Äänestämällä voi vaikuttaa oman arjen kysymyksiin.

Kunta­vaa­lit: Äänes­tä­mällä voi vaikut­taa oman arjen kysymyksiin

Teol­li­suus­lii­ton jäsen­pa­nee­lin vastaa­jille arvot ovat tärkeitä ehdok­kaan valin­nassa. Liiton jäse­net eri puolilta Suomea kerto­vat, mitkä kysy­myk­set ovat heille tärkeitä kunta­vaa­leissa. Asumi­nen on yksi keskei­nen kuntakysymys.

10.5.2021

Teol­li­suus­lii­ton jäsen­pa­nee­lilta kysyt­tiin helmi­kuussa äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­sestä ja muista kunta­vaa­lei­hin liit­ty­vistä asioista kunta­vaa­li­ky­se­lyllä. Vastauk­sia saatiin 1 826 jäse­neltä. Jäsen­pa­nee­lissa on kaik­ki­aan 3 153 vapaa­eh­toista teol­li­suus­liit­to­laista. Vastaus­pro­sentti oli 58.

Jäsen­pa­nee­lilta kysyt­tiin, mistä tehtä­vistä ja palve­luista koti­kun­nan ei haluta tinki­vän budje­tis­saan. Kolmen tärkeim­män jouk­koon nousi 80 prosen­tilla vastaa­jista sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut. Koulu­tuk­sesta ja päivä­hoi­dosta ei halua tinkiä 71 prosent­tia vastaa­jista. Seuraa­vaksi tärkeim­piä olivat kulttuuri‑, nuoriso- ja liikun­ta­pal­ve­lut ja kirjasto (44 %) sekä palo- ja pelas­tus­toimi (40 %).

Arvot, puolue ja esiin noste­tut teemat vaikut­ta­vat ylei­sim­min ehdok­kaan valin­taan. Vastaa­jista enem­mistö (83 %) kertoo arvo­jen vaikut­ta­van valin­taan. Yli puolella (66 %) puolue vaikut­taa, ja lähes yhtä usea (61 %) kertoo esiin nostet­tu­jen teemo­jen vaikut­ta­van siihen, ketä äänes­tää. Sen sijaan ehdok­kaan ikä, suku­puoli ja koke­mus vaikut­ta­vat vain harvalla ehdok­kaan valin­taan. Julk­ki­seh­dok­kaita eivät jäsen­pa­ne­lis­tit kannata ollen­kaan (0 %).

AKTIIVISIA ÄÄNESTÄJIÄ

Jäsen­pa­nee­lin vastaa­jista 83 prosent­tia ilmoit­taa aiko­vansa äänes­tää seuraa­vissa kunta­vaa­leissa. Tämä on selvästi enem­män kuin kunta­vaa­leissa yleensä, joten kyse­lyyn vastan­neet ovat vilk­kaita äänes­tä­jiä. 90 prosent­tia vastaa­jista kertoo yleensä äänes­tä­vänsä vaaleissa.

Vajaa kymme­nes­osa (9 %) on itse ehdolla kunta­vaa­leissa, ja harvempi (4 %) toimii vastaus­het­kellä koti­kun­nas­saan luottamushenkilönä.

Arvot, puolue ja esiin noste­tut teemat vaikut­ta­vat ylei­sim­min ehdok­kaan valintaan.

Liik­ku­vien äänes­tä­jien ja puolueus­kol­lis­ten äänes­tä­jien osuus oli kyse­lyssä lähes tasoissa. Vastaa­jista 40 prosent­tia kertoo valit­se­vansa kussa­kin vaalissa ehdok­kaan erik­seen ja 39 prosent­tia kertoo äänes­tä­vänsä aina saman puolu­een ehdokasta.

YKSITYINEN SEKTORI ALIEDUSTETTUNA

Yksi­tyi­sen sekto­rin työn­te­ki­jät ovat alie­dus­tet­tuina vuonna 2017 vali­tuissa kunnan­val­tuus­toissa, Tilas­to­kes­kuk­sen Ehdok­kai­den ja valit­tu­jen tausta-analyysi kunta­vaa­leissa 2017 ‑katsaus kertoo. Vastaa­vasti ylie­dus­tet­tuina ovat julki­sen sekto­rin työn­te­ki­jät ja yrittäjät.

Työelä­mässä olevista äänioi­keu­te­tuista noin 60 prosent­tia työs­ken­te­lee yksi­tyi­sellä sekto­rilla, mutta valtuu­te­tuissa vastaava työl­lis­ten osuus on vain noin 36 prosenttia.

Työl­li­sistä valtuu­te­tuista noin 45 prosent­tia työs­ken­te­lee kunnissa tai valtiolla. Vastaa­vasti äänioi­keu­te­tuissa julki­sen sekto­rin työn­te­ki­jöi­den osuus on noin 29 prosenttia.

Vuoden 2017 vaaleissa joka kymme­nes työl­li­nen äänioi­keu­tettu oli yrit­täjä, mutta vaaleissa läpi menneissä yrit­tä­jien osuus oli kaksinkertainen.

SOTE-PALVELUT ALUEIDEN VASTUULLE

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon järjes­tä­mi­nen on siir­ty­mässä kunnilta uusille itse­hal­lin­nol­li­sille alueille. Sanna Mari­nin halli­tuk­sen suun­ni­tel­mana on, että sote-tehtä­vät siir­ty­vät 22 uudelle järjes­tä­jälle vuonna 2023.

Itse­hal­lin­nol­li­set alueet ovat pääosin maakun­tia. Uudel­la­maalla soten järjes­tä­jinä ovat neljä hyvin­voin­tia­luetta sekä Helsin­gin kaupunki.

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vuonna 2019 kunnat käyt­ti­vät soteen 19,2 miljar­dia euroa, eli noin 59 prosent­tia kuntien koko käyt­tö­ta­lou­den netto­kus­tan­nuk­sista. Sote-uudis­tuk­sessa palve­lu­jen rahoi­tus siir­tyy kunnilta valtiolle, mutta hyvin­voin­tia­luei­den omaa vero­tusoi­keutta selvitetään.

Sote-uudis­tuk­sen jälkeen kuntien tehtä­vä­kenttä painot­tuu osaa­mi­sen ja elinym­pä­ris­tön kehit­tä­mi­seen sekä kunnan elin­voi­man paran­ta­mi­seen. Muun muassa varhais­kas­va­tus, koulu­tus, liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, asumi­seen ja liik­ku­mi­seen liit­ty­vät kysy­myk­set sekä yritys­ten toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sista huoleh­ti­mi­nen kuulu­vat kunnan tehtä­vä­lis­talle jatkossakin.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

Lue myös: Riku Aalto: Kunnissa pääte­tään ihmis­ten arjesta

 

Eemil Mäki-Tanila
Eemil Mäki-Tanila

Ilmas­to­krii­siä ei voi enää sivuuttaa

Eemil Mäki-Tanila

Asuin­kunta: Tampere
Ammatti: Koneis­taja
Työpaikka: Barona, Tampere

”On aika toimia ilmas­to­krii­sin torju­mi­seksi ja arvok­kaan luon­tomme suoje­le­mi­seksi. Kunnilla on tässä tärkeä rooli. Niiden on tehtävä kunnian­hi­moi­sia päätök­siä kestä­vän arjen luomiseksi.

Julki­sissa hankin­noissa on otet­tava eetti­syys ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set huomioon. Ruoka­pal­ve­luissa on vähen­net­tävä eläin­tuot­tei­den käyt­töä ja tarjolla pitäisi olla vegaa­ni­nen vaih­toehto. On lisät­tävä kasvis­pro­teii­nin käyt­töä henki­lö­kun­taa koulut­ta­malla ja esimer­kiksi koulu­lais­ten maku­raa­deilla. Koti­maista kalaa tulee suosia, silak­kaa ja särkikaloja.

Jouk­ko­lii­kenne on tehtävä kilpai­lu­ky­kyi­seksi henki­lö­au­toi­luun verrat­tuna. Rati­kan saami­nen Tampe­reelle on avain­te­kijä. Kevyttä liiken­nettä on suosit­tava. Liikun­nasta on myös iso terveys­hyöty, sääs­te­tään terveys­ku­luissa. Kaupun­ki­suun­nit­te­lun pitää palvella julkista liiken­nettä, sillä autoilu vie ison osan kaupun­ki­ti­lasta. Park­ki­paik­ka­nor­meista voitai­siin siir­tyä mark­ki­naeh­toi­seen järjes­tel­mään. Heidän, jotka eivät tarvitse autoa, ei tarvit­sisi maksaa siitä asumisessaan.

Puolet Etelä-Suomen luon­to­tyy­peistä on uhana­lai­sia. Ei moni­muo­toi­suutta voi suojella pelkäs­tään luon­non­suo­je­lua­lueilla. Kaupun­kien puis­tot, pihat, ojan­var­ret, katot ja tien­var­ret voivat tarjota turvaa eliö­la­jeille ja luoda ekolo­gi­sia verkos­toja. Uhana­lais­ten kynä­ja­la­van ja tumma­verk­ko­per­ho­sen esiin­ty­mät keskit­ty­vät Tampe­reen seudulle. Hyvällä maan­käy­töllä ja ympä­ris­tön­hoi­dolla Tampe­reella on hyvä mahdol­li­suus suojella näitäkin.

Suomi on kehi­tys­maa siinä, miten kaivos­yh­tiöt pääs­te­tään täällä riehu­maan. Yhtiöt saavat pilata ympä­ris­tön, ja Suomi menet­tää suuren osan vero­tuo­toista kaivos­yh­tiöi­den aggres­sii­vi­sen vero­suun­nit­te­lun takia. Sitten yhtiöt lähte­vät maasta, ja ympä­ris­tö­tu­hot joudu­taan hoita­maan veron­mak­sa­jien piikkiin.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

 

Jenna Pokka
Jenna Pokka

Laadu­kas päivä­hoito luo turvaa

Jenna Pokka

Asuin­kunta: Tornio
Ammatti: Proses­sin­hoi­taja
Työpaikka: Outo­kumpu Stain­less Oy, Tornion tehtaat

”Minulle kahden lapsen äitinä on tärkeää, että kaupun­gissa lapset ja nuoret saavat laadu­kasta opetusta ja varhais­kas­va­tusta. Itsel­läni on 6‑vuotias esikou­lu­lai­nen ja 9‑vuotias kolmas­luok­ka­lai­nen. Mieles­täni Torniossa ovat asiat mallil­laan ja tosi hyvin. On tunne huolen­pi­dosta ja turvallisuudesta.

Päivä­hoito on luotet­ta­vaa, henki­lö­kun­taa on riit­tä­västi ja se on osaa­vaa. Saamme puoli­soni kanssa tehtaalta vuoro­lis­tat vuodeksi eteen­päin, mutta jos onkin tullut äkil­li­siä muutok­sia ja kipe­riä tilan­teita, päivä­hoito on jous­ta­nut suhteel­li­sen lyhyel­lä­kin varoi­tusa­jalla. Me olemme peräk­käi­sissä vuoroissa. Olemme tarvin­neet päivä­hoi­toa vähem­män kuin esimer­kiksi samassa vuorossa työs­ken­te­le­vät, mutta tässä vuoro­työ­läis­ten kaupun­gissa on myös vuoropäiväkoti.

Kun nuorempi lapsi on jo esikou­lu­lai­nen, on aina hienoa huomata, että minulle anne­taan palau­tetta lapsen päivästä. Jos on hieman kiireis­sään hake­massa lasta eikä vält­tä­mättä itse huomaa edes kysyä, kyllä kerro­taan, että tänään ei tonni­ka­la­pasta mais­tu­nut. (Naurua.) Ja kun lapset ovat niin erilai­sia, toiset villim­piä, toiset rauhal­li­sem­pia, mieles­täni kaik­kien tarpeet osataan ottaa huomioon.

Torniossa on paljon erilai­sia seuroja, mutta kaupun­gin puolesta järjes­te­tään myös moni­puo­li­sesti harras­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Lapsen on myös helpompi kokeilla uutta harras­tusta, sillä kaupun­gin harras­tuk­set ovat usein edul­li­sim­pia­kin. Vanhem­mat voivat myös herkem­min kannus­taa lasta erilai­siin vaih­toeh­toi­hin. Molem­mat omat lapset ovat käyneet jumpassa ja toinen harras­taa tans­sia. Vetä­jinä toimi­viksi nuoriksi on valittu oikeita tyyp­pejä. He ovat mahta­vaa porukkaa.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JUHA ÅMAN

 

Kristian Norho
Kris­tian Norho

Syrjäy­ty­mi­nen estettävä

Kris­tian Norho

Asuin­kunta: Tampere
Ammatti: Vali­mo­työn­te­kijä
Työpaikka: Tevo Lokomo Oy, Tampere

”Minä toivon, että yhteis­kun­nassa tehtäi­siin kaikki mahdol­li­nen, ettei­vät nuoret syrjäy­tyisi. Se on estet­tävä jo ennakkoon.

Olen nuorena työs­ken­nel­lyt turval­li­suusa­lalla. Siitä on jäänyt vielä­kin sellai­nen tapa, että seuraan ja tark­kai­len, mitä ostos­kes­kuk­sissa tai kaupun­gin keskus­tassa tapah­tuu. Aina­kin itse alalla työs­ken­nel­lessä opin aika nopsasti tunte­maan ne naamat, ne nuoret, jotka siellä pyöri­vät viikosta toiseen. Heistä oikeas­taan näki, ettei­vät asiat ole kotona kunnossa.

Tiedän, että paljon tehdään­kin syrjäy­ty­mi­sen estä­mi­seksi. Mutta toivon, että Tampe­reel­la­kin olisi enem­män sellaista etsi­vää nuori­so­työtä. Toivon, että otet­tai­siin hana­kam­min yhteyttä niihin nuoriin, jotka joutu­vat vaikka viran­omais­ten tai lasten­suo­je­lun kanssa teke­mi­siin. En minä ensi­si­jai­sesti ajat­tele rahaa, en todel­la­kaan, mutta tulisi myös yhteis­kun­nalle halvem­maksi, että lasta tai nuorta autet­tai­siin silloin, kun hän ei ole vielä lähte­nyt vaaral­li­sille teille. Toivon, että kaik­kia autet­tai­siin saamaan hyvä ja tasa­pai­noi­nen elämä.

Kun kaupunki tarjoaa vähä­va­rai­sille tai muuten heikom­massa asemassa oleville perheille kohtuul­li­seen hintaan harras­tuk­sia, voidaan isom­pia ongel­mia vält­tää sitten myöhem­min. Yleensä on niin, että nuoret tarvit­se­vat aikuis­ten taholta vähän sellaista patis­te­le­mista, keskus­te­lua ja yhtey­den­pi­toa. Kaik­kien vanhem­mat eivät ehkä edes löydä tietoa harras­tuk­sista. Toivon, että tämän kaltai­siin nuoriin tutus­tut­tai­siin ja tarjot­tai­siin tukea ja apua.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

 

Hannu Tervo
Hannu Tervo

Siika­lat­van ties­tössä suuria ongelmia

Hannu Tervo

Asuin­kunta: Siikalatva
Ammatti: Tällä hetkellä työtön, viimei­sin työnan­taja Siika­lat­van kunta

”Meillä on tämä Jylhä­ran­nan tie. Se on erit­täin surkeassa kunnossa. Talvi­kun­nos­sa­pito on tosin ollut kohtuul­li­sen hyvää. Pakka­nen on helpot­ta­nut asiaa.

Kesä­ai­kana tilanne on ihan toinen. Aika­naan tietä paran­net­tiin: Pinnoite otet­tiin pois ja tilalle asetet­tiin jonkin­lai­nen koepinnoite.

Se pinnoite ei kestä­nyt kuin hetken. Toinen osuus tiestä on yhä alku­pe­räi­sellä, vanhem­malla pinnoit­teella, ja se osuus on huomat­ta­vasti parem­massa kunnossa. Meidän osuu­temme tiestä on surkea. Reikää reiän perään. Tietä on yritetty paik­kailla kuiva­öl­jy­so­ralla useaan ottee­seen, turhaan. Paikat ovat kestä­neet korkein­taan pari viik­koa, ja reiät ovat tulleet takaisin.

Hanka­laa on myös silloin, kun tiellä yrit­tää ajaa polku­pyö­rällä. Jos poliisi katsoisi perään, sanoisi kyllä, että onpa kaveri kunnolla mais­tissa, kun ajelee minne sattuu. Mutta mikäli aikoo pitää pyöränsä joten­kin ehjänä, on pakko väis­tellä kuop­pia ja ajaa jopa vastaan­tu­le­vien kaistalla.

Tiessä on viiden sentin syvyi­siä reikiä, ja niitä on jonossa sato­jen metrien matkalta. Sitten on vielä­kin syvem­piä, jopa 20 sentin mont­tuja. Niihin jos autolla ajaa, aika makeasti pamah­taa. Akse­listo on vaarassa hajota.

Ongel­mana on se, että tiellä kulkee paljon tukki- ja pölli­rek­koja, maati­lo­jen maito- ja eläin­kul­je­tuk­sia ja muuta raskasta liiken­nettä. On ehdo­tettu, että tieo­suus muutet­tai­siin sora­tieksi, mutta siitä­kään ei taida tulla mitään.

Sotkua lisää se, että ties­töstä osa on valtion, osa kunnan ja osa yksi­tyis­ten. Kuka vastaa kokonaisuudesta?”

TEKSTI JUHANI ARO
KUVA VESA RANTA

 

Jari Väänänen
Jari Väänä­nen

Viedäänkö Maanin­galta sen ainoa terveyskeskus?

Jari Väänä­nen

Asuin­kunta: Kuopio
Ammatti: Laitos­mies
Työpaikka: Uima­halli, Kuopio

”3 500 asuk­kaan Maaninka liitet­tiin Kuopioon vuonna 2015. Jo silloin Kuopio olisi halun­nut vähen­tää maanin­ka­lais­ten tervey­den­huol­to­pal­ve­luita. Me kunta­lai­set olimme eri mieltä ja saim­me­kin terveys­kes­kuk­sen säily­tet­tyä vuonna 2019 – toistaiseksi.

Siilin­järvi olisi raken­ta­nut uuden terveys­kes­kuk­sen, ja uhkana oli, että Maanin­gan palve­lut olisi siir­retty sinne. Olisi ollut hassua, että toimiva terveys­kes­kus olisi lope­tettu. Väit­ti­vät, ettei Maanin­gan terveys­kes­kusta kannata ryhtyä remon­toi­maan. Alun pitäen, kun Maaninka liitet­tiin Kuopion kaupun­kiin, väitet­tiin, että palve­lut säily­vät ennallaan.

Maaninka on maalais­pi­täjä. Vanhem­paa, huono­kun­toista väkeä on paljon. Siksi olisi hyvä, että palve­lut olisi­vat omalla kirkon­ky­lällä. Siilin­jär­velle on kirkon­ky­lältä matkaa 20 km. Laita­ky­liltä matkaa voi tulla 30–40 km. Esityk­seni oli jo aiem­min, että terveys­pal­ve­lut säily­te­tään omalla kylällä. Uhka on kuiten­kin yhä olemassa.”

TEKSTI JUHANI ARO
KUVA PENTTI VÄNSKÄ

 

Asumi­nen on kuntakysymys

Kunnan­val­tuus­tot viime kädessä päät­tä­vät, millai­sia asui­nym­pä­ris­töjä on kunta­lai­sille tarjolla. Asumi­sen hintaan­kin kunta voi vaikuttaa.

Kunta voi vaikut­taa asumi­sen olosuh­tei­siin kaavoi­tuk­sen ja maan­käy­tön keinoin, kertoo kehit­tä­mis­pääl­likkö Anne Jarva Kunta­lii­ton Yhdys­kunta ja ympä­ristö ‑yksi­köstä.

Anne Jarva
Anne Jarva

Yleis­kaa­voi­tuk­sella linja­taan suuria koko­nai­suuk­sia ja asema­kaa­voi­tuk­sessa vaiku­te­taan elinym­pä­ris­tön laatuun. Kaavoi­tuk­sella vaiku­te­taan muun muassa liiken­neyh­teyk­siin, palve­lui­hin ja virkistysmahdollisuuksiin.

– Nämä vaikut­ta­vat isossa kuvassa asumi­sym­pä­ris­tön laatuun, Jarva toteaa.

Kort­te­li­ta­solla kaavoi­tuk­sessa voidaan vaikut­taa muun muassa mihin ilman­suun­taan ikku­nat aukea­vat, minne autot pysä­köi­dään ja miltä raken­nuk­set näyttävät.

Kaavoi­tuk­sessa kuul­laan kunta­lais­ten ja raken­ta­jien mieli­pi­teitä. Viime­kä­dessä kunnan­val­tuus­tot päät­tä­vät kaavoi­tuk­sen linjasta.

KASVUKESKUKSET SÄÄNTELEVÄT ENITEN

Kaavoi­tus­kult­tuuri vaih­te­lee eri puolilla Suomea. Pääsään­tönä on, että isoissa kaupun­geissa on enem­män kaavoi­tus­re­surs­seja ja mahdol­li­suuk­sia aset­taa erityis­vaa­ti­muk­sia. Kaavoi­tuk­sen tyyli vaih­te­lee alueit­tain myös muuten saman­kal­tai­sissa kunnissa.

Kaavoi­tuk­sessa anne­tut raken­ta­mi­sen laatu­vaa­ti­muk­set voivat myös vaikut­taa asun­to­jen hintoi­hin. Jarva kuiten­kin kertoo, että ylilaa­du­kasta raken­ta­mista vaadi­taan harvoin.

Sutta ei pysty teke­mään, jos kantaa vastuunsa ja noudat­taa määräyksiä.

Hintoja ei myös­kään voi halven­taa tinki­mällä ylei­sistä raken­ta­mi­sen laatu­vaa­ti­muk­sista, sillä kaavoi­tusta ohja­taan lainsäädännöllä.

– Sutta ei pysty teke­mään, jos kantaa vastuunsa ja noudat­taa määräyk­siä, Jarva sanoo.

ASUNTOPOLITIIKKA ASETTAA TAVOITTEET

Asun­to­po­li­tiikka on kunnalle vaikut­tava työkalu, kun sitä käyte­tään pitkä­jän­tei­sesti, arvioi asian­tun­tija Laura Hassi Kunta­lii­ton Yhdys­kunta ja ympä­ristö ‑yksi­köstä.

Laura Hassi
Laura Hassi

Vuosi­kym­men­ten aika­jän­teellä katsot­tuna asun­to­po­li­tii­kan keinoilla voidaan vaikut­taa kunnan profii­liin ja elin­voi­maan. Toimi­vat asui­na­lu­eet palve­lui­neen houkut­te­le­vat asuk­kaita ja luovat uutta toime­liai­suutta johtaen posi­tii­vi­siin kierteisiin.

Parhaim­mil­laan kunnassa viran­hal­ti­joilla ja poliit­ti­silla päät­tä­jillä on yhtei­nen näke­mys asun­to­po­li­tii­kan tavoit­teista ja keinoista tavoit­tei­den saavuttamiseen.

Loppu­tu­lok­sista näkyy, jos yhteistä näke­mystä ei ole.

– Kompro­mis­seista tulee helposti latteita. Tehdään vähän sitä ja tätä, eikä sitten olla niin vaikut­ta­via, Hassi pohtii.

MAHDOLLISUUDET HOKSATTAVA

Hassi muis­tut­taa, että asun­to­po­li­tii­kan mahdol­li­suu­det on kunnan itsensä hoksat­tava. Maan­käyttö- ja raken­nus­laki sään­te­lee nimensä mukai­sia toimia, mutta laki ei pakota otta­maan asun­to­po­li­tii­kan koko­nai­suutta haltuun.

– Kunnan varassa on tehdä asunto-ohjel­mat ja ohjata omaa vuokra­ta­lo­yh­tiötä. Pysyä mukana maail­massa, kun maailma muut­tuu, Hassi sanoo.

Kuntien asun­to­yh­tiöt syntyi­vät isolta osin 1970-luvulla, jolloin rahoi­tus­mark­ki­nat olivat vielä vahvasti sään­nel­lyt. Uusille asun­noille oli kova tarve, johon kunnat vastasivat.

– Suomen savu­piip­pu­teol­li­suu­den työn­te­ki­jät pystyt­tiin asut­ta­maan, Hassi kertoo taustaa.

Kunnan varassa on tehdä asunto-ohjel­mat ja ohjata omaa vuokrataloyhtiötä.

Kuntien asun­to­yh­tiöt ovat myös poliit­ti­nen kysy­mys. Täysin vapai­siin mark­ki­noi­hin luot­ta­vat pitä­vät yhtiöitä mark­ki­na­häi­rik­köinä ja toiset työka­luna, jolla voidaan vaikut­taa muun muassa asumi­sen hintaan.

Hassi muis­tut­taa, että tänä päivänä kuntien vuokra­ta­lo­yh­tiöitä leima­taan liikaa sosi­aa­li­sen asumi­sen kysy­myk­seksi. Useim­missa kunnissa yhtiöt ovat osa taval­lista asuntotarjontaa.

HINTAA HANKALA KONTROLLOIDA

Kunnalla on merkit­tävä rooli asui­nym­pä­ris­tö­jen olosuh­tei­den muodos­tu­mi­sessa. Asumis­kus­tan­nuk­set ovat kuiten­kin monelle kunta­lai­selle se keskei­sin kysymys.

– Hinta­ky­sy­mys on vaikeam­min kont­rol­loi­ta­vissa, Anne Jarva pohtii kunnan vaikutusmahdollisuuksia.

Peri­aat­teessa kunta voi tont­ti­tar­jon­nalla vaikut­taa hintaan: kun tont­teja on riit­tä­västi tarjolla suhteessa asun­to­jen kysyn­tään, hinto­jen pitäisi pysyä kurissa. Silti varsin­kin kasvu­kes­kuk­sissa kuntien on hankala vaikut­taa hintoi­hin tont­teja tarjoamalla.

Jos kunta luovut­taa hyvän tontin halvalla, se ei vält­tä­mättä halvenna asun­non hintaa.

Kunta voi vaikut­taa asun­to­jen hintoi­hin myös omien tont­tiensa myynti- ja vuokra­hin­noilla. Tässä­kin hinto­jen hillin­tä­kei­nossa on heikkoutensa.

– Jos kunta luovut­taa hyvän tontin halvalla, se ei vält­tä­mättä halvenna asun­non hintaa, Jarva toteaa.

TONTTIVUOKRISSA HYPPÄYKSIÄ

Vanho­jen talo­yh­tiöi­den tont­ti­vuo­krat ovat saat­ta­neet nousta huimasti viime vuosi­kym­me­ninä. Ilmiön taus­talla ovat 1950–1970 ‑luvuilla solmi­tut pitkät 50-vuoti­set vuokra­so­pi­muk­set, joissa hinta on jäänyt kauaksi tämän päivän tasosta.

Kun vanho­jen tont­tien vuokra­so­pi­muk­set uusi­taan, hinta saat­taa monin­ker­tais­tua. Vuokra­hin­to­jen koro­tuk­siin­kin kunta­päät­tä­jillä on sanansa sanottavana.

– Koro­tus­tahti vaih­te­lee kunnit­tain, Jarva toteaa.

OULU ASETTANUT HINTAKATTOJA

Kunta voi vaikut­taa yksi­tyi­ses­ti­kin raken­net­tu­jen asun­to­jen hintaan poliit­ti­silla päätöksillä.

Oulussa kaupunki on rajan­nut asun­to­jen hintoja määrit­te­le­mällä kaupun­gin vuokra­ton­teille valmis­tu­ville asun­noille enim­mäis­myyn­ti­hin­nat. Esimer­kiksi vuonna 2020 kerros­ta­loa­sun­non enim­mäis­myyn­ti­hinta oli 3 100 euroa neliö­met­riä kohti.

Laura Hassi kertoo, että Oulun tontin­luo­vu­tus on taval­li­sim­min käytetty esimerkki, kun poli­tiik­ka­toi­mia vertail­laan kaupun­kien kesken.

Oulussa on edetty vali­tulla linjalla pitkään. Hassin arvion mukaan Oulussa poliit­ti­nen ohjaus on läpi­nä­ky­vää ja kohte­lee raken­nus­liik­keitä ja asun­no­nos­ta­jia tasa­puo­li­sesti, joten ohjaus on toiminut.

ÄÄNIOIKEUS

  • Iän puolesta äänioi­keu­tet­tuja ovat kaikki viimeis­tään vaali­päi­vänä 18 vuotta täyt­tä­vät henkilöt.
  • Äänioi­keu­tet­tuja ovat Suomen, muun EU:n jäsen­val­tion, Islan­nin ja Norjan kansa­lai­set. He ovat äänioi­keu­tet­tuja siinä kunnassa, joka on heidän koti­kun­tansa 51. päivänä ennen vaali­päi­vää (23.4.2021).
  • Muiden valtioi­den kansa­lai­set ovat äänioi­keu­tet­tuja, jos heillä on lisäksi ollut koti­kunta Suomessa yhtä­jak­soi­sesti kahden vuoden ajan.

ÄÄNESTÄMINEN

  • Äänioi­keu­tettu voi äänes­tää ennak­koon missä tahansa ylei­sessä ennak­ko­ää­nes­tys­pai­kassa koti­maassa tai ulko­mailla. Ennak­ko­ää­nes­ty­saika koti­maassa vuoden 2021 kunta­vaa­leissa on 26.5.–8.6.
  • Ennak­ko­ää­nes­tys järjes­te­tään myös laitok­sissa, kuten sairaa­loissa, vanhain­ko­deissa ja vanki­loissa. Kotona voi äänes­tää ennak­koon, jos kyky liik­kua ja toimia on rajoittunut.
  • Varsi­nai­sena vaali­päivänä 13.6. saa äänes­tää vain äänes­tys­pai­kassa, joka on merkitty äänioi­keus­re­kis­te­riin ja postitse saapu­nee­seen ilmoi­tus­kort­tiin. Äänes­tys­pai­kat ovat auki kello 9–20.
  • Lue lisää vaaleista: www.vaalit.fi

EHDOKKUUS

  • Ehdok­kaaksi kelpoi­sia koti­kun­nas­saan ovat henki­löt, jotka ovat äänioi­keu­tet­tuja kunta­vaa­leissa eikä heitä ole julis­tettu vajaavaltaisiksi.
  • Ehdok­kaita kunta­vaa­leissa voivat aset­taa puolue­re­kis­te­rissä olevat puolu­eet sekä äänioi­keu­tet­tu­jen perus­ta­mat valitsijayhdistykset.

KUNTAKENTTÄ

  • Suomessa on yhteensä 309 kuntaa, joista 107 käyt­tää itses­tään nimi­tystä kaupunki. Kunnista 16 sijait­see Ahve­nan­maan maakun­nassa, jossa seuraa­vat kunta­vaa­lit pide­tään vuonna 2023.
  • Manner-Suomen kunnissa asukas­lu­vut vaih­te­le­vat alle tuhan­nesta yli 650 000:een.
  • Vuoden 2021 kunta­vaa­leissa vali­taan 8 859 valtuu­tet­tua. Valtuus­toi­hin vali­taan kunnasta riip­puen 13–85 jäsentä.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN