Lihavuus, diabetes, covid-19. Koko maailman yhteiset murheet ovat kääntäneet Joensuun seudun medical-klusterin vahvaan kasvuun. Koronapandemia on tuonut yrityksille lisää työtä, toimeentuloa, investointeja ja vientituloja. Koronan runtelemasta Keski-Euroopasta katsoen aiemmin vähän syrjässä sijainnut Pohjois-Karjala näyttääkin nyt turvalliselta keitaalta.

15.3.2021

Joensuun seudun medical-klusteri eli lääketeollisuutta palveleva yritysverkosto tuottaa kansainväliselle lääketeollisuudelle monenlaisia tuotteita ja palveluja: lääkeannostelijoita, sairaala- ja laboratoriotarvikkeita, diagnostisia pikatestejä, lääkinnällisten laitteiden sopimusvalmistusta, automaatioteknologiaa, muottituotantoa, muoviosaamista…

Kaikkea tätä tuotettiin jo ennen koronapandemiaa, koronan myötä tarpeet ovat kutakuinkin tuplaantuneet. Kasvu ei tule yksinomaan koronatestaukseen liittyvistä tuotteista. Konservatiivinen lääke- ja diagnostiikka-ala säikähti koronapandemian aiheuttamaa markkinahäiriötä ja ryhtyi kasvattamaan varastojaan kautta linjan. Maailmanlaajuinen poikkeustila kirkasti faktan, ettei koronavirus jää ihmiskunnan viimeiseksi vitsaukseksi – varautumisen tärkeys konkretisoitui.

MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ

Joensuun seudun medical-klusterin kantavia voimia ovat sopimusvalmistaja Valukumpu Oy, muovituotevalmista Muovisola Oy, ruiskuvalua ja muottivalmistusta tarjoava Muottituote Oy, sairaala- ja laboratoriotarvikevalmistaja Thermo Fisher Scientific Oy, diagnostisia pikatestejä valmistava Medix Biochemica Oy, sopimusvalmistaja Phillips Medisize Oy sekä automaatioteknologiayhtiö Kaptas Oy.

Verkoston veturi ja suurin työllistäjä on Medisize, jossa töitä tekee noin 600 ihmistä. Kaikkiaan lääketeollisuutta palvelevassa arvoketjussa työskentelee reilusti yli tuhat ihmistä. Työpaikkojen määrä on vieläkin suurempi, kun mukaan lasketaan yritysten käyttämä alihankintaverkosto.

PANDEMIASTA TOISEEN

Jo ennen koronapandemiaa Medisizea on työllistänyt toinenkin globaali koettelemus, lihavuus. Pandemiaksikin mainittu ylipaino on kasvava ongelma Kiinaa myöten. Lihavuuden myötä lisääntyy myös diabeetikoiden määrä. 2000-luvun alussa maailmassa oli noin 150 miljoonaa diabeetikkoa, nyt heitä on noin puoli miljardia. Siinä perusteluja sille, miksi Pohjois-Karjalasta on tähän mennessä lähtenyt maailmalle jo yli 1,5 miljardia insuliinikynää.

Phillips Medisizen asiakkaita ovat kansainväliset lääkeyhtiöt. Insuliinikynien lisäksi yhtiö valmistaa muun muassa ehkäisykierukan asettimia ja nyt myös covid-19-taudin testikasetteja. Erilaisten virusten ja bakteerien testauksessa käytettäviä testikasetteja yhtiö valmisti jo aiemminkin, koronan myötä tuotantomääriä on nyt reippaasti kasvatettu. Viime kesänä testikasetteja tehtiin kolmessa vuorossa, nyt töitä paiskitaan viidessä vuorossa.

PEREHDYTTÄMISEN KAUTTA

– Viime vuoden aikana uusia työntekijöitä tuli 80. Tulijoiden haltuunotto ja perehdyttäminen on sujunut hyvin. Tosin yksi aika oli, jolloin perehdytettäviä per henkilö oli liikaa. Asiaan puututtiin, ongelman työnantajakin huomasi, Phillips Medisizen pääluottamusmies Jani Kähkönen kertoo.

Satu Hyvösen tehtävänimike Medisizella on operator 3. Hän toimii ryhmävastaavana osastolla, jossa suurin osa työstä on manuaalista kokoonpanoa. Kokoonpanijat tekevät myös laadunvalvontaa.

– Vastuullani on huolehtia siitä, että vuorokohtaiset – osittain jopa tuntikohtaiset – tavoitteet saavutetaan. Hoidan käytännön taustatyöt, jotta työntekijät pääsevät keskittymään fyysiseen tekemiseen.

Tekeminen liittyy ihmisten terveyteen. Näillä tuotteilla pelastetaan ihmishenkiä.

Nelisen vuotta Medisizella työskennellyt Hyvönen on toiminut myös uusien työntekijöiden perehdyttäjänä. Puhdastilatuotanto ja toimiminen puhdastilassa, pukeutuminen, dokumenttien hallinta – opittavaa riittää.

– Varsinainen työ osastolla ei ole vaikeaa. Haastavaa sen sijaan on tiukka dokumentaatio. Tuotannossa valmistetaan herkkää tuotetta, vastuu laadusta on iso. Tekeminen liittyy ihmisten terveyteen. Näillä tuotteilla pelastetaan ihmishenkiä.

Hyvösen osastolla on paljon vuokratyövoimaa ja myös nuorta väkeä.

– On nuoria, jotka pitävät opinnoista välivuotta. Vaihtuvuus on luonnollista, kun nuoret jälleen jatkavat opintojaan. Itse en edes tiedä, ketkä työntekijöistä ovat talon kirjoilla ja ketkä vuokratyövoimaa. Täsmälleen samanarvoisia ovat, samoja töitä tekevät.

THERMO FISHER TUPLANNUT

Thermo Fisher Scientific Oy tekee Joensuussa pipettien ja pipettikärkien ruiskuvalua, kokoonpanoa sekä huoltoa ja valmistaa mikrokuoppa- ja näyteannoslevyjä. Tuotannosta noin 97 prosenttia menee vientiin.

Thermo Fisherin Joensuun-yksikössä työskentelee noin 420 ihmistä. Viimeisen reilun vuoden aikana lisäystä on peräti 200 työntekijän verran. Käynnissä on jatkuva rekrytointi, kasvuun tarvitaan koko ajan uusia tuotannon työntekijöitä. Muotinvalmistus, varaosat ja tuotekehitys ovat yhtiön Vantaan-yksikön vastuulla. Joensuun kaupunki palkitsi Thermo Fisherin vuoden 2020 yrittäjäpalkinnolla.

– Koronapandemialla on ollut suuri vaikutus. Kyllä porukka tuntee hienoista ammattiylpeyttä siitä, että ollaan eturintamassa torjumassa pandemiaa, pääluottamusmies Juha Pakarinen kertoo.

Kyllä porukka tuntee hienoista ammattiylpeyttä siitä, että ollaan eturintamassa torjumassa pandemiaa.

Thermo Fisher on osoittautunut vakaaksi työnantajaksi, ja sitä 24 vuotta firmassa työskennellyt Pakarinenkin arvostaa. Kasvettu on, mutta hallitusti. Yt-kierroksia ei ole juurikaan tarvinnut käydä.

– Täytyy antaa iso tunnustus tehdaspäällikölle Anssi Viinikaiselle. Hänellä on ollut olennainen rooli siinä, että pääkonttorin luottamus Joensuun tehtaan porukan osaamiseen on vahva. Luottamus on konkretisoitunut kehittämisenä ja investointeina.

Thermo Fisherin tuotanto on pitkälle automatisoitua. Automaatio ja kasvu vaatii investointeja, joita yhtiö teki viime vuoden aikana noin kuudella miljoonalla eurolla.

KORONA VIE, KORONA TUO

Ruiskuvaluun, metallituotteiden meistämiseen sekä asiakaskohtaisiin kokoonpanoratkaisuihin erikoistunut Valukumpu Oy kasvaa useamman tukijalan varassa. Sopimusvalmistajan asiakastoimialoja ovat telekommunikaatio-, elektroniikka-, ajoneuvo- ja rakennusteollisuus sekä medical-sektori.

Osa Valukummunkin asiakastoimialoista sai koronasta siipeensä; maailman pysähtyminen hyydytti kauppoja. Sen sijaan medical-puoli lähti koronan ryydittämään kasvuun. Sektorin osuus liikevaihdosta on nyt noin 20 prosenttia, ja kasvua on näkyvissä. Kasvu näkyy myös yhtiön työntekijämäärässä. Vuosi sitten työntekijöitä oli 132, nyt 140.

ELINTÄRKEÄ AUTOMAATIO

Työvoiman kustannus ei enää ratkaise tehtaan sijoituspaikkaa. Vaakakupissa painavat osaaminen, laatu, tuotannon joustavuus, toimitusajat ja toimintaympäristön turvallisuus sekä automaatio.

– Ilman automaatiolinjojen uudistamisia olisi menetetty osa tuotannosta, vakuuttaa Phillips Medisizen pääluottamusmies Kähkönen.

Kähkönen tietää, että äärimmäisen kilpailutetussa lääketeollisuusbisneksessä alihankkijan on pakko kehittyä ja kehittää toimintojaan. Medisizen automaatiokyvykkyyden pääluottamusmies arvioi hyväksi, jopa kiitettäväksi.

– Automaation ansiosta saadaan työt pysymään täällä. Automaatio on ainut mahdollisuus ratkaista massatuotanto ja lääketeollisuuden edellyttämä laatu, Kähkönen linjaa.

Automaatioon, tuotannon koneisiin ja laitteiseen Medisize investoi viime vuonna reilut viisi miljoonaa euroa. Isoin yksittäinen satsaus tehtiin työkaluvalmistukseen.

Klusteriin kuuluva Kaptas Oy on erikoistunut teollisuusautomaatioon ja kappaleenkäsittelyyn. Asiakastoimialoja ovat muovi ja metalli sekä entistä vahvemmin myös lääke- ja diagnostiikkateollisuus. Maaliskuun alussa Kaptas fuusioitui turkulaisen Promector Oy:n kanssa. Promector on profiloitunut lääketeollisuuden erikoiskoneiden rakentajaksi. Fuusiossa syntynyt yhtiö jatkaa nimellä Kaptas ja se työllistää yhteensä noin 50 ihmistä.

Medical-klusteriin kuuluva Valukumpu perusti oman automaatioyksikkönsä vuonna 2018. Ouneva Groupiin kuuluva yhtiö perusteli yksikön perustamista tarpeella monipuolistaa omaa osaamistaan ja myös kapasiteetin varmistamisella. Perustamisen jälkeen yhtiö on ollut automaatiotarpeissaan omavarainen. Ulos myytäväksi kapasiteettia ei ole riittänyt.

EKOSYSTEEMIN VOIMALLA

Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaaleihin verkostoihin ja kansainvälisille markkinoille. Joensuun seutu houkuttelee kansainvälisiä lääkeyhtiöitä, sillä tarjolla on ennen muuta osaamista ja osaajia. Synergiaa syntyy myös täysin erilaisilla toimialoilla työskentelevien kansainvälisten yritysten, kuten lukitusteknologiayhtiö Assa Abloyn ja metsäkonevalmistaja John Deeren, välillä.

”Lähteepä mikä tahansa klusterin yrityksistä myyntimatkalle maailmalle, meillä on yhteinen tarina kerrottavaksi. Automaatiota, muotteja, projektiosaamista… Täältä pesee ja linkoaa! Joensuun seudulla on tarjota lääketeollisuudelle suorituskykyä ja joustavuutta.” Näin vauhdikkaasti Joensuun seudun medical-klusteria kehui Phillips Medisizen tehtaanjohtaja Perttu Huovinen haastattelussa kolmisen vuotta sitten. Mies on yhä sanojensa takana.

– Osaavat ihmiset ja yli 50 vuoden kokemus muovituotannosta, vastaa Huovinen kysymykseen, mikä on vetänyt Joensuun seudun niin voimakkaasti mukaan lääketeollisuusbisnekseen.

Palvelukyky on ihmisten osaamista, toimitusvarmuutta, kustannuskilpailukykyä, laadullista suoriutumista. Kaikkea tätä meillä on.

Täsmälleen samat argumentit toivat aikoinaan myös Thermo Fisher Scientificin edeltäjän Labsystemsin Joensuuhun. Labsystemsin tilat Helsingissä olivat käyneet ahtaiksi, eikä osaavia työntekijöitä ollut tarjolla. Sijoittumista ainakin Kajaaniin ja Poriin pohdittiin. Voiton vei kuitenkin Joensuu ja alueen muoviosaaminen.

– Palvelukyky on ihmisten osaamista, toimitusvarmuutta, kustannuskilpailukykyä, laadullista suoriutumista. Kaikkea tätä meillä on. Ammattitaitoisten ja sitoutuneiden ihmisten roolia painotan. Robotteja saa robottikaupasta ja koneita konekaupasta – ratkaisevaa ja tärkeintä on se, kuinka ihmiset osaavat koneita käyttää, Medisizen Huovinen kiteyttää.

Huovinen arvioi, että koronapandemia on tehnyt bisnekselle hyvää myös maantieteellisen sijainnin vinkkelistä.

– Aiemmin meidän sijaintimme verrattuna keskieurooppalaisiin kilpailijoihin ei ollut mikään etu, enemmänkin päinvastoin. Koronan myötä tilanne on nyt toinen – tuotanto on pysynyt suojassa läpi pandemian, asiakkaat ovat voineet luottaa toimitusvarmuuteen.

TOIMIVA OPPILAITOSYHTEISTYÖ

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria tarjoaa muovituotealan koulutusta monessa muodossa.

– Opiskelijoita otetaan yhteisvalinnan kautta, tarjolla on myös ammattitutkinto sekä erikoisammattitutkinto ja vielä sen päälle räätälöidyt koulutukset, Riverian Teknologia-toimialan toimialajohtaja Olli Sivonen kertoo.

Parhaillaan Riveriassa suunnitellaan vuoden 2022 aloituspaikkojen määrää. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon kaavaillaan 150 aloituspaikkaa, koneasennuksen ammattitutkintoon 30 paikkaa ja erikoisammattitutkintoon 10 paikkaa.

– Yritysten toiveita kuunnellaan tarkasti. Kun tietoa tarpeista tulee, Riveria pystyy reagoimaan tilanteisiin notkeasti.

Riverian ketteryyttä arvostaa myös Medisizen Huovinen. Hänen mukaansa työntekijöiden saatavuus ei ole rajoittanut yhtiön kasvua. Koulutukseen yhtiö panostaa itsekin – mestari–kisälli-systeemiä tarvitaan eritoten muottivalmistajien ja validoijien koulutuksessa. Suoraan koulun kautta näitä taitajia ei ole saatavilla.

Imagon kohotusta

Yrityksille kehittämispalveluja tarjoava Business Joensuu Oy valmistelee parhaillaan muovialalle imagokampanjaa. Tavoitteena on lisätä Joensuun seudulla toimivien muovialan yritysten, alueella valmistettavien muovituotteiden ja ennen muuta alan työmahdollisuuksien tunnettuutta.

– Jo muutamia vuosia sitten maakunnassa toimi Riverian vetämänä muoviakatemia-foorumi. Mukana oli yrityksiä, koulutusorganisaatioita ja julkisia toimijoita. Riverialta vetovastuu siirtyi sittemmin Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle ja nyt edelleen Business Joensuulle, Business Joensuun yritysasiantuntija Antti Mononen kertoo.

Business Joensuun näpeissä muoviteema on saanut uutta puhtia; monikanavaisella viestinnällä toteutettava kampanja on määrä käynnistää kuluvan kevättalven aikana.

– Tavoittelemme nuoria ja myös alan vaihtajia. Niin ikään haluamme tehdä muovialan yrityksiä tutummiksi myös suurelle yleisölle – mitä tuotteita maakunnassa valmistetaan. Osana kampanjaa tuomme esille myös ihmisiä työssään.

Kampanjassa on mukana yrityksiä muutaman henkilön firmoista seudun suurimpiin toimijoihin.

– Jo pelkästään muovituotteiden valmistuksessa Joensuun seudulla toimii yli 20 yritystä. Jaksolla 2019–2020 yritysten kasvusuuntainen liikevaihto oli noin 180 miljoonaa euroa. Viennin osuus siitä on 60–70 prosenttia.

Mainituista yrityksistä medical-sektori on suurin, muttei ainut. Merkittävimpänä valmistusmenetelmänä seudun yrityksissä on muovituotteiden ruiskuvalu. Myös ekstruusiota ja komposiittituotteiden valmistuksessa muun muassa pultruusioteknologiaa on käytössä. Valmistetaanpa alueella veneitäkin.

Perloksen DNA

Joensuun seudun medical-klusterin juuret juontavat matkapuhelinteollisuudelle ja lääketeollisuudelle komponentteja valmistaneeseen Perlokseen. Muoviosaaminen, työkaluvalmistus, automaatio ja massatuotanto ovat ne Perloksen opit, joille seudun medical-klusteri on menestyksensä rakentanut.

Kauan ennen kännykkähuumaa Perlos valmisti muun muassa pullon tulppia ja korkkeja, puuterirasioita, huulipunamekanismeja, televisioiden osia ja liittimiä. Lääketeollisuuden tuotteet tulivat mukaan jo 1960-luvulla. Astmalääkityksessä käytetyn jauheinhalaattorin valmistuksen aloittaminen 1980-luvun puolivälissä oli iso juttu. Puhdastilakulttuuri ja laatujärjestelmä ottivat harppauksia. Myös oma automaattisten kokoonpanokoneiden valmistus pääsi vauhtiin.

”Perlos tekee maailman myydyintä astma-annostelijaa”, uutisoi Taloussanomat vuonna 1999. Lääketehdas Astran kanssa kehitetty uuden sukupolven astmainhalaattori oli Turbuhaler, lehden mukaan ”varsinainen Formula 1 -tuote”. Perloksen lääketoimialan osuus konsernin liikevaihdosta oli vaatimaton 14,5 prosenttia.

Vuonna 1995 matkapuhelimia myytiin koko maailmassa 43 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2000 myynti oli hulppeat 402 miljoonaa. Kukoistavan kännykkäbisneksen rinnalla medical-liiketoiminta kehittyi telekom-huumaa eläneen Perloksen näkökulmasta tuskastuttavan hitaasti.

Edessä oli vastoinkäymisiä. Halpojen puhelinten tuotanto Aasiassa kasvoi, ja Nokiasta riippuvainen Perlos joutui ahtaalle. Perloksen medical-liiketoiminta koki pahan takaiskun vuonna 2006, kun yhtiö menetti Turbuhalerin tuotannon. Samaisena vuonna Perlos kertoi myyvänsä inhalaattoreita valmistavan Medifiq Healthcareksi nimetyn terveydenhuollon yksikkönsä ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Ratokselle. Perlokselle jäi 20 prosentin vähemmistöosuus.

”Terveydenhuolto on ollut Perloksessa lapsipuolen asemassa jo pitkään”, kirjoitti Mediuutiset ja arveli, että vähemmistöosuus tullee tuomaan Perloksen kassaan rahaa, jota se voi käyttää matkapuhelinbisneksensä kehittämiseen. Kauppahinta oli 55 miljoonaa euroa.

Ratoksen omistuksessa Medifiq-nimi jäi historiaan, ja uudeksi nimeksi tuli Medisize. Ratokselle alihankintayrityksen omistus oli uutta. Myynnin kasvu oli hitaampaa, kuin mihin sijoitusyhtiö oli tottunut. Vuonna 2011 investointiinsa pettynyt Ratos myi Medisizen amerikkalaiselle Phillips Plastic Corporationille. Ratoksen myyntivoitoksi kerrottiin vajaat 5 miljoonaa euroa. ”Perloksen paras pala meni amerikkalaisille”, otsikoi Talouselämä-lehti heinäkuussa 2011.

Vuonna 2016 Phillips Medisize myytiin Koch Industries -konserniin kuuluvalle Molexille. Emoyhtiö Molexilla on yli 40 000 työntekijää lähes 20 maassa.

Perloksen aikakausi päättyi vuonna 2007. Parhaimmillaan yhtiö työllisti Joensuussa yli 2 000 henkilöä. Perloksen lopettamisen yhteydessä tilannetta kommentoi myös silloinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Hän kehotti Perlokselle kiukuttelun sijasta suuntaamaan energian uuden luomiseen. ”Ei kannata yrittää säilyttää menneen ajan tuotantoa, jolla ei ole tulevaisuudessa kilpailukykyä. Alueella on tarpeen kehittää yrityksiä, jotka hyödyntävät kannattavasti tuoreita innovaatioita.” Jälkiviisaana voinee todeta, että maakuntajohtaja oli sekä väärässä että oikeassa.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA