihtuvuutta. Kaikki eivät sopeudu liukuhihnatyöskentelyyn.
– Kolmivuorotyö on kuluttavaa ja raskasta. Lisäksi kuljetaan pitkiä matkoja töihin, Varjonen toteaa.
Uudenkaupungin tehtaalle on esimerkkisi Porista noin sadan kilometrin ja Turusta noin 80 kilometrin matka, joten niistä töissä käyvien työpäivät venyvät etäisyyksien takia.
Vaihtuvuuden taustalta on hankala erottaa yhtä muita merkitsevämpää syytä.
– Tällaisessa ihmismäärässä kohtaloita on niin monenlaisia. Ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan monta moninaista, Varjonen sanoo.
REKRYTOINNEISTA EI TILASTOPIIKKEJÄ
Työturvallisuuden kannalta perusteellinen perehdytys on tärkeää. Valmet Automotivella perehdytykseen kuuluvat työnkuvan mukaisten taitojen opettelun lisäksi muun muassa turvallisuus-, henkilöstö-, liitto-, terveys- ja ympäristöasiat.
– Henkilöt eivät aloita samaan aikaan vaan porrastetusti, jolloin perehdytykseen ja rauhalliseen oppimiseen voidaan käyttää tarvittava aika, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jouni Wallin Uudenkaupungin autotehtaalta.
Hän kertoo, että rekrytointikampanjat eivät ole näkyneet piikkeinä tehtaan tapaturmatilastoissa.
Perehdytykseen ja rauhalliseen oppimiseen voidaan käyttää tarvittava aika.
Vuonna 2020 Valmet Automotiven autonrakennuksessa tapaturmataajuus (LTFI) oli 13,4. Tämä tarkoittaa, että miljoonaa tehtyä työtuntia kohti sattui 13,4 tapaturmaa, joista aiheutui enemmän kuin yksi työkyvyttömyyspäivä. Vuonna 2019 vastaava tapaturmataajuus oli 23,4.
Valmet Automotivella tilastojen parantumisen taustalla on panostus työturvallisuuteen.
– Kehitämme koko ajan yhteistyöllä prosesseja ja pyrimme olemaan askeleen edellä niin turvallisuuden, työergonomian kuin työhyvinvoinnin parantamisessa, Wallin kertoo.
Hän muistuttaa, että työturvallisuus on yhteinen asia.
– Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikan kehittämiseen, niin turvallisuuden kuin työhyvinvoinnin osalta, Wallin toteaa.
TYÖHAKEMUKSIA TULLUT 1 600
Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kertoo, että kuukauden aikana yhtiö on saanut noin 1 600 työhakemusta. Korona-aika muokkaa myös rekrytointia.
– Kampanjointi on ensimmäistä kertaa siirretty tässä mittakaavassa verkkoon, Mäki kertoo.
Uusia työntekijöitä kaivataan suurimmalla kiireellä autonrakennukseen. Akkutehtailla työt alkavat, kun tehtaat valmistuvat tämän vuoden aikana.
Turvallinen työympäristö on ollut kampanjoinnin kohde pidempään.
Perehdytys on suunniteltu siten, että uusi työntekijä pystyy harjoittelemaan käytännön työtä ennen linjastolle siirtymistä.
– Training centeriin on rakennettu toimiva pätkä tuotantolinjaa, jossa pääsee harjoittelemaan käytännössä, Mäki kertoo.
Käytännön harjoittelu on erityisen tärkeää kokoonpano-osastolla, jossa tehdään eniten fyysistä työtä käsin. Hitsaamon ja maalaamon toiminnot on pitkälti automatisoitu robottien avulla.
Mäki muistuttaa, että koulutus ei pääty sen jälkeen, kun työntekijä on saatu perehdytettyä työskentelemään linjastolla. Tavoitteena on, että linjastolla töissä olevat osaavat hoitaa useampia tehtäviä. Töiden vaihtuvuus on tärkeää työergonomian ja tehtävien mielekkyyden kannalta.
Vuonna 2020 Valmet Automotiven tuotannossa työtapaturmat vähenivät ja työntekijöiden vaihtuvuus hidastui verrattuna edellisvuoteen. Mäki arvioi, että tämä kehitys on useiden tekijöiden summa.
– Ei ole mitään yhtä selkeää selitystä. Turvallinen työympäristö on ollut kampanjoinnin kohde pidempään, Mäki toteaa.
Suomessa on kattava lainsäädäntö, joka suojelee myös kesätyöntekijöitä ja nuoria työntekijöitä työn mahdollisilta haittavaikutuksilta. Lait ja asetukset velvoittavat työnantajaa huolehtimaan kaikkien työntekijöiden opastuksesta ja perehdyttämisestä. Työ ei saa vahingoittaa nuorten terveyttä.
Kesätyöntekijöiden kanssa toimittaessa on muistettava, että heidän tietonsa ja taitonsa eivät ole samanlaisia kuin pidempään työssä olleilla. Nuoren työntekijän lähtötaso työhön tai työympäristön tuntemiseen pitää alkajaisiksi selvittää. Olennaisia kysymyksiä ovat, onko nyt käsillä oleva työtehtävä hänelle uusi, mitä kokemuksia hänellä työelämästä on? Mitä turvallisuus tarkoittaa? Samalla on tarpeen käydä keskustelua työterveydestä ja sen säilyttämisen tärkeydestä.
Tarkoituksena on selvittää ja tehdä turvallisen ja terveellisen työn tavoitteet selviksi tavalla, jonka nuori ymmärtää.
Sen rinnalla on herätettävä tarvittava turvallisuusasenne, jotta riskien tunnistaminen ja ymmärrys työn tekemiseen syntyisivät.
Nuorten perehdyttäminen on toteutettava huolellisesti. Suunnitelmallisella ja tavoitteellisella perehdyttämisellä työn laatu paranee ja työn haittavaikutuksia kuten tapaturmia ehkäistään. Perehdyttämiseen sisältyy myös työtehtävään liittyvien työturvallisuusohjeiden läpikäynti ja noudattaminen sekä toimintaohjeet häiriö- ja poikkeusolosuhteissa. Lisäksi toimivassa perehdyttämissuunnitelmassa esitellään työpaikan luottamushenkilöt, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sekä heidän tehtävänsä. Näin nuorella on tiedossa keneen puoleen kääntyä erilaissa kysymyksissä.
Kokeneemmat työntekijät toimivat nuorten työntekijöiden opastajina, perehdyttäjinä sekä turvallisten ja oikeiden työtapojen puolestapuhujina. Erityisen tärkeää se on nuorille, koska heille ei vielä ole syntynyt käsitystä työympäristön eri vaaratekijöiden vaikutuksista terveyteen ja työssä onnistumiseen.
Seuraavat neljä näkökohtaa on hyvä pitää nuoria perehdytettäessä mielessä:
Tietoa turvallisista työtavoista pitää antaa ensimmäisestä päivästä alkaen. Nuorilla pitää olla aina tiedossa henkilö, jonka puoleen kääntyä epäselvissä tilanteissa. Näin he pääsevät sisälle työyhteisön turvallisuuskulttuuriin.
Työpaikoilla on hyvä ajatella nuorten perehdyttämistä turvallisuuteen ja työn tekemiseen positiivisena erityiskohteluna.
Työnopastuksen kirjalliseen tarkastuslistaan lisätään tietoa tekijöistä, jotka edellyttävät kokemusta ja ymmärrystä työympäristön erityisistä riskeistä. Näin varmistetaan nuoren ja kokemattoman työntekijän turvallinen ja oikea työskentely sekä terveyden säilyminen.
Kukaan ei opi, jos ei opeteta.
Ensimmäiset kokemukset työelämästä ja työn tekemisestä ovat nuorille tärkeitä. Työpaikoilla on korostettava työturvallisuuden tärkeyttä. Antakaamme nuorille työntekijöille turvallinen ja luottamusta synnyttävä kokemus työelämän alkutaipaleelle ja oikeat askelmerkit alkavalle työuralle.
VESA KOTAVIITA Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö
Vain vaivoin osattu vieras kieli vierottaa ajattelusta. Pitää olla paljon oman äidinkielen sanoja, jotta voi ajatella ajatuksia. Kielen rajat ovat ajattelun rajat. Englannin ylivalta kylvää työpaikoille kitkaa, ristiriitaa ja turvallisuusriskejä.
Työntekijät eivät ymmärrä konsernin kielellä eli englanniksi tehtyjä ”tiedotteita”. Satoja tuhansia euroja maksavan koneen muka suomenkieliseksi käännetty ohje on Google-tasoa. Lähiesimiehet eivät ymmärrä päälliköiden englanniksi antamia ohjeita. Suomen kieli uhkaa näivettyä, kapeutua ja surkastua.
Kuuluisa filosofi Ludwig Wittgenstein ei turhaan lausunut, että kielen rajat ovat myös ajattelun rajat. Omalla äidinkielellä, oli se sitten suomi, ruotsi, saame, swahili, urdu tai mikä tahansa muu maapallon 7 000:sta eri kielestä, ihminen ajattelee syvimmät, hienoimmat ja vapaimmat ajatuksensa.
Tästä muistuttaa myös Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg.
– Kun ihminen osaa kielen puolivillaisesti, ihminen myös ajattelee puolivillaisesti. Ajattelun laatu ja asioiden pohdiskelu ovat aivan eri tasolla, kun sen saa tehdä omalla äidinkielellä. Erinomaista englannin kielen taitoa on todella vaikea saavuttaa.
– Kielitaito voi olla asia, jolla erottaa eri kansankerroksia toisistaan. Englannin kieli on eliitin erottautumiskeino ja tämä vaikuttaa yhteiskunnan kahtiajakautumiseen, Forsberg kuvailee englannin hiipivän ylivallan seurauksia suomalaiselle demokratialle.
SANASTO PUUTTUU, JOS KIELTÄ EI KÄYTETÄ
Forsberg on todella huolissaan siitä, että nyt korkeakouluissa ja yliopistoissa ei enenevästi enää käytännössä voi suorittaa koko tutkintoa suomen kielellä. Yritysten kieli muutetaan englanniksi, vaikka työntekijät johtoa lukuun ottamatta eivät sitä osaisikaan.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston teknisten alojen diplomi-insinöörit voivat joutua kirjoittamaan lopputyönsä englanniksi.
– Kun englannin käyttö tarpeeksi laajenee, alalla ei enää ole tarpeeksi sanastoa, jolla asioista voisi keskustella tai pohtia suomeksi.
Kun eri opintotasojen insinöörit toimivat päällikköinä ja työnjohtajina suorittavaa työtä tekeville, tasa-arvoinen yhteys ihmisten välillä voi katketa.
– Jos insinööri suorittaa ammattitutkintonsa englanniksi, englanti valuu hänen mukanaan myös työpaikoille.
Kotimaisten kielten puolestapuhuja on erityisen kiukkuinen siitä, että yliopistomaailmassa englannin kuvitellaan olevan samaa kuin kansainvälisyys. Ei ole. Maailman 7 miljardista asukkaasta vain 500 miljoonaa puhuu englantia äidinkielenään. Peräti 85 prosenttia maailman asukkaista, 6 miljardia ihmistä, ei osaa englantia. Suomessa 1,7 miljoonaa ihmistä eli 30 prosenttia kansasta ei osaa englantia.
– Kiinassa asuu 1,2 miljardia ihmistä. Heistä vain prosentti osaa englantia, Forsberg muistuttaa.
”Jos insinööri suorittaa ammattitutkintonsa englanniksi, englanti valuu hänen mukanaan myös työpaikoille”, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg sanoo.
Englanti toimii kyllä erinomaisesti munkkilatinana; tämän hetken tieteen kielenä ja toisensa tuntevien valta- ja rahaeliittien yhteisenä kielenä. Latinaa ei kukaan osannut keskiajalla äidinkielenään, mutta sillä synnytettiin tuon ajan huipputieteellisiä teoksia esimerkiksi naisten alttiudesta noituuteen. Nyt synnytetään englannin kielellä tieteen huipputeoksia talousteorioista, jotka vaativat työntekijöiden oikeuksien poistamista. Tästä päättävät ekonomistit katolisia piispainkokouksia vastaavissa Davos-synodeissaan.
Suomen kielen puolustajat saivat sentään torjuttua englanninkielisen, suomalaista opetussuunnitelmaa yksi yhteen noudattavan ylioppilastutkinnon. IB-lukiot osoittavat, millaisiksi opinahjoiksi englanninkieliset lukiot muodostuisivat.
– IB-lukioihin pääsevät kaikkein vakavaraisimpien ja tiedostavimpien vanhempien ahkerat ja lahjakkaat lapset. IB-lukioissa lukevat väistämättä etuoikeutettujen vanhempien lapset.
– Kunnan englanninkielisestä lukiosta tulisi samalla kaavaa se ”parempi” lukio. Todellisuudessa opetus saattaisi olla siellä huonompaa, sillä Suomessa ei olisi riittävästi hyvin englantia osaavia opettajia, Forsberg kuvaa.
OPETUSTA TARJOTTAVA SUOMEKSI
Suomi ei myöskään ”kansainvälisty” eikä koulutus toimi ”vientituotteena”, jos englannin sallitaan pesiytyä opinahjoihimme.
– Maisteriohjelmia tarjotaan englanniksi, jotta ne houkuttelisivat opiskelijoita muualta. Kaikkialla maailmassa tarjotaan jo englanninkielistä koulutusta. Tehkäämme sitä, mitä osaamme, eli tarjotkaamme opetusta suomeksi! Muistutan vielä siitä, että vaikka EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta voidaan rahastaa maksuja, eivät nämä lähimainkaan kata opetuksen todellisia kustannuksia.
– Britannian entisissä siirtomaissa, kuten esimerkiksi Hongkongissa, osataan laajalti englantia, mutta sekin on siirtomaavallan peruja, Forsberg muistuttaa.
Forsberg on huolissaan myös digitalisaation liian kovasti vauhdista. Kielentutkijan mukaan se ei syrjäytä vain vanhuksia, vaan myös nuorilla ja lapsilla voi olla monenlaisia esteitä tietotekniikan hallintaan.
Lasten ja nuorten ruutuajasta ollaan huolissaan, mutta samaan aikaan koululaiset pakotetaan käyttämään vain ja ainoastaan sähköisiä välineitä. Pelkkä chättääminen ja snäppääminen ja englanninkielisessä verkossa viihtyminen kaventavat suomen kielen osaamista. Sanojen eli ajattelun välineiden puuttumisen ohella Forsberg muistuttaa vielä toisesta perustavanlaatuisesta huolesta.
– Kun ei enää kirjoiteta käsin, miten se lopulta vaikuttaa? Kädet ja aivot kuuluvat yhteen ajattelussa. Kun katselee koulun opetussuunnitelmia, ihmettelen, onko se kaikki digitalisaatio todellakin tarpeellista ja hyväksi?
”ISÄT, LUKEKAA LAPSILLENNE!”
Murikka-opiston erityisopettaja Marjo Nurmi jos kuka tuntee suomen kielen tärkeyden, sekä yleisesti ajattelun välineenä että mahdollisuuksien avaajana.
– Isät, lukekaa lapsillenne! Se on paras satsaus lapsen tulevaisuuteen, Nurmi yllyttää.
Koulussa opettajat huomaavat nopeasti, kenelle lapselle on luettu satuja ja ketkä lapset harrastavat lukemista. Isille kohdistettu kehotus koskee tietysti aivan samalla lailla äitejäkin ja muita lasten lähipiirin aikuisia. Murikka on vain tutustuttanut Nurmen ennen kaikkea miesvaltaisten alojen jäseniin.
Osaavatko ”kaikki” englantia?
– Ei, siihen päätelmään ei tässä talossa voi tulla, Nurmi naurahtaa.
Erityisopettaja toteaa, että tietenkin liiton jäsenistössä on myös niitä, jotka osaavat englantia hämmästyttävän hyvin. Mutta kenelläpä se voisi olla syvimpien tunteiden tulkki?
– Englantia pitäisi osata aivan valtavan hyvin, että sitä voisi käyttää kaikkeen ajatteluun kelpaavana yleiskielenä. Äidinkieli on ajattelun kieli. Äidinkieli on tavattoman hienovarainen instrumentti. Kielen avulla osallistumme kaikkeen, Nurmi alleviivaa.
Oikeus käyttää äidinkieltä on siis osa demokratiaa ja takaa sen, että kaikki (eivät vain ”kaikki” englantia osaavat) pääsevät osallisiksi yhteiskuntaan.
Työpaikoilla johtajat eivät aina edes ymmärrä, miten paljon tiedonkatkoja, ristiriitoja ja konflikteja englannin kielen käyttö aiheuttaa.
– Työntekijät reagoivat tähän alun alkaen kieliongelmaan uskomalla, ettei johto haluakaan heidän tietävän asioita. Työntekijät alkavat suhtautua tiedotustilaisuuksiin niin, että niillä ei ole heille mitään merkitystä, ettei heitä arvosteta.
– Ei riitä, että kalvojen englanninkieliset termit vain puhutaan suomeksi. Jos yrityksen johto haluaa ottaa tiedottamisen vakavasti, pitää nähdä se vaiva, että kaikki käännetään kunnon suomelle, Nurmi vaatii.
”Jos yrityksen johto haluaa ottaa tiedottamisen vakavasti, pitää nähdä se vaiva, että kaikki käännetään kunnon suomelle”, Murikka-opiston erityisopettaja Marjo Nurmi sanoo. KUVA JYRKI LUUKKONEN
”ON SANAHÄMY AIVOHÄMYN TUOTE”
Yrityksessä voidaan käyttää tietysti myös yritysjohdon suomenkielistä slangia, jota oikeutetusti arkikielessä myös ”hevonpaskaksi” kutsutaan. Nurmi ei sorru tällaiseen alatyyliseen ilmaisuun, vaan lainaa itseään William Shakespearea. Tämä on todennut: ”On sanahämy aivohämyn tuote.” Nurmi tiivistää:
– Selkeän ajatuksen voi myös ilmaista selkeästi.
Yrityksen kielen vaihtaminen englantiin ei suinkaan ratkaise noita aivohämyn ongelmia. Nurmen pitkän kokemuksen mukaan englanti luo työpaikoille vain lisää ongelmia ja töiden takkuamista.
– Yritysdemokratia on mennyt viime aikoina takapakkia. Luottamusmiehet eivät saa kaikkea heille kuuluvaa tietoa suomeksi. Mitä enemmän työpaikalle tulee esteitä avoimuuteen ja vuorovaikutukseen, kielimuureja, sitä suuremmiksi ongelmat käyvät.
Työsuoritusten kielivaikeuksista Nurmi ottaa esimerkiksi firman, jossa hän auttoi kokeneita työntekijöitä ja työnopastajia ottamaan haltuunsa työssä käytettäviä tietokoneohjelmia. Syystä tai toisesta työnantaja halusi, että Office-ohjelmat ovat englanniksi.
– Siinä oli kitkaa. Johto oli tottunut englantiin. Mutta näille työntekijöille jo tietokone oli vieras, ja sitten siihen tuli vielä päälle vieras kieli, englanti.
Väännön jälkeen tietokoneohjelmat saatiin käännätettyä suomeksi. Oikealla kielivalinnalla olisi saatu alun alkaen vältetyksi tämän niin sanotun kognitiivisen ergonomian ongelmat.
Hyvä kognitiivinen ergonomia muuttaa työympäristöä niin, että tämä rasittaa mahdollisimman vähän ihmisen muistia, tarkkaavaisuutta tai aivojen muuta tiedonkäsittelyä.
Nurmi nostaa esiin myös työturvallisuusongelmat.
– Huono tiedottaminen englanniksi tai huonosti suomeksi kirjoitetut ohjeet voivat olla kohtalokkaita. Työturvallisuusohjeiden pitää olla selkeitä!
”MUKA-SUOMI VAARANTAA TYÖNTEKIJÄT”
Varapääluottamusmies, lämpökäsittelijä ja tuottavuuden kehitystiimin jäsen Tommi Suvela tietää enemmän kuin hyvin, miten isoja työturvallisuusriskejä työnantaja luo hyväksyessään kelvottomia suomennoksia. Suvelan työnantaja on suureen jenkkikonserniin kuuluva Agco Power Nokialla.
– Meille tulee koko ajan uusia koneita tai vanhoja päivitetään. Niiden mukana tulee käyttöohjeita, jotka ovat olevinaan suomea, vaikka todellisuudessa ne ovat tankero-suomea, jos nyt suomea ollenkaan, Suvela kertoo.
– Huolestunein olen siitä, että käyttöohjeita ei löydy ymmärrettävällä suomella ja että vikakoodeista kertovissa teksteissä on virheitä. Ensisijaisesti pitäisi olla niin, että kun minkä tahansa koneen asentaja on vielä paikalla, virheet teksteissä korjattaisiin heti softaan. Softat on näet usein tietosuojattu, eikä niitä pysty enää mitenkään jälkikäteen muuttamaan.
Agcolla käytössä olevassa teräksenkarkaisu-uunissa on 900 asteen lämpötila, ja sieltä tavara menee vielä 100-asteiseen jäähdytysöljyyn. Uunin vikakoodeja varten kääntäjä – oletetusti Google – on luonut tämäntapaisia ”ohjeita”: ”Ohjelmointilaite, ei kirjattu aikaa tai ramppia ajankohtaisessa segmentissä” tai ”Ohjelmointilaite, ei kirjattu loppu-uraa viimeisessä segmentissä”.
– Jos hätääntynyt työntekijä ei ymmärrä, mitä vikahälytyksen jälkeen pitää toimia, voi tapahtua pahojakin onnettomuuksia. Siinä voi poksahtaa kokonainen halli, Suvela kuvaa.
Miksei yritys vaadi kunnon käännöksiä ja kunnolla hoidettua perehdytystä?
– Voimme maksaa satoja tuhansia euroja jostain laitteesta, ja sitten meillä ei ole kanttia vaatia kunnolla käännettyä käyttöohjetta. Se voi olla vaikeaa teknistä saksaa tai englantia, ja silloin käännös pitää vaatia.
”Olen kaikkein huolestunein siitä, että käyttöohjeita ei löydy ymmärrettävällä suomella ja että vikakoodien teksteissä on virheitä”, Agco Powerin varapääluottamusmies Tommi Suvela sanoo. KUVA JYRKI LUUKKONEN
Laki on yksiselitteisesti suomen ja toisen virallisen kielemme eli ruotsin puolella. Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta sanoo sanatarkasti näin: ”Suomessa markkinoille saatettavan tai käyttöön otettavan koneen tietojen, varoitusten ja ohjeiden on kuitenkin aina oltava suomen ja ruotsin kielellä.”
Suvela kertoo ottaneensa kieliongelmat esiin toistuvasti, ylintä johtoa myöten, mutta tuloksetta. Miksi usein Itävallasta ostettujen koneiden perehdytyksen hoitaa huonosti englantia osaava saksankielinen henkilö?
– Jos me myisimme jonkin ison koneen Saksaan, siellä ei varmasti hyväksyttäisi, että joku huonosti englantia sopertava suomalainen antaisi käyttökoulutuksen. Koulutus ja käännökset vaadittaisin varmasti kunnon saksaksi.
Myös tiedottamisesta laistetaan.
– Kaikki raportit talousluvuista ja termeistä ovat englanniksi. Pomot suomentavat niitä sitten tiedotustilaisuuksissa, mutta powerpointtien taloustermejä ei suomenneta kenellekään. Minä itse osaan englantia, mutta edustamani työntekijät eivät osaa!
– 99 prosenttia meidän työntekijöistämme on suomenkielisiä. Ei täällä englantia vaadita, eivätkä tavan duunarit sitä tarvitsekaan. Moni voi ymmärtää englantia, mutta ei niin paljon, että uskaltaisi esittää kysymyksiä englanniksi. Täällä pitää tiedottaa suomeksi, se osoittaisi arvostusta työntekijöitä kohtaan. Ja yrityksen pitäisi pohtia kaikkien talouslukujen ja -termien käännättämistä luottamusmiehille suomeksi, Suvela vaatii.
KIELI ON KULTTUURIA
– Suomessa on laki, ja sen lain mukaan täällä toimitaan. Lain yli ei kukaan kävele, ei edes australialainen johtaja.
Työsuojeluvaltuutettu Antti Mattila oli kerran pysäyttänyt tuotannon Kevitsan kaivoksella, jonka tuolloin omisti kanadalainen FQM-yhtiö. Järeät, peräti 9 kiloa metriltä painavat kaapelit kaivoksen sähkökäyttöisiä koneita varten oli nostettu ajoradan yli tolppiin. Jokaiseen tolppaan oli sijoitettu käsikäyttöinen vinssi, mutta vinssi oli alimitoitettu pudottaen kaapelin maahan. Puiset kaapelitolpat vielä taipuivat kaapeleiden painosta. Kolme läheltä piti -tilannetta oli jo nähty.
– Johtaja oli tehnyt uraansa hierarkisessa, brittiläisessä kulttuurissa. Johtaja sanoi, että näinhän Afrikassa on tapana sähkökaapelit laittaa. Minä sanoin, että täällä ei laiteta.
Kieli on tosiaankin aina myös kulttuuria, sen sai Mattila tuta vuosina 2012–2016, kun omistussuhteiltaan kaivos kuului anglosaksiseen, hierarkista käskytystä harrastavaan kulttuuripiiriin. Mattila sai henkilökohtaisen varoituksen ”työnantajaa vastaan toimimisesta”. Valtuutettu kiisti varoituksen täysin aiheettomana – eikä siitä sitten sen enempää. Ja sähkötolpat vaihdettiin turvallisiin, AVI:a tosin vähän pyydettiin avittamaan. Vanhat tolpat jatkavat nyt virkauraansa lyhtypylväinä kaivosalueella.
”Päälliköt jakoivat aamupalaverissa tehtävät esimiehille, englanniksi. Esimiehet joutuivat sitten vertailemaan käskynjakoa keskenään, suomeksi”, kuvailee Bolidenin Kevitsan kaivoksen työsuojeluvaltuutettu Antti Mattila. KUVA OTTO PONTO
Nyt kaivoksella käytetään suomea ja kaikki ohjeet saadaan suomeksi, kun kaivos on siirtynyt ruotsalaisen Bolidenin omistukseen. Mutta vanhan omistajan aikaan tolppakonflikti ei jäänyt ainoaksi, jossa Mattila joutui ihmettelemään kummallisia käytäntöjä.
– Päälliköt jakoivat aamupalaverissa tehtävät esimiehille, englanniksi. Esimiehet joutuivat sitten vertailemaan käskynjakoa keskenään, suomeksi. Kun vielä oli semmoinen kulttuuri, ettei uskaltanut kysyä lisää, niin katastrofihan siitä syntyi. Ei se työnteko sillä tavalla onnistu, että ensin joudutaan miettimään, mitä tässä oikein tarkoitetaan. Ja aikaahan se vei ihan hirveästi.
– Se tajuttiin sentään hyvin nopeasti, että työsuojeluperehdytystä ei voi antaa englanniksi, Mattila kertoo.
Tämäkin valtuutettu pitää kääntämättömiä ohjeita ja vain suomea taitavien työntekijöiden johtamista englanniksi tavattoman isona työturvallisuusriskinä. Mattila vain harmittelee, että kaivosalan erikoissanastoa ei ole välttämättä käännetty suomeksi.
– Suomenkielisyys tekisi työnteosta kuitenkin helpompaa, nopeampaa ja turvallisempaa.
Kaivoksen työsuojeluvaltuutettu voinee toimia esimerkkinä kaikille muillekin liiton luottamusmiehille. Turvana on vielä laki, joka sanoo, että käyttöohjeet on toimitettava suomeksi.
– Meillä loppui se arpominen, että millä kielellä toimitaan. Nyt täällä käytetään suomea. Aikaa ja vaivaa se vaati, mutta suomi, se on ehdoton juttu.
ENGLANNIKSI – VAIKO SITTENKIN SUOMEKSI?
Valmet Automotiven eli Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey arvioi, että 40 prosenttia tehtaan 2 900 tuotannon työntekijästä on maahanmuuttajia. Virta sisään ja ulos on jatkuva. Kelseyn arvion mukaan joka kuukausi 50–70 työntekijää lähtee, monista eri syistä, ja 50–70 otetaan vastaavasti sisään.
– Ehkä promille maahanmuuttajista puhuu äidinkielenään englantia.
Työntekijöitä tulee paljon Tsekistä, Puolasta ja Ukrainasta, joten ulkolaisten työntekijöiden valtakieli ei ole englanti. Vuokraväenkin, ennen yt-neuvotteluja heidän lukunsa oli 300, pitäisi osata joko suomea tai englantia. Epäilyksiä jää.
– Olen joskus pyytänyt: ”Sano mitä on numero 3.” Vastaus on ollut: ”Yes, yes, I understand.” (Juu, kyllä ymmärrän.)
Edes esimiehet eivät Kelseyn havaintojen mukaan osaa aina englantia niin hyvin, että pystyisivät johtamaan työtä vaikeuksitta. Työntekijöiltä englanti voi siis puuttua työkalupakista tykkänään. Miten paljon työntekijät oikeasti ymmärtävät englanniksi hoidetusta työturvallisuuskoulutuksesta?
– Tämä on todella iso työturvallisuusriski. Aina muutaman kerran puolessa vuodessa näkee, että joku kulkee trukin piikkien alta varastossa, kun toinen on laittamassa trukilla lastia hyllylle. Eikä missään tehtaalla saisi kävellä kuulokkeet korvilla. Trukkien ja pässien (automaattitrukkien) liikenne on jo sinällään turvallisuusriski. Jos niitä ei vielä ollenkaan kuule, kun on kuulokkeet…
– En osaa sanoa, johtuuko tällainen siitä, etteikö ole ymmärretty ohjeita vaiko välinpitämättömyydestä. Ja kyllähän suomalainenkin voi tehdä hölmöyksiä, Kelsey huomauttaa.
”Suomen kieli on todellinen portti suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Työnantajan pitäisi järjestää suomen kielen kursseja. Se sitouttaisi työntekijät”, Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey sanoo. KUVA KITI HAILA
Pääluottamusmies sanoo jo oppineensa autonvalmistuksen englanninkielistä erikoissanastoa.
– Mutta eipä tuolla lomamatkalla useinkaan tarvitse tietää, mitä palkkajärjestelmä, työehtosopimus tai lomautus ovat englanniksi, Kelsey naurahtaa.
Työnantajan pitäisi Kelseyn mielestä järjestää myös Teollisuusliiton luottamusmiehille englannin kielen koulutusta. Toimihenkilöt sitä jo saavat, ja Kelsey aikoo nostaa asian esiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa perattaessa.
– Ulkomaalaiset liittyvät tosi hyvin liittoon. Minä toivon, että heille järjestettäisiin Murikkaan englanninkielisiä kursseja. Näin he pääsisivät mukaan liiton toimintaan. Niin, kerron heille liiton loistavasta opistosta. Ja sitten näen, miten heidän hartiansa oikein lyyhistyvät, kun totean, että siellä on kurssit suomeksi.
Englannin kielen tärkeydestä puhuminen ei sulje pois sitä tosiasiaa, että suomen kieli on kuitenkin todellinen portti suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.
– Työnantajan pitäisi järjestää suomen kielen kursseja. Se sitouttaisi työntekijät.
Konsernin kieli on englanti, ja Kelseyn mukaan ainakaan yksittäiset johtajat eivät ollenkaan ymmärrä suomen kielen laajempaa merkitystä. Toiveissa kuitenkin on, että edes Vakka-Suomen Kansalaisopisto tekisi suunnitelmistaan totta ja lähtisi järjestämään suomen kielen kursseja niille, jotka valmistavat vuorotyöläisinä yötä päivää kulkuneuvoja autotehtaalla.
SUOMEKSI!
Meillä on oikeus saada työturvallisuuskoulutus ja työnopastus suomeksi.
Meillä on oikeus saada kaikki kirjallisetkin käyttöohjeet suomeksi.
Meillä on oikeus saada yrityksen tiedotteet suomeksi.
Meillä on oikeus vaatia tätä kaikkea, sillä meillä on oikeus suomeen.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVITUS PENTTI OTSAMO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN, OTTO PONTO JA KITI HAILA
