Koronavuosi toi jotain hyvääkin – työtapaturmia ennätyksellisen vähän

Työpaikkatapaturmat vähenivät vuonna 2020 teollisuudessa 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lomautukset selittävät kokonaismäärän laskua, mutta tapaturmat vähenivät myös työtunteihin suhteutettuna.

23.4.2021

Vuonna 2020 tapahtui ennätyksellisen vähän työtapaturmia, kertovat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastot.

Viime vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat 103 700 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Tapaturmia sattui lähes 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Tilastossa ovat mukana työtapaturmat, joiden johdosta maksettiin korvauksia esimerkiksi hoitokuluista, kuntoutuksista tai ansionmenetyksistä.

Vuonna 2020 korvatuista työtapaturmista 87 500 oli työpaikkatapaturmia ja 16 200 työmatkatapaturmia.

Vuoden 2020 työtapaturmien määrä on vertailukelpoisen tilastohistorian pienin. Edellinen ennätys on vuodelta 2014, jolloin tilastoitiin noin 115 700 työtapaturmaa.

Teollisuuden toimialalla tapahtui viime vuonna noin 13 800 työpaikkatapaturmaa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Vuoden 2020 luvut ovat tässä vaiheessa arvioita, jotka on laskettu tilastoitumisen viivettä oikaisevalla selvityskertoimella. Luvut tarkentuvat vielä myöhemmin.

KORONA ON KESKEISIN SELITTÄJÄ

Tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho TVK:n tutkimusyksiköstä kertoo, että koronapandemia ja sen seuraukset ovat työtapaturmien vähentymisen takana. Normaalina vuonna hän olisi pitänyt varmana, että tilastoissa on virhe.

– Korona on varmasti se merkittävin tekijä, Sysi-Aho toteaa.

Talouden hiljentymisen takia muun muassa teollisuudessa työntekijöitä on lomautettu, mikä on vaikuttanut työtapaturmien määrään. Työtuntien vähentyminen ei kuitenkaan selitä koko laskua, sillä tapaturmien määrä väheni myös suhteutettuna tehtyihin työtunteihin.

Sysi-Aho pohtii, että määrän lisäksi myös työn sisältö ja intensiteetti ovat voineet korona-aikana muuttua vähentäen tapaturmia.

Työtapaturmista reilu kolmannes liittyy liikkumiseen. Etätöiden yleistyminen on yksi syy työtapaturmien vähenemisen taustalla. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista on tehnyt korona-aikana etätöitä.

SANOMALEHDENJAKO TAPATURMA-ALTISTA

Tapaturma-altteimpia töitä tekevät sanomalehdenjakajat ja lähetit, joilla työpaikkatapaturmien taajuus oli vuonna 2020 noin 165 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Heidän tapaturmataajuudessaan ei tapahtunut merkittävää muutosta vuoteen 2019 verrattuna.

Keskimäärin palkansaajien tapaturmataajuus oli viime vuonna 25. Tapaturmataajuus laski vuonna 2020 eri aloilla kautta linjan. Ainoastaan yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa tapaturmataajuus jatkoi edellisvuosien kasvua.

Korona-ajan positiiviset vaikutukset työtapaturmien määrään voivat jäädä osin pysyviksi.

– Aiemmistakin muutoksista on nähty, että niillä on rakennemuutosvaikutus, Sysi-Aho toteaa.

PUHELINSOVELLUS APUNA TURVALLISUUSTYÖSSÄ

Työterveyslaitoksen koordinoiman Nolla tapaturmaa -foorumin 450 jäsentyöpaikasta 33 saavutti nollan tapaturman tavoitteen vuonna 2020. Yksi näistä työpaikoista on Patria Land Oy, joka sai myös korkeimman työturvallisuuden tasoluokituksen foorumilta.

Patrian Hämeenlinnan tehtaalla on töissä  noin 240 henkeä. Tehtaalla valmistetaan ja huolletaan esimerkiksi panssaroituja raskaita ajoneuvoja.

Työsuojeluvaltuutettu Arto Urkko edustaa vähän yli 60 tuotantotyöntekijää. Hän kertoo, että suurimmat tapaturmariskit ovat koneistamossa ja huollossa. Esimerkiksi ruostuneiden pulttien auki vääntämisessä voi sattua avaimien luiskahduksia.

Turvallinen työkulttuuri syntyy pitkän ajan kuluessa yhteistyön tuloksena. Urkko arvioi, että Hämeenlinnan tehtaalla vähäinen työntekijöiden vaihtuvuus on ollut yksi turvallisuuden vahvistaja.

– Työturvallisuus syntyy kaikkien tekemisestä, Urkko sanoo.

Koko ajan on tavoitteena, että tehdään työpaikasta turvallinen, niin työ tuottaa tulostakin.

Vuoden ajan työpaikalla on ollut käytössä sovellus, jonka avulla työntekijät voivat ilmoittaa turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista tai muista havainnoistaan.

Sovellusta voi käyttää puhelimella ja havaintoon voi liittää valokuvan. Tapahtumat kirjautuvat järjestelmään ja menevät vastuuhenkilöiden tietoon. Järjestelmästä voi jälkikäteen tarkistaa, mitä ilmoituksen perusteella on tehty.

Sovellus on työsuojeluvaltuutetun mukaan kätevä lisä yhteiseen turvallisuustyöhön.

– Koko ajan on tavoitteena, että tehdään työpaikasta turvallinen, niin työ tuottaa tulostakin, Urkko sanoo.

TIETO LISÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA

Työympäristöjuristi Mari Koskinen Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä kertoo, että työtapaturmien vähentäminen lähtee työpaikoilla riskien arvioinnista ja hallinnasta. Tiedon lisääminen on yksikön keskeinen tehtävä.

– Yritetään saada työpaikoille yhä enemmän tietoisuutta riskeistä ja vastuista, Koskinen kertoo.

Koronavuosi on vähentänyt tehtyjä työtunteja ja erityisesti matkustamista. Työtapaturmien vähentymisen taustalla on vahvasti myös pitkäjänteinen turvallisuustyö.

Yritetään saada työpaikoille yhä enemmän tietoisuutta riskeistä ja vastuista.

Koskinen pitää mahdollisena, että korona-aikana pandemiaan liittyvien riskien kartoitukset ovat saattaneet lisätä myös muiden riskien tunnistamista. Poikkeusaikana työpaikoilla on esimerkiksi saatettu tehdä enemmän yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, jolloin muitakin epäkohtia on havaittu ja korjattu.

Korona-aikana joillain aloilla etätyön yleistyminen on vähentänyt työtapaturmia. Koskinen muistuttaa, että kotona etätyöpäivän aikana sattuneista tapaturmista harva lasketaan työtapaturmiksi. Esimerkiksi liukastuminen keittiöön kävellessä ei ole työtapaturma, sillä lain mukaan kotona vain suoraan työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat ovat työtapaturmia.

Yleinen havainto turvallisuustyössä on, että työntekijöiden ottaminen mukaan riskien arviointiin ja torjuntaan tuo hyviä tuloksia. Tapaturmien ennaltaehkäisy on kaikkien osapuolien yhteinen etu.

– Aina se harmittaa, kun huomaa, että on sattunut jotakin ja se olisi voitu estää ennalta, Koskinen kertoo juristina käsittelemistään tapauksista.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA