Irene Niska­nen: Turva tuotet­tava ilman louk­kuja ja katkoksia

Suomen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­telmä on tunnis­tettu moni­mut­kai­seksi ja vaikea­sel­koi­seksi. Järjes­tel­män pirs­ta­lei­suus ja enna­koi­mat­to­muus koros­tu­vat ihmis­ten elämän­ti­lan­tei­den vaihtuessa.

Halli­tus­oh­jel­man ja meneil­lään olevan sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suu­dis­tuk­sen tavoit­teena on palve­lui­den ja etuuk­sien parempi yhteen­so­vit­ta­mi­nen. Tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi on kartoi­tet­tava, mikä tekee työn teke­mi­sestä nykyistä kannat­ta­vam­paa, ja miten taataan kansa­lai­sille enna­koi­ta­vissa oleva turva eri elämän­ti­lan­tei­siin ilman katkoja ja byro­kra­tia­louk­kuja. Esillä on ollut myös pohdin­taa siitä, miten paljon työt­tö­myys­tur­vassa pitäisi olla velvoitteita.

Taus­talla vaikut­taa työelä­män murros, jossa työsuh­teet muut­tu­vat myös alus­ta­ta­lou­den myötä. Nyt on tarpeen pohtia mallia, joka mahdol­lis­taa oikeu­den työt­tö­myys­tur­vaan palkan­saa­jille, itsensä työl­lis­tä­jille ja yrit­tä­jille. Tärkeä tavoite on myös saada osatyö­ky­kyi­sille nykyistä parem­mat mahdol­li­suu­det päästä töihin. Lisäksi työt­tö­myys­tur­van seuraa­mus­jär­jes­telmä, kuten esimer­kiksi karens­sit, pitää arvioida, ja etsiä keinoja kannus­taa ihmi­siä työn­ha­kuun ja tapoja helpot­taa lyhy­tai­kai­sen työn vastaanottamista.

Järjes­tel­män uudis­ta­mi­nen ja työt­tö­myys­tur­van selkeyt­tä­mi­nen on vält­tä­mä­töntä. Nykyi­nen ansio­tur­va­jär­jes­telmä on varsin moni­ta­hoi­nen, jonka vuoksi etuuk­sien toimeen­pa­nossa ja työt­tö­myys­kas­san neuvon­ta­teh­tä­vän hoita­mi­sessa kohda­taan jatku­vasti haasteita.

Työt­tö­mäksi jääneet tarvit­se­vat helposti ymmär­ret­tä­vää tietoa siitä, miten on toimit­tava ja mihin etuuk­siin ja palve­lui­hin heillä on oikeus tai mahdollisuus. 

Tavoit­teena on auttaa työn­ha­ki­jaa työl­lis­ty­mään entistä parem­min niin, että palve­lu­ko­ko­nai­suus olisi kaikilta osil­taan selkeä, ja niin sanottu yhden luukun peri­aate toteu­tuisi mahdol­li­sim­man hyvin.

Työt­tö­myys­tur­van uudis­ta­mi­sen tavoit­teena on oikeu­den­mu­kai­nen ja yhden­ver­tai­nen järjes­telmä, jossa etuu­det ovat perus­tel­ta­vissa ja rahoi­tus on kestä­vällä pohjalla. Tämän saavut­ta­mi­seksi järjes­telmä on uudis­tet­tava koko­nai­suu­tena, vaikka se tehdään asteit­tain.  Eri viran­omais­ta­ho­jen väli­nen yhteis­työ ja tieto­jen vaih­ta­mi­nen on siksi saatava tehokkaaksi.

Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kassa uudis­taa ja paran­taa jäsen­ten asiointi- ja neuvon­ta­pal­ve­luja help­po­käyt­töi­sem­miksi ja ymmär­ret­tä­väm­miksi. Olemme sitou­tu­neet tarjoa­maan parem­min kaikille jäse­nil­lemme saavu­tet­ta­vissa olevat palve­lut ja tiedot. Tavoit­tee­namme on, että jäsen voi valita itsel­leen sopi­vim­mat asioin­ti­ta­vat ja ‑väylät. Kaksi vuotta sitten hieman yli 85 prosent­tia hake­muk­sista lähe­tet­tiin sähköi­sesti, ja tällä hetkellä osuus on jo noin 91 prosent­tia. Palve­lumme on kuiten­kin samalla tasolla asioin­ti­ta­vasta riippumatta.

Koro­na­krii­sin aiheut­ta­man työt­tö­myy­den lisään­ty­mi­sen vuoksi otimme käyt­töön uusia luot­ta­mus­hen­ki­löille suun­nat­tuja palve­luja, jotta tiedon­vaihto työpaik­ko­jen ja työt­tö­myys­kas­san välille saatai­siin jous­ta­vaksi ja nopeaksi. Tämä­kin kehit­tä­mis­työ jatkuu edel­leen. Viime vuonna luot­ta­mus­hen­ki­löille suun­na­tussa kyse­lyssä kassa arvioi­tiin luotet­ta­vaksi ja kehit­ty­väksi toimi­jaksi. Kehi­tys­työtä on tehty luot­ta­mus­hen­ki­löi­den rinnalla jäsen­ten palaut­teen perus­teella. Kehi­tys­työssä näkyy vahvasti jäse­nen näkökulma.

IRENE NISKANEN
Teol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­san johtaja

KUVA KITI HAILA