Koro­na­vuosi toi jotain hyvää­kin – työta­pa­tur­mia ennä­tyk­sel­li­sen vähän

Työpaik­ka­ta­pa­tur­mat vähe­ni­vät vuonna 2020 teol­li­suu­dessa 12 prosent­tia edel­lis­vuo­teen verrat­tuna. Lomau­tuk­set selit­tä­vät koko­nais­mää­rän laskua, mutta tapa­tur­mat vähe­ni­vät myös työtun­tei­hin suhteutettuna.

23.4.2021

Vuonna 2020 tapah­tui ennä­tyk­sel­li­sen vähän työta­pa­tur­mia, kerto­vat Tapa­tur­ma­va­kuu­tus­kes­kuk­sen (TVK) tilastot.

Viime vuonna vakuu­tus­yh­tiöt korva­si­vat 103 700 palkan­saa­jille sattu­nutta työta­pa­tur­maa. Tapa­tur­mia sattui lähes 18 prosent­tia vähem­män kuin vuonna 2019.

Tilas­tossa ovat mukana työta­pa­tur­mat, joiden johdosta makset­tiin korvauk­sia esimer­kiksi hoito­ku­luista, kuntou­tuk­sista tai ansionmenetyksistä.

Vuonna 2020 korva­tuista työta­pa­tur­mista 87 500 oli työpaik­ka­ta­pa­tur­mia ja 16 200 työmatkatapaturmia.

Vuoden 2020 työta­pa­tur­mien määrä on vertai­lu­kel­poi­sen tilas­to­his­to­rian pienin. Edel­li­nen ennä­tys on vuodelta 2014, jolloin tilas­toi­tiin noin 115 700 työtapaturmaa.

Teol­li­suu­den toimia­lalla tapah­tui viime vuonna noin 13 800 työpaik­ka­ta­pa­tur­maa, mikä on noin 12 prosent­tia vähem­män kuin vuonna 2019.

Vuoden 2020 luvut ovat tässä vaiheessa arvioita, jotka on laskettu tilas­toi­tu­mi­sen viivettä oikai­se­valla selvi­tys­ker­toi­mella. Luvut tarken­tu­vat vielä myöhemmin.

KORONA ON KESKEISIN SELITTÄJÄ

Tieto­kanta-analyy­tikko Janne Sysi-Aho TVK:n tutki­musyk­si­köstä kertoo, että koro­na­pan­de­mia ja sen seurauk­set ovat työta­pa­tur­mien vähen­ty­mi­sen takana. Normaa­lina vuonna hän olisi pitä­nyt varmana, että tilas­toissa on virhe.

– Korona on varmasti se merkit­tä­vin tekijä, Sysi-Aho toteaa.

Talou­den hiljen­ty­mi­sen takia muun muassa teol­li­suu­dessa työn­te­ki­jöitä on lomau­tettu, mikä on vaikut­ta­nut työta­pa­tur­mien määrään. Työtun­tien vähen­ty­mi­nen ei kuiten­kaan selitä koko laskua, sillä tapa­tur­mien määrä väheni myös suhteu­tet­tuna tehtyi­hin työtunteihin.

Sysi-Aho pohtii, että määrän lisäksi myös työn sisältö ja inten­si­teetti ovat voineet korona-aikana muut­tua vähen­täen tapaturmia.

Työta­pa­tur­mista reilu kolman­nes liit­tyy liik­ku­mi­seen. Etätöi­den yleis­ty­mi­nen on yksi syy työta­pa­tur­mien vähe­ne­mi­sen taus­talla. Ylen Talous­tut­ki­muk­sella teet­tä­män kyse­lyn mukaan yli miljoona suoma­laista on tehnyt korona-aikana etätöitä.

SANOMALEHDENJAKO TAPATURMA-ALTISTA

Tapa­turma-altteim­pia töitä teke­vät sano­ma­leh­den­ja­ka­jat ja lähe­tit, joilla työpaik­ka­ta­pa­tur­mien taajuus oli vuonna 2020 noin 165 tapa­tur­maa miljoo­naa tehtyä työtun­tia kohti. Heidän tapa­tur­ma­taa­juu­des­saan ei tapah­tu­nut merkit­tä­vää muutosta vuoteen 2019 verrattuna.

Keski­mää­rin palkan­saa­jien tapa­tur­ma­taa­juus oli viime vuonna 25. Tapa­tur­ma­taa­juus laski vuonna 2020 eri aloilla kautta linjan. Ainoas­taan yksi­tyi­sissä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa tapa­tur­ma­taa­juus jatkoi edel­lis­vuo­sien kasvua.

Korona-ajan posi­tii­vi­set vaiku­tuk­set työta­pa­tur­mien määrään voivat jäädä osin pysyviksi.

– Aiem­mis­ta­kin muutok­sista on nähty, että niillä on raken­ne­muu­tos­vai­ku­tus, Sysi-Aho toteaa.

PUHELINSOVELLUS APUNA TURVALLISUUSTYÖSSÄ

Työter­veys­lai­tok­sen koor­di­noi­man Nolla tapa­tur­maa ‑fooru­min 450 jäsen­työ­pai­kasta 33 saavutti nollan tapa­tur­man tavoit­teen vuonna 2020. Yksi näistä työpai­koista on Patria Land Oy, joka sai myös korkeim­man työtur­val­li­suu­den taso­luo­ki­tuk­sen foorumilta.

Patrian Hämeen­lin­nan tehtaalla on töissä  noin 240 henkeä. Tehtaalla valmis­te­taan ja huol­le­taan esimer­kiksi pans­sa­roi­tuja raskaita ajoneuvoja.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Arto Urkko edus­taa vähän yli 60 tuotan­to­työn­te­ki­jää. Hän kertoo, että suurim­mat tapa­tur­ma­ris­kit ovat koneis­ta­mossa ja huol­lossa. Esimer­kiksi ruos­tu­nei­den pult­tien auki vään­tä­mi­sessä voi sattua avai­mien luiskahduksia.

Turval­li­nen työkult­tuuri syntyy pitkän ajan kuluessa yhteis­työn tulok­sena. Urkko arvioi, että Hämeen­lin­nan tehtaalla vähäi­nen työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus on ollut yksi turval­li­suu­den vahvistaja.

– Työtur­val­li­suus syntyy kaik­kien teke­mi­sestä, Urkko sanoo.

Koko ajan on tavoit­teena, että tehdään työpai­kasta turval­li­nen, niin työ tuot­taa tulostakin.

Vuoden ajan työpai­kalla on ollut käytössä sovel­lus, jonka avulla työn­te­ki­jät voivat ilmoit­taa turval­li­suu­teen liit­ty­vistä epäkoh­dista tai muista havainnoistaan.

Sovel­lusta voi käyt­tää puhe­li­mella ja havain­toon voi liit­tää valo­ku­van. Tapah­tu­mat kirjau­tu­vat järjes­tel­mään ja mene­vät vastuu­hen­ki­löi­den tietoon. Järjes­tel­mästä voi jälki­kä­teen tarkis­taa, mitä ilmoi­tuk­sen perus­teella on tehty.

Sovel­lus on työsuo­je­lu­val­tuu­te­tun mukaan kätevä lisä yhtei­seen turvallisuustyöhön.

– Koko ajan on tavoit­teena, että tehdään työpai­kasta turval­li­nen, niin työ tuot­taa tulos­ta­kin, Urkko sanoo.

TIETO LISÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA

Työym­pä­ris­tö­ju­risti Mari Koski­nen Teol­li­suus­lii­ton työym­pä­ris­töyk­si­köstä kertoo, että työta­pa­tur­mien vähen­tä­mi­nen lähtee työpai­koilla riskien arvioin­nista ja hallin­nasta. Tiedon lisää­mi­nen on yksi­kön keskei­nen tehtävä.

– Yrite­tään saada työpai­koille yhä enem­män tietoi­suutta riskeistä ja vastuista, Koski­nen kertoo.

Koro­na­vuosi on vähen­tä­nyt tehtyjä työtun­teja ja erityi­sesti matkus­ta­mista. Työta­pa­tur­mien vähen­ty­mi­sen taus­talla on vahvasti myös pitkä­jän­tei­nen turvallisuustyö.

Yrite­tään saada työpai­koille yhä enem­män tietoi­suutta riskeistä ja vastuista.

Koski­nen pitää mahdol­li­sena, että korona-aikana pande­mi­aan liit­ty­vien riskien kartoi­tuk­set ovat saat­ta­neet lisätä myös muiden riskien tunnis­ta­mista. Poik­keus­ai­kana työpai­koilla on esimer­kiksi saatettu tehdä enem­män yhteis­työtä työter­veys­huol­lon kanssa, jolloin muita­kin epäkoh­tia on havaittu ja korjattu.

Korona-aikana joil­lain aloilla etätyön yleis­ty­mi­nen on vähen­tä­nyt työta­pa­tur­mia. Koski­nen muis­tut­taa, että kotona etätyö­päi­vän aikana sattu­neista tapa­tur­mista harva laske­taan työta­pa­tur­miksi. Esimer­kiksi liukas­tu­mi­nen keit­ti­öön kävel­lessä ei ole työta­pa­turma, sillä lain mukaan kotona vain suoraan työn­teon yhtey­dessä sattu­neet tapa­tur­mat ovat työtapaturmia.

Ylei­nen havainto turval­li­suus­työssä on, että työn­te­ki­jöi­den otta­mi­nen mukaan riskien arvioin­tiin ja torjun­taan tuo hyviä tulok­sia. Tapa­tur­mien ennal­taeh­käisy on kaik­kien osapuo­lien yhtei­nen etu.

– Aina se harmit­taa, kun huomaa, että on sattu­nut jota­kin ja se olisi voitu estää ennalta, Koski­nen kertoo juris­tina käsit­te­le­mis­tään tapauksista.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA