Kauko Ojanen: Osaamista on enemmän kuin paperit kertovat – Mitä opimme osaamismerkeistä?
TEKSTI KAUKO OJANEN
KUVA ANTTI HYVÄRINEN
Keväällä pohdin blogissani, miten saisimme oman osaamisemme paremmin näkyviin. Tunnusta työelämäosaamisesi -hankkeessa oli silloin juuri saatu ensimmäiset kokemukset KAPOS-osaamismerkkien kokeilusta. Nyt hanke on loppusuoralla, ja on hyvä hetki pysähtyä katsomaan, mitä matkan varrella on opittu.
Teollisuusliiton ja Murikka-opiston osahankkeessa olemme kokeilleet osaamismerkkejä muun muassa tekoälyä hyödyntävällä verkkokurssilla. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia, ja hanke on herättänyt ilahduttavasti kiinnostusta. Ajatus on pohjimmiltaan yksinkertainen: tehdään ihmisten osaaminen näkyväksi silloinkin, kun siitä ei ole tutkintotodistusta tai muuta virallista paperia.
Mitä työnantajat ajattelevat? Tätä kysymystä odotin ehkä kaikkein eniten. Osahankkeemme erityisenä tehtävänä oli selvittää työnantajien näkemyksiä KAPOS-osaamismerkeistä. Tein teemahaastatteluita, joihin osallistui yhdeksän työnantajan edustajaa, pääosin teollisuuden työpaikoilta.
Haastattelujen viesti oli melko yksituumainen. Osaamismerkeille nähtiin käyttöä, kunhan ne kertovat selkeästi, mitä ihminen oikeasti osaa ja miten osaaminen on osoitettu. Pelkkä merkki ei paljon auta, jos sen sisältö jää hämäräksi.
Ehkä hieman yllättäen konkreettisimmat mahdollisuudet eivät löytyneet rekrytoinnista vaan uusien työntekijöiden perehdytyksestä ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Työnhaussa merkki voisi täydentää muuta tietoa hakijasta, mutta ei korvata kokemusta tai muita näyttöjä.
Ihmiset osaavat usein paljon enemmän kuin itse huomaavatkaan.
Yksi haastatteluissa noussut ajatus jäi erityisesti mieleeni: osaamismerkeistä ei saa tulla uusia pakollisia vaatimuksia työnhakuun. Se, ettei ihmisellä ole merkkiä, ei tarkoita, etteikö hän osaisi.
Tämä on minusta tärkeä muistutus myös meidän jäsentemme kannalta. Työpaikoilla on valtavasti osaamista, joka on kertynyt vuosien mittaan tekemällä, kokeilemalla ja työkavereilta oppimalla. Kaikesta siitä ei ole todistusta, eikä tarvitsekaan olla. Osaamismerkkien tehtävä on nostaa tätä arvokasta osaamista esiin. Toki osa osaamismerkeistä liittyy myös työn ulkopuoliseen oppimiseen.
Näiden haastattelujen pohjalta ei tietenkään voi vetää koko työelämää koskevia johtopäätöksiä. Ne antoivat kuitenkin arvokkaan suunnan. Selkeät merkkikuvaukset ja käytännön kokeilut työpaikoilla voisivat olla hyvä seuraava askel. Tuloksia avataan tarkemmin hankkeen loppuraportissa.
Hanke päättyy, oppiminen jatkuu. Hankkeen päättyessä ajatukseni on oikeastaan sama kuin sen alussa: ihmiset osaavat usein paljon enemmän kuin itse huomaavatkaan. Jos osaamismerkit auttavat edes vähän tunnistamaan ja arvostamaan tätä osaamista, olemme tehneet jotain todella hyödyllistä.
Samaan aikaan omalla kohdallani on edessä isompikin muutos, jään eläkkeelle Teollisuusliitosta. Hankkeen hengessä sopii ehkä vielä yksi ajatus: oppiminen ei lopu eläkkeelle jäämiseen.
Kirjoittaja on Teollisuusliiton kehittämisasiantuntija.
