Lihavuus, diabetes, covid-19. Koko maailman yhteiset murheet ovat kääntäneet Joensuun seudun medical-klusterin vahvaan kasvuun. Koronapandemia on tuonut yrityksille lisää työtä, toimeentuloa, investointeja ja vientituloja. Koronan runtelemasta Keski-Euroopasta katsoen aiemmin vähän syrjässä sijainnut Pohjois-Karjala näyttääkin nyt turvalliselta keitaalta.

15.3.2021

Joen­su­un seudun med­ical-klus­teri eli lääke­te­ol­lisu­ut­ta palvel­e­va yri­tysverkos­to tuot­taa kan­sain­väliselle lääke­te­ol­lisu­udelle mon­en­laisia tuot­tei­ta ja palvelu­ja: lääkean­nos­telijoi­ta, sairaala- ja lab­o­ra­to­ri­o­tarvikkei­ta, diag­nos­tisia pikat­este­jä, lääkin­näl­lis­ten lait­tei­den sopimus­valmis­tus­ta, automaa­tiote­knolo­giaa, muot­ti­tuotan­toa, muoviosaamista…

Kaikkea tätä tuotet­ti­in jo ennen koron­a­pan­demi­aa, koro­nan myötä tarpeet ovat kutakuinkin tuplaan­tuneet. Kasvu ei tule yksi­no­maan koronat­es­tauk­seen liit­tyvistä tuot­teista. Kon­ser­vati­ivi­nen lääke- ja diag­nos­ti­ik­ka-ala säikähti koron­a­pan­demi­an aiheut­ta­maa markki­nahäir­iötä ja ryhtyi kas­vat­ta­maan varas­to­jaan kaut­ta lin­jan. Maail­man­laa­juinen poikkeusti­la kirkasti fak­tan, ettei koron­avirus jää ihmiskun­nan viimeisek­si vit­sauk­sek­si – varautu­misen tärkeys konkreti­soi­tui.

MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ

Joen­su­un seudun med­ical-klus­terin kan­tavia voimia ovat sopimus­valmis­ta­ja Valukumpu Oy, muovi­tuote­valmista Muo­vi­so­la Oy, ruisku­val­ua ja muot­ti­valmis­tus­ta tar­joa­va Muot­ti­tuote Oy, sairaala- ja lab­o­ra­to­ri­o­tarvike­valmis­ta­ja Ther­mo Fish­er Sci­en­tif­ic Oy, diag­nos­tisia pikat­este­jä valmis­ta­va Medix Bio­chem­i­ca Oy, sopimus­valmis­ta­ja Phillips Medi­s­ize Oy sekä automaa­tiote­knolo­giay­htiö Kap­tas Oy.

Verkos­ton veturi ja suurin työl­listäjä on Medi­s­ize, jos­sa töitä tekee noin 600 ihmistä. Kaikki­aan lääke­te­ol­lisu­ut­ta palvel­evas­sa arvoketjus­sa työsken­telee reilusti yli tuhat ihmistä. Työ­paikko­jen määrä on vieläkin suurem­pi, kun mukaan las­ke­taan yri­tys­ten käyt­tämä ali­hank­in­taverkos­to.

PANDEMIASTA TOISEEN

Jo ennen koron­a­pan­demi­aa Medi­s­izea on työl­listänyt toinenkin globaali koet­tele­mus, lihavu­us. Pan­demi­ak­sikin mainit­tu yli­paino on kas­va­va ongel­ma Kiinaa myöten. Lihavu­u­den myötä lisään­tyy myös dia­beetikoiden määrä. 2000-luvun alus­sa maail­mas­sa oli noin 150 miljoon­aa dia­beetikkoa, nyt heitä on noin puoli mil­jar­dia. Siinä perustelu­ja sille, mik­si Pohjois-Kar­jalas­ta on tähän men­nessä läht­enyt maail­malle jo yli 1,5 mil­jar­dia insuli­inikynää.

Phillips Medi­s­izen asi­akkai­ta ovat kan­sain­väliset lääkey­htiöt. Insuli­inikynien lisäk­si yhtiö valmis­taa muun muas­sa ehkäisykierukan aset­timia ja nyt myös covid-19-taudin testikaset­te­ja. Eri­lais­ten virusten ja bak­tee­rien tes­tauk­ses­sa käytet­täviä testikaset­te­ja yhtiö valmisti jo aiem­minkin, koro­nan myötä tuotan­tomääriä on nyt reip­paasti kas­vatet­tu. Viime kesänä testikaset­te­ja tehti­in kolmes­sa vuorossa, nyt töitä paiski­taan viidessä vuorossa.

PEREHDYTTÄMISEN KAUTTA

– Viime vuo­den aikana uusia työn­tek­i­jöitä tuli 80. Tuli­joiden hal­tu­unot­to ja pere­hdyt­tämi­nen on sujunut hyvin. Tosin yksi aika oli, jol­loin pere­hdytet­täviä per henkilö oli liikaa. Asi­aan puu­tut­ti­in, ongel­man työ­nan­ta­jakin huo­masi, Phillips Medi­s­izen päälu­ot­ta­mus­mies Jani Kähkö­nen ker­too.

Satu Hyvösen tehtävän­imike Medi­s­izel­la on oper­a­tor 3. Hän toimii ryh­mä­vas­taa­vana osas­tol­la, jos­sa suurin osa työstä on man­u­aal­ista kokoon­panoa. Kokoon­pani­jat tekevät myös laadun­valvon­taa.

– Vas­tu­ul­lani on huole­htia siitä, että vuoroko­htaiset – osit­tain jopa tun­tiko­htaiset – tavoit­teet saavute­taan. Hoidan käytän­nön taus­tatyöt, jot­ta työn­tek­i­jät pää­sevät keskit­tymään fyy­siseen tekemiseen.

Tekem­i­nen liit­tyy ihmis­ten ter­vey­teen. Näil­lä tuot­teil­la pelaste­taan ihmishenkiä.

Nelisen vuot­ta Medi­s­izel­la työsken­nel­lyt Hyvö­nen on toimin­ut myös uusien työn­tek­i­jöi­den pere­hdyt­täjänä. Puh­dasti­latuotan­to ja toim­imi­nen puh­dasti­las­sa, pukeu­tu­mi­nen, doku­ment­tien hallinta – opit­tavaa riit­tää.

– Varsi­nainen työ osas­tol­la ei ole vaikeaa. Haas­tavaa sen sijaan on tiuk­ka doku­men­taa­tio. Tuotan­nos­sa valmis­te­taan herkkää tuotet­ta, vas­tuu laadus­ta on iso. Tekem­i­nen liit­tyy ihmis­ten ter­vey­teen. Näil­lä tuot­teil­la pelaste­taan ihmishenkiä.

Hyvösen osas­tol­la on paljon vuokratyövoimaa ja myös nuor­ta väkeä.

– On nuo­ria, jot­ka pitävät opin­noista välivuot­ta. Vai­h­tu­vu­us on luon­nol­lista, kun nuoret jälleen jatka­vat opin­to­jaan. Itse en edes tiedä, ketkä työn­tek­i­jöistä ovat talon kir­joil­la ja ketkä vuokratyövoimaa. Täs­mälleen sama­nar­voisia ovat, samo­ja töitä tekevät.

THERMO FISHER TUPLANNUT

Ther­mo Fish­er Sci­en­tif­ic Oy tekee Joen­su­us­sa pipet­tien ja pipet­tikärkien ruisku­val­ua, kokoon­panoa sekä huoltoa ja valmis­taa mikrokuop­pa- ja näytean­noslevyjä. Tuotan­nos­ta noin 97 pros­ent­tia menee vien­ti­in.

Ther­mo Fish­erin Joen­su­un-yksikössä työsken­telee noin 420 ihmistä. Viimeisen reilun vuo­den aikana lisäys­tä on peräti 200 työn­tek­i­jän ver­ran. Käyn­nis­sä on jatku­va rekry­toin­ti, kasvu­un tarvi­taan koko ajan uusia tuotan­non työn­tek­i­jöitä. Muot­in­valmis­tus, varaosat ja tuoteke­hi­tys ovat yhtiön Van­taan-yksikön vas­tu­ul­la. Joen­su­un kaupun­ki palk­it­si Ther­mo Fish­erin vuo­den 2020 yrit­täjä­palkin­nol­la.

– Koron­a­pan­demi­al­la on ollut suuri vaiku­tus. Kyl­lä poruk­ka tun­tee hienoista ammat­tiylpeyt­tä siitä, että ollaan etur­in­ta­mas­sa tor­ju­mas­sa pan­demi­aa, päälu­ot­ta­mus­mies Juha Pakari­nen ker­too.

Kyl­lä poruk­ka tun­tee hienoista ammat­tiylpeyt­tä siitä, että ollaan etur­in­ta­mas­sa tor­ju­mas­sa pan­demi­aa.

Ther­mo Fish­er on osoit­tau­tunut vakaak­si työ­nan­ta­jak­si, ja sitä 24 vuot­ta fir­mas­sa työsken­nel­lyt Pakari­nenkin arvostaa. Kasvet­tu on, mut­ta hal­li­tusti. Yt-kier­roksia ei ole juurikaan tarvin­nut käy­dä.

– Täy­tyy antaa iso tun­nus­tus tehdaspääl­likölle Anssi Viinikaiselle. Hänel­lä on ollut olen­nainen rooli siinä, että pääkont­torin luot­ta­mus Joen­su­un tehtaan porukan osaamiseen on vah­va. Luot­ta­mus on konkreti­soitunut kehit­tämisenä ja investoin­teina.

Ther­mo Fish­erin tuotan­to on pitkälle automa­ti­soitua. Automaa­tio ja kasvu vaatii investoin­te­ja, joi­ta yhtiö teki viime vuo­den aikana noin kuudel­la miljoon­al­la eurol­la.

KORONA VIE, KORONA TUO

Ruisku­val­u­un, met­al­li­tuot­tei­den meistämiseen sekä asi­akasko­htaisi­in kokoon­panoratkaisui­hin erikois­tunut Valukumpu Oy kas­vaa use­am­man tuk­i­jalan varas­sa. Sopimus­valmis­ta­jan asi­akas­toimi­alo­ja ovat telekommunikaatio‑, elektroniikka‑, ajoneu­vo- ja raken­nus­te­ol­lisu­us sekä med­ical-sek­tori.

Osa Valukum­munkin asi­akas­toimi­aloista sai koronas­ta siipeen­sä; maail­man pysähtymi­nen hyy­dyt­ti kaup­po­ja. Sen sijaan med­ical-puoli lähti koro­nan ryy­dit­tämään kasvu­un. Sek­torin osu­us liike­vai­h­dos­ta on nyt noin 20 pros­ent­tia, ja kasvua on näkyvis­sä. Kasvu näkyy myös yhtiön työn­tek­i­jämäärässä. Vuosi sit­ten työn­tek­i­jöitä oli 132, nyt 140.

ELINTÄRKEÄ AUTOMAATIO

Työvoiman kus­tan­nus ei enää ratkaise tehtaan sijoi­tu­s­paikkaa. Vaakakupis­sa paina­vat osaami­nen, laatu, tuotan­non jous­tavu­us, toim­i­tusa­jat ja toim­intaym­päristön tur­val­lisu­us sekä automaa­tio.

– Ilman automaa­ti­olin­jo­jen uud­is­tamisia olisi menetet­ty osa tuotan­nos­ta, vaku­ut­taa Phillips Medi­s­izen päälu­ot­ta­mus­mies Kähkö­nen.

Kähkö­nen tietää, että äärim­mäisen kil­pailute­tus­sa lääke­te­ol­lisu­us­bis­nek­sessä ali­hankki­jan on pakko kehit­tyä ja kehit­tää toim­into­jaan. Medi­s­izen automaa­tiokyvykkyy­den päälu­ot­ta­mus­mies arvioi hyväk­si, jopa kiitet­täväk­si.

– Automaa­tion ansios­ta saadaan työt pysymään tääl­lä. Automaa­tio on ain­ut mah­dol­lisu­us ratkaista mas­sat­uotan­to ja lääke­te­ol­lisu­u­den edel­lyt­tämä laatu, Kähkö­nen lin­jaa.

Automaa­tioon, tuotan­non koneisi­in ja lait­teiseen Medi­s­ize investoi viime vuon­na reilut viisi miljoon­aa euroa. Isoin yksit­täi­nen sat­saus tehti­in työkalu­valmis­tuk­seen.

Klus­teri­in kuu­lu­va Kap­tas Oy on erikois­tunut teol­lisu­usautomaa­tioon ja kap­paleenkäsit­te­lyyn. Asi­akas­toimi­alo­ja ovat muovi ja met­al­li sekä entistä vahvem­min myös lääke- ja diag­nos­ti­ikka­te­ol­lisu­us. Maalisku­un alus­sa Kap­tas fuu­sioi­tui turku­laisen Promec­tor Oy:n kanssa. Promec­tor on pro­filoitunut lääke­te­ol­lisu­u­den erikoiskonei­den rak­en­ta­jak­si. Fuu­sios­sa syn­tynyt yhtiö jatkaa nimel­lä Kap­tas ja se työl­listää yhteen­sä noin 50 ihmistä.

Med­ical-klus­teri­in kuu­lu­va Valukumpu perusti oman automaa­tioyk­sikkön­sä vuon­na 2018. Oune­va Groupi­in kuu­lu­va yhtiö perusteli yksikön perus­tamista tarpeel­la monipuolis­taa omaa osaamis­taan ja myös kap­a­siteetin varmis­tamisel­la. Perus­tamisen jäl­keen yhtiö on ollut automaa­tio­tarpeis­saan omavarainen. Ulos myytäväk­si kap­a­siteet­tia ei ole riit­tänyt.

EKOSYSTEEMIN VOIMALLA

Yri­tys­ten ja aluei­den men­estys riip­puu niiden kyvys­tä ase­moitua globaalei­hin verkos­toi­hin ja kan­sain­välisille markki­noille. Joen­su­un seu­tu houkut­telee kan­sain­välisiä lääkey­htiöitä, sil­lä tar­jol­la on ennen muu­ta osaamista ja osaa­jia. Syn­er­giaa syn­tyy myös täysin eri­laisil­la toimi­aloil­la työsken­tele­vien kan­sain­välis­ten yri­tys­ten, kuten luk­i­tuste­knolo­giay­htiö Assa Abloyn ja met­säkonevalmis­ta­ja John Deeren, välil­lä.

”Läh­teepä mikä tahansa klus­terin yri­tyk­sistä myyn­ti­matkalle maail­malle, meil­lä on yhteinen tari­na ker­rot­tavak­si. Automaa­tio­ta, muot­te­ja, pro­jek­tiosaamista… Täältä pesee ja linkoaa! Joen­su­un seudul­la on tar­jo­ta lääke­te­ol­lisu­udelle suori­tuskykyä ja jous­tavu­ut­ta.” Näin vauhdikkaasti Joen­su­un seudun med­ical-klus­te­ria kehui Phillips Medi­s­izen tehtaan­jo­hta­ja Pert­tu Huovi­nen haas­tat­telus­sa kolmisen vuot­ta sit­ten. Mies on yhä sano­jen­sa takana.

– Osaa­vat ihmiset ja yli 50 vuo­den koke­mus muovi­tuotan­nos­ta, vas­taa Huovi­nen kysymyk­seen, mikä on vetänyt Joen­su­un seudun niin voimakkaasti mukaan lääke­te­ol­lisu­us­bis­nek­seen.

Palvelukyky on ihmis­ten osaamista, toim­i­tus­var­muut­ta, kus­tan­nuskil­pailukykyä, laadullista suo­ri­u­tu­mista. Kaikkea tätä meil­lä on.

Täs­mälleen samat argu­men­tit toi­vat aikoinaan myös Ther­mo Fish­er Sci­en­tificin edeltäjän Lab­sys­tem­sin Joen­su­uhun. Lab­sys­tem­sin tilat Helsingis­sä oli­vat käyneet ahtaik­si, eikä osaavia työn­tek­i­jöitä ollut tar­jol­la. Sijoit­tumista ainakin Kajaani­in ja Pori­in pohdit­ti­in. Voiton vei kuitenkin Joen­suu ja alueen muoviosaami­nen.

– Palvelukyky on ihmis­ten osaamista, toim­i­tus­var­muut­ta, kus­tan­nuskil­pailukykyä, laadullista suo­ri­u­tu­mista. Kaikkea tätä meil­lä on. Ammat­ti­taitois­t­en ja sitoutunei­den ihmis­ten roo­lia pain­o­tan. Robot­te­ja saa robot­tikau­pas­ta ja konei­ta konekau­pas­ta – ratkai­se­vaa ja tärkein­tä on se, kuin­ka ihmiset osaa­vat konei­ta käyt­tää, Medi­s­izen Huovi­nen kiteyt­tää.

Huovi­nen arvioi, että koron­a­pan­demia on tehnyt bis­nek­selle hyvää myös maanti­eteel­lisen sijain­nin vinkke­listä.

– Aiem­min mei­dän sijain­timme ver­rat­tuna keskieu­roop­palaisi­in kil­pail­i­joi­hin ei ollut mikään etu, enem­mänkin päin­vas­toin. Koro­nan myötä tilanne on nyt toinen – tuotan­to on pysynyt suo­jas­sa läpi pan­demi­an, asi­akkaat ovat voineet luot­taa toim­i­tus­var­muu­teen.

TOIMIVA OPPILAITOSYHTEISTYÖ

Pohjois-Kar­jalan koulu­tuskun­tay­htymä Rive­ria tar­joaa muovi­tuotealan koulu­tus­ta mon­es­sa muo­dos­sa.

– Opiske­li­joi­ta ote­taan yhteis­valin­nan kaut­ta, tar­jol­la on myös ammat­ti­tutk­in­to sekä erikoisam­mat­ti­tutk­in­to ja vielä sen päälle räätälöidyt koulu­tuk­set, River­ian Teknolo­gia-toimi­alan toimi­ala­jo­hta­ja Olli Sivo­nen ker­too.

Parhail­laan Rive­ri­as­sa suun­nitel­laan vuo­den 2022 aloi­tu­s­paikko­jen määrää. Kone- ja tuotan­totekni­ikan perus­tutk­in­toon kaavail­laan 150 aloi­tu­s­paikkaa, koneasen­nuk­sen ammat­ti­tutk­in­toon 30 paikkaa ja erikoisam­mat­ti­tutk­in­toon 10 paikkaa.

– Yri­tys­ten toivei­ta kuun­nel­laan tarkasti. Kun tietoa tarpeista tulee, Rive­ria pystyy reagoimaan tilanteisi­in notkeasti.

River­ian ket­teryyt­tä arvostaa myös Medi­s­izen Huovi­nen. Hänen mukaansa työn­tek­i­jöi­den saatavu­us ei ole rajoit­tanut yhtiön kasvua. Koulu­tuk­seen yhtiö panos­taa itsekin – mestari–kisälli-systeemiä tarvi­taan eri­toten muot­ti­valmis­ta­jien ja vali­doi­jien koulu­tuk­ses­sa. Suo­raan koulun kaut­ta näitä taita­jia ei ole saatavil­la.

Imagon kohotusta

Yri­tyk­sille kehit­tämis­palvelu­ja tar­joa­va Busi­ness Joen­suu Oy valmis­telee parhail­laan muovialalle imagokam­pan­jaa. Tavoit­teena on lisätä Joen­su­un seudul­la toimivien muovialan yri­tys­ten, alueel­la valmis­tet­tavien muovi­tuot­tei­den ja ennen muu­ta alan työmah­dol­lisuuk­sien tun­net­tuut­ta.

– Jo muu­tamia vuosia sit­ten maakun­nas­sa toi­mi River­ian vetämänä muovi­akatemia-foo­ru­mi. Mukana oli yri­tyk­siä, koulu­tu­sor­gan­isaa­tioi­ta ja julk­isia toim­i­joi­ta. Rive­ri­al­ta veto­vas­tuu siir­tyi sit­tem­min Pohjois-Kar­jalan maakun­tali­itolle ja nyt edelleen Busi­ness Joen­su­ulle, Busi­ness Joen­su­un yri­tysasiantun­ti­ja Antti Mononen ker­too.

Busi­ness Joen­su­un näpeis­sä muovi­teema on saanut uut­ta puh­tia; monikanavaisel­la viestin­näl­lä toteutet­ta­va kam­pan­ja on määrä käyn­nistää kulu­van kevät­tal­ven aikana.

– Tavoit­telemme nuo­ria ja myös alan vai­h­ta­jia. Niin ikään halu­amme tehdä muovialan yri­tyk­siä tutum­mik­si myös suurelle yleisölle – mitä tuot­tei­ta maakun­nas­sa valmis­te­taan. Osana kam­pan­jaa tuomme esille myös ihmisiä työssään.

Kam­pan­jas­sa on mukana yri­tyk­siä muu­ta­man henkilön fir­moista seudun suurimpi­in toim­i­joi­hin.

– Jo pelkästään muovi­tuot­tei­den valmis­tuk­ses­sa Joen­su­un seudul­la toimii yli 20 yri­tys­tä. Jak­sol­la 2019–2020 yri­tys­ten kasvusu­un­tainen liike­vai­h­to oli noin 180 miljoon­aa euroa. Vien­nin osu­us siitä on 60–70 pros­ent­tia.

Maini­tu­ista yri­tyk­sistä med­ical-sek­tori on suurin, mut­tei ain­ut. Merkit­tävim­pänä valmis­tus­menetelmänä seudun yri­tyk­sis­sä on muovi­tuot­tei­den ruisku­valu. Myös ekstru­u­sio­ta ja kom­posi­it­ti­tuot­tei­den valmis­tuk­ses­sa muun muas­sa pul­tru­u­siote­knolo­giaa on käytössä. Valmis­te­taan­pa alueel­la veneitäkin.

Perloksen DNA

Joen­su­un seudun med­ical-klus­terin juuret juon­ta­vat matka­puhe­lin­te­ol­lisu­udelle ja lääke­te­ol­lisu­udelle kom­po­nent­te­ja valmis­ta­neeseen Per­lok­seen. Muoviosaami­nen, työkalu­valmis­tus, automaa­tio ja mas­sat­uotan­to ovat ne Per­lok­sen opit, joille seudun med­ical-klus­teri on men­estyk­sen­sä rak­en­tanut.

Kauan ennen kän­nykkähu­umaa Per­los valmisti muun muas­sa pul­lon tulp­pia ja korkke­ja, puu­teri­ra­sioi­ta, huulipunamekanis­me­ja, tele­vi­sioiden osia ja liit­tim­iä. Lääke­te­ol­lisu­u­den tuot­teet tuli­vat mukaan jo 1960-luvul­la. Ast­malääk­i­tyk­sessä käyte­tyn jauhein­halaat­torin valmis­tuk­sen aloit­ta­mi­nen 1980-luvun puo­livälis­sä oli iso jut­tu. Puh­dasti­lakult­tuuri ja laatu­jär­jestelmä otti­vat harp­pauk­sia. Myös oma automaat­tis­ten kokoon­panokonei­den valmis­tus pääsi vauhti­in.

”Per­los tekee maail­man myy­dy­in­tä ast­ma-annos­teli­jaa”, uuti­soi Talous­sanomat vuon­na 1999. Lääkete­hdas Astran kanssa kehitet­ty uuden sukupol­ven ast­main­halaat­tori oli Tur­buhaler, lehden mukaan ”varsi­nainen For­mu­la 1 ‑tuote”. Per­lok­sen lääke­toimi­alan osu­us kon­sernin liike­vai­h­dos­ta oli vaa­ti­ma­ton 14,5 pros­ent­tia.

Vuon­na 1995 matka­puhe­lim­ia myyti­in koko maail­mas­sa 43 miljoon­aa kap­palet­ta. Vuon­na 2000 myyn­ti oli hulp­peat 402 miljoon­aa. Kukois­ta­van kän­nykkäbis­nek­sen rin­nal­la med­ical-liike­toim­inta kehit­tyi telekom-huumaa eläneen Per­lok­sen näkökul­mas­ta tuskas­tut­ta­van hitaasti.

Edessä oli vas­toinkäymisiä. Halpo­jen puhe­lin­ten tuotan­to Aasi­as­sa kasvoi, ja Noki­as­ta riip­pu­vainen Per­los jou­tui ahtaalle. Per­lok­sen med­ical-liike­toim­inta koki pahan takaiskun vuon­na 2006, kun yhtiö menet­ti Tur­buha­lerin tuotan­non. Samaise­na vuon­na Per­los ker­toi myyvän­sä inhalaat­tor­e­i­ta valmis­ta­van Med­i­fiq Health­carek­si nime­tyn ter­vey­den­huol­lon yksikkön­sä ruot­salaiselle sijoi­tusy­htiö Ratok­selle. Per­lok­selle jäi 20 pros­entin vähem­mistöo­su­us.

”Ter­vey­den­huolto on ollut Per­lok­ses­sa lap­sipuolen ase­mas­sa jo pitkään”, kir­joit­ti Medi­uutiset ja arveli, että vähem­mistöo­su­us tullee tuo­maan Per­lok­sen kas­saan rahaa, jota se voi käyt­tää matka­puhe­lin­bis­nek­sen­sä kehit­tämiseen. Kaup­pahin­ta oli 55 miljoon­aa euroa.

Ratok­sen omis­tuk­ses­sa Med­i­fiq-nimi jäi his­to­ri­aan, ja uudek­si nimek­si tuli Medi­s­ize. Ratok­selle ali­hank­in­tayri­tyk­sen omis­tus oli uut­ta. Myyn­nin kasvu oli hitaam­paa, kuin mihin sijoi­tusy­htiö oli tot­tunut. Vuon­na 2011 investoin­ti­in­sa pet­tynyt Ratos myi Medi­s­izen amerikkalaiselle Phillips Plas­tic Cor­po­ra­tionille. Ratok­sen myyn­tivoitok­si ker­rot­ti­in vajaat 5 miljoon­aa euroa. ”Per­lok­sen paras pala meni amerikkalaisille”, otsikoi Talouselämä-lehti heinäku­us­sa 2011.

Vuon­na 2016 Phillips Medi­s­ize myyti­in Koch Indus­tries ‑kon­serni­in kuu­lu­valle Molex­ille. Emoy­htiö Molex­il­la on yli 40 000 työn­tek­i­jää läh­es 20 maas­sa.

Per­lok­sen aikakausi päät­tyi vuon­na 2007. Parhaim­mil­laan yhtiö työl­listi Joen­su­us­sa yli 2 000 henkilöä. Per­lok­sen lopet­tamisen yhtey­dessä tilan­net­ta kom­men­toi myös sil­loinen Pohjois-Kar­jalan maakun­ta­jo­hta­ja Pent­ti Hyt­ti­nen. Hän kehot­ti Per­lok­selle kiukut­telun sijas­ta suun­taa­maan ener­gian uuden luomiseen. ”Ei kan­na­ta yrit­tää säi­lyt­tää men­neen ajan tuotan­toa, jol­la ei ole tule­vaisu­udessa kil­pailukykyä. Alueel­la on tarpeen kehit­tää yri­tyk­siä, jot­ka hyö­dyn­tävät kan­nat­tavasti tuor­e­i­ta inno­vaa­tioi­ta.” Jälkivi­isaana voinee tode­ta, että maakun­ta­jo­hta­ja oli sekä väärässä että oike­as­sa.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA