Korona­vuosi toi jotain hyvääkin – työta­pa­turmia ennätyk­sel­lisen vähän

Työpaik­ka­ta­pa­turmat vähenivät vuonna 2020 teolli­suu­dessa 12 prosenttia edellis­vuo­teen verrat­tuna. Lomau­tukset selit­tävät kokonais­määrän laskua, mutta tapaturmat vähenivät myös työtun­teihin suhteutettuna.

23.4.2021

Vuonna 2020 tapahtui ennätyk­sel­lisen vähän työta­pa­turmia, kertovat Tapatur­ma­va­kuu­tus­kes­kuksen (TVK) tilastot.

Viime vuonna vakuu­tus­yh­tiöt korva­sivat 103 700 palkan­saa­jille sattu­nutta työta­pa­turmaa. Tapaturmia sattui lähes 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Tilas­tossa ovat mukana työta­pa­turmat, joiden johdosta makset­tiin korvauksia esimer­kiksi hoito­ku­luista, kuntou­tuk­sista tai ansionmenetyksistä.

Vuonna 2020 korva­tuista työta­pa­tur­mista 87 500 oli työpaik­ka­ta­pa­turmia ja 16 200 työmatkatapaturmia.

Vuoden 2020 työta­pa­tur­mien määrä on vertai­lu­kel­poisen tilas­to­his­to­rian pienin. Edellinen ennätys on vuodelta 2014, jolloin tilas­toi­tiin noin 115 700 työtapaturmaa.

Teolli­suuden toimia­lalla tapahtui viime vuonna noin 13 800 työpaik­ka­ta­pa­turmaa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Vuoden 2020 luvut ovat tässä vaiheessa arvioita, jotka on laskettu tilas­toi­tu­misen viivettä oikai­se­valla selvi­tys­ker­toi­mella. Luvut tarken­tuvat vielä myöhemmin.

KORONA ON KESKEISIN SELITTÄJÄ

Tieto­kanta-analyy­tikko Janne Sysi-Aho TVK:n tutki­musyk­si­köstä kertoo, että korona­pan­demia ja sen seuraukset ovat työta­pa­tur­mien vähen­ty­misen takana. Normaa­lina vuonna hän olisi pitänyt varmana, että tilas­toissa on virhe.

– Korona on varmasti se merkit­tävin tekijä, Sysi-Aho toteaa.

Talouden hiljen­ty­misen takia muun muassa teolli­suu­dessa työnte­ki­jöitä on lomau­tettu, mikä on vaikut­tanut työta­pa­tur­mien määrään. Työtun­tien vähen­ty­minen ei kuiten­kaan selitä koko laskua, sillä tapatur­mien määrä väheni myös suhteu­tet­tuna tehtyihin työtunteihin.

Sysi-Aho pohtii, että määrän lisäksi myös työn sisältö ja inten­si­teetti ovat voineet korona-aikana muuttua vähen­täen tapaturmia.

Työta­pa­tur­mista reilu kolmannes liittyy liikku­mi­seen. Etätöiden yleis­ty­minen on yksi syy työta­pa­tur­mien vähene­misen taustalla. Ylen Talous­tut­ki­muk­sella teettämän kyselyn mukaan yli miljoona suoma­laista on tehnyt korona-aikana etätöitä.

SANOMALEHDENJAKO TAPATURMA-ALTISTA

Tapaturma-altteimpia töitä tekevät sanoma­leh­den­ja­kajat ja lähetit, joilla työpaik­ka­ta­pa­tur­mien taajuus oli vuonna 2020 noin 165 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Heidän tapatur­ma­taa­juu­des­saan ei tapah­tunut merkit­tävää muutosta vuoteen 2019 verrattuna.

Keski­määrin palkan­saa­jien tapatur­ma­taa­juus oli viime vuonna 25. Tapatur­ma­taa­juus laski vuonna 2020 eri aloilla kautta linjan. Ainoas­taan yksityi­sissä sosiaali- ja terveys­pal­ve­luissa tapatur­ma­taa­juus jatkoi edellis­vuo­sien kasvua.

Korona-ajan positii­viset vaiku­tukset työta­pa­tur­mien määrään voivat jäädä osin pysyviksi.

– Aiemmis­takin muutok­sista on nähty, että niillä on raken­ne­muu­tos­vai­kutus, Sysi-Aho toteaa.

PUHELINSOVELLUS APUNA TURVALLISUUSTYÖSSÄ

Työter­veys­lai­toksen koordi­noiman Nolla tapaturmaa ‑foorumin 450 jäsen­työ­pai­kasta 33 saavutti nollan tapaturman tavoit­teen vuonna 2020. Yksi näistä työpai­koista on Patria Land Oy, joka sai myös korkeimman työtur­val­li­suuden tasoluo­ki­tuksen foorumilta.

Patrian Hämeen­linnan tehtaalla on töissä  noin 240 henkeä. Tehtaalla valmis­te­taan ja huolle­taan esimer­kiksi panssa­roi­tuja raskaita ajoneuvoja.

Työsuo­je­lu­val­tuu­tettu Arto Urkko edustaa vähän yli 60 tuotan­to­työn­te­kijää. Hän kertoo, että suurimmat tapatur­ma­riskit ovat koneis­ta­mossa ja huollossa. Esimer­kiksi ruostu­neiden pulttien auki vääntä­mi­sessä voi sattua avaimien luiskahduksia.

Turval­linen työkult­tuuri syntyy pitkän ajan kuluessa yhteis­työn tulok­sena. Urkko arvioi, että Hämeen­linnan tehtaalla vähäinen työnte­ki­jöiden vaihtu­vuus on ollut yksi turval­li­suuden vahvistaja.

– Työtur­val­li­suus syntyy kaikkien tekemi­sestä, Urkko sanoo.

Koko ajan on tavoit­teena, että tehdään työpai­kasta turval­linen, niin työ tuottaa tulostakin.

Vuoden ajan työpai­kalla on ollut käytössä sovellus, jonka avulla työnte­kijät voivat ilmoittaa turval­li­suu­teen liitty­vistä epäkoh­dista tai muista havainnoistaan.

Sovel­lusta voi käyttää puheli­mella ja havain­toon voi liittää valokuvan. Tapah­tumat kirjau­tuvat järjes­tel­mään ja menevät vastuu­hen­ki­löiden tietoon. Järjes­tel­mästä voi jälki­kä­teen tarkistaa, mitä ilmoi­tuksen perus­teella on tehty.

Sovellus on työsuo­je­lu­val­tuu­tetun mukaan kätevä lisä yhtei­seen turvallisuustyöhön.

– Koko ajan on tavoit­teena, että tehdään työpai­kasta turval­linen, niin työ tuottaa tulos­takin, Urkko sanoo.

TIETO LISÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA

Työym­pä­ris­tö­ju­risti Mari Koskinen Teolli­suus­liiton työym­pä­ris­töyk­si­köstä kertoo, että työta­pa­tur­mien vähen­tä­minen lähtee työpai­koilla riskien arvioin­nista ja hallin­nasta. Tiedon lisää­minen on yksikön keskeinen tehtävä.

– Yrite­tään saada työpai­koille yhä enemmän tietoi­suutta riskeistä ja vastuista, Koskinen kertoo.

Korona­vuosi on vähen­tänyt tehtyjä työtun­teja ja erityi­sesti matkus­ta­mista. Työta­pa­tur­mien vähen­ty­misen taustalla on vahvasti myös pitkä­jän­teinen turvallisuustyö.

Yrite­tään saada työpai­koille yhä enemmän tietoi­suutta riskeistä ja vastuista.

Koskinen pitää mahdol­li­sena, että korona-aikana pande­miaan liitty­vien riskien kartoi­tukset ovat saatta­neet lisätä myös muiden riskien tunnis­ta­mista. Poikkeus­ai­kana työpai­koilla on esimer­kiksi saatettu tehdä enemmän yhteis­työtä työter­veys­huollon kanssa, jolloin muitakin epäkohtia on havaittu ja korjattu.

Korona-aikana joillain aloilla etätyön yleis­ty­minen on vähen­tänyt työta­pa­turmia. Koskinen muistuttaa, että kotona etätyö­päivän aikana sattu­neista tapatur­mista harva laske­taan työta­pa­tur­miksi. Esimer­kiksi liukas­tu­minen keittiöön kävel­lessä ei ole työta­pa­turma, sillä lain mukaan kotona vain suoraan työnteon yhtey­dessä sattu­neet tapaturmat ovat työtapaturmia.

Yleinen havainto turval­li­suus­työssä on, että työnte­ki­jöiden ottaminen mukaan riskien arvioin­tiin ja torjun­taan tuo hyviä tuloksia. Tapatur­mien ennal­taeh­käisy on kaikkien osapuo­lien yhteinen etu.

– Aina se harmittaa, kun huomaa, että on sattunut jotakin ja se olisi voitu estää ennalta, Koskinen kertoo juris­tina käsit­te­le­mis­tään tapauksista.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA