Turja Lehtonen: Maahanmuuttajat ovat voimavara
Suomessa puhutaan maahanmuutosta liian usein ongelmien kautta. Samalla jää sanomatta jotakin olennaista: maahan muuttaneet ihmiset tekevät työtä, maksavat veroja, kasvattavat lapsiaan ja rakentavat tätä yhteiskuntaa siinä missä muutkin. He eivät ole Suomelle taakka, vaan voimavara.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 tietojen mukaan Suomessa oli noin 254 000 ulkomaalaistaustaista 20–64-vuotiasta työllistä. Noin joka kymmenes työelämässä oleva oli ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli noin 66 prosenttia, kun koko väestön työllisyysaste oli noin 77 prosenttia. Neljä viidestä ulkomaalaistaustaisesta oli joko työssä tai aktiivinen työnhakija. Tässä suhteessa tilanne on siis melkein yhtä hyvä kuin koko väestössä.
Nämä luvut näkyvät jokapäiväisessä arjessamme. Bussit kulkevat, taksit liikkuvat, toimitilat pysyvät puhtaina, hoivaa ja terveyspalveluja tuotetaan ja teollisuuden koneet käyvät myös maahan muuttaneiden työntekijöiden ansiosta. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisista työllisistä eniten työskenteli sote-alalla, noin 16 prosenttia. Teollisuus oli toiseksi suurin työllistäjä: alalla työskenteli 12 prosenttia ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat merkittävä voimavara myös suomalaiselle teollisuudelle.
Suomi tarvitsee hallittua maahanmuuttoa, onnistunutta kotoutumista ja reiluja työmarkkinoita.
Väite, jonka mukaan maahanmuuttajat eläisivät Suomessa vain sosiaaliturvan varassa, ei kestä tarkastelua. Suuri enemmistö työikäisistä ulkomaalaistaustaisista on kiinni työelämässä joko työntekijänä tai työnhakijana. Tilastot eivät silti anna aihetta tyytyväisyyteen. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2024 selvästi korkeampi kuin suomalaistaustaisten. Heidän työsuhteensa olivat useammin määräaikaisia tai osa-aikaisia, ja he tekivät useammin työtä vuokratyönä tai nollatuntisopimuksilla. Maahanmuuttajien työllisyydessä on myös eroja sen mukaan, mistä maasta, alueelta ja millaisesta tilanteesta he ovat lähtöisin. Kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset haluaisi osallistua, vaan siitä, että työhön pääsyssä ja työmarkkina-asemassa on esteitä, joihin meidän on puututtava.
Teollisuusliiton näkökulmasta työntekijän syntymämaa ei ratkaise hänen arvoaan. Samasta työstä kuuluu saada sama palkka, samat työehdot ja sama työsuojelu kaikille. Maahan muuttaneita työntekijöitä ei saa käyttää halpatyövoimana eikä asettaa muita heikompaan asemaan. Kun työehtoja poljetaan yhden ryhmän kohdalla, paine heikennyksiin kohdistuu lopulta kaikkiin työntekijöihin.
Julkisessa keskustelussa vaaditaan välillä kovaan ääneen maahanmuuton voimakasta rajoittamista ja jopa maahan muuttaneiden poistamista Suomesta. Minä en hyväksy tällaista ihmisten niputtamista. Yksittäisiin ongelmiin pitää vastata tosiasioilla ja toimivilla ratkaisuilla, ei leimaamalla kokonaisia ihmisryhmiä. Suomi tarvitsee hallittua maahanmuuttoa, onnistunutta kotoutumista ja reiluja työmarkkinoita.
Meidän on parannettava suomen kielen koulutusta, tunnistettava muualla hankittu osaaminen nykyistä paremmin, torjuttava syrjintää rekrytoinnissa ja vahvistettava työelämän valvontaa. Samalla ammattiliittojen on tavoitettava maahan muuttaneet työntekijät entistä paremmin.
Järjestäytyminen antaa turvaa ja auttaa varmistamaan, että samoilla työpaikoilla noudatetaan samoja pelisääntöjä.
Suomen tulevaisuutta ei rakenneta sulkemalla ihmisiä ulos, vaan ottamalla jokaisen osaaminen käyttöön. Maahan muuttaneet ovat jo nyt tärkeä osa suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. He ovat työkavereitamme, naapureitamme ja liittojemme jäseniä. Siksi sanon tämän selvästi: maahanmuuttajat ovat Suomelle voimavara.
Kirjoittaja on Teollisuusliiton varapuheenjohtaja.
