Liha­vuus, diabe­tes, covid-19. Koko maail­man yhtei­set murheet ovat kään­tä­neet Joen­suun seudun medical-klus­te­rin vahvaan kasvuun. Koro­na­pan­de­mia on tuonut yrityk­sille lisää työtä, toimeen­tu­loa, inves­toin­teja ja vien­ti­tu­loja. Koro­nan runte­le­masta Keski-Euroo­pasta katsoen aiem­min vähän syrjässä sijain­nut Pohjois-Karjala näyt­tää­kin nyt turval­li­selta keitaalta.

15.3.2021

Joen­suun seudun medical-klus­teri eli lääke­teol­li­suutta palve­leva yritys­ver­kosto tuot­taa kansain­vä­li­selle lääke­teol­li­suu­delle monen­lai­sia tuot­teita ja palve­luja: lääkean­nos­te­li­joita, sairaala- ja labo­ra­to­rio­tar­vik­keita, diag­nos­ti­sia pika­tes­tejä, lääkin­näl­lis­ten lait­tei­den sopi­mus­val­mis­tusta, auto­maa­tio­tek­no­lo­giaa, muot­ti­tuo­tan­toa, muoviosaamista…

Kaik­kea tätä tuotet­tiin jo ennen koro­na­pan­de­miaa, koro­nan myötä tarpeet ovat kuta­kuin­kin tuplaan­tu­neet. Kasvu ei tule yksi­no­maan koro­na­tes­tauk­seen liit­ty­vistä tuot­teista. Konser­va­tii­vi­nen lääke- ja diag­nos­tiikka-ala säikähti koro­na­pan­de­mian aiheut­ta­maa mark­ki­na­häi­riötä ja ryhtyi kasvat­ta­maan varas­to­jaan kautta linjan. Maail­man­laa­jui­nen poik­keus­tila kirkasti faktan, ettei koro­na­vi­rus jää ihmis­kun­nan viimei­seksi vitsauk­seksi – varau­tu­mi­sen tärkeys konkretisoitui.

MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ

Joen­suun seudun medical-klus­te­rin kanta­via voimia ovat sopi­mus­val­mis­taja Valu­kumpu Oy, muovi­tuo­te­val­mista Muovi­sola Oy, ruis­ku­va­lua ja muot­ti­val­mis­tusta tarjoava Muot­ti­tuote Oy, sairaala- ja labo­ra­to­rio­tar­vi­ke­val­mis­taja Thermo Fisher Scien­ti­fic Oy, diag­nos­ti­sia pika­tes­tejä valmis­tava Medix Bioc­he­mica Oy, sopi­mus­val­mis­taja Phil­lips Medi­size Oy sekä auto­maa­tio­tek­no­lo­giayh­tiö Kaptas Oy.

Verkos­ton veturi ja suurin työl­lis­täjä on Medi­size, jossa töitä tekee noin 600 ihmistä. Kaik­ki­aan lääke­teol­li­suutta palve­le­vassa arvo­ket­jussa työs­ken­te­lee reilusti yli tuhat ihmistä. Työpaik­ko­jen määrä on vielä­kin suurempi, kun mukaan laske­taan yritys­ten käyt­tämä alihankintaverkosto.

PANDEMIASTA TOISEEN

Jo ennen koro­na­pan­de­miaa Medi­sizea on työl­lis­tä­nyt toinen­kin globaali koet­te­le­mus, liha­vuus. Pande­miak­si­kin mainittu ylipaino on kasvava ongelma Kiinaa myöten. Liha­vuu­den myötä lisään­tyy myös diabee­ti­koi­den määrä. 2000-luvun alussa maail­massa oli noin 150 miljoo­naa diabee­tik­koa, nyt heitä on noin puoli miljar­dia. Siinä perus­te­luja sille, miksi Pohjois-Karja­lasta on tähän mennessä lähte­nyt maail­malle jo yli 1,5 miljar­dia insuliinikynää.

Phil­lips Medi­sizen asiak­kaita ovat kansain­vä­li­set lääkeyh­tiöt. Insu­lii­ni­ky­nien lisäksi yhtiö valmis­taa muun muassa ehkäi­sy­kie­ru­kan aset­ti­mia ja nyt myös covid-19-taudin testi­ka­set­teja. Erilais­ten virus­ten ja baktee­rien testauk­sessa käytet­tä­viä testi­ka­set­teja yhtiö valmisti jo aiem­min­kin, koro­nan myötä tuotan­to­mää­riä on nyt reip­paasti kasva­tettu. Viime kesänä testi­ka­set­teja tehtiin kolmessa vuorossa, nyt töitä pais­ki­taan viidessä vuorossa.

PEREHDYTTÄMISEN KAUTTA

– Viime vuoden aikana uusia työn­te­ki­jöitä tuli 80. Tuli­joi­den haltuun­otto ja pereh­dyt­tä­mi­nen on suju­nut hyvin. Tosin yksi aika oli, jolloin pereh­dy­tet­tä­viä per henkilö oli liikaa. Asiaan puutut­tiin, ongel­man työnan­ta­ja­kin huomasi, Phil­lips Medi­sizen pääluot­ta­mus­mies Jani Kähkö­nen kertoo.

Satu Hyvö­sen tehtä­vä­ni­mike Medi­sizella on opera­tor 3. Hän toimii ryhmä­vas­taa­vana osas­tolla, jossa suurin osa työstä on manu­aa­lista kokoon­pa­noa. Kokoon­pa­ni­jat teke­vät myös laadunvalvontaa.

– Vastuul­lani on huoleh­tia siitä, että vuoro­koh­tai­set – osit­tain jopa tunti­koh­tai­set – tavoit­teet saavu­te­taan. Hoidan käytän­nön taus­ta­työt, jotta työn­te­ki­jät pääse­vät keskit­ty­mään fyysi­seen tekemiseen.

Teke­mi­nen liit­tyy ihmis­ten tervey­teen. Näillä tuot­teilla pelas­te­taan ihmishenkiä.

Neli­sen vuotta Medi­sizella työs­ken­nel­lyt Hyvö­nen on toimi­nut myös uusien työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­jänä. Puhdas­ti­la­tuo­tanto ja toimi­mi­nen puhdas­ti­lassa, pukeu­tu­mi­nen, doku­ment­tien hallinta – opit­ta­vaa riittää.

– Varsi­nai­nen työ osas­tolla ei ole vaikeaa. Haas­ta­vaa sen sijaan on tiukka doku­men­taa­tio. Tuotan­nossa valmis­te­taan herk­kää tuotetta, vastuu laadusta on iso. Teke­mi­nen liit­tyy ihmis­ten tervey­teen. Näillä tuot­teilla pelas­te­taan ihmishenkiä.

Hyvö­sen osas­tolla on paljon vuokra­työ­voi­maa ja myös nuorta väkeä.

– On nuoria, jotka pitä­vät opin­noista väli­vuotta. Vaih­tu­vuus on luon­nol­lista, kun nuoret jälleen jatka­vat opin­to­jaan. Itse en edes tiedä, ketkä työn­te­ki­jöistä ovat talon kirjoilla ja ketkä vuokra­työ­voi­maa. Täsmäl­leen sama­nar­voi­sia ovat, samoja töitä tekevät.

THERMO FISHER TUPLANNUT

Thermo Fisher Scien­ti­fic Oy tekee Joen­suussa pipet­tien ja pipet­ti­kär­kien ruis­ku­va­lua, kokoon­pa­noa sekä huol­toa ja valmis­taa mikro­kuoppa- ja näytean­nos­le­vyjä. Tuotan­nosta noin 97 prosent­tia menee vientiin.

Thermo Fishe­rin Joen­suun-yksi­kössä työs­ken­te­lee noin 420 ihmistä. Viimei­sen reilun vuoden aikana lisäystä on peräti 200 työn­tekijän verran. Käyn­nissä on jatkuva rekry­tointi, kasvuun tarvi­taan koko ajan uusia tuotan­non työn­te­ki­jöitä. Muotin­val­mis­tus, varao­sat ja tuote­ke­hi­tys ovat yhtiön Vantaan-yksi­kön vastuulla. Joen­suun kaupunki palkitsi Thermo Fishe­rin vuoden 2020 yrittäjäpalkinnolla.

– Koro­na­pan­de­mialla on ollut suuri vaiku­tus. Kyllä porukka tuntee hienoista ammat­tiyl­peyttä siitä, että ollaan eturin­ta­massa torju­massa pande­miaa, pääluot­ta­mus­mies Juha Paka­ri­nen kertoo.

Kyllä porukka tuntee hienoista ammat­tiyl­peyttä siitä, että ollaan eturin­ta­massa torju­massa pandemiaa.

Thermo Fisher on osoit­tau­tu­nut vakaaksi työnan­ta­jaksi, ja sitä 24 vuotta firmassa työs­ken­nel­lyt Paka­ri­nen­kin arvos­taa. Kasvettu on, mutta halli­tusti. Yt-kier­rok­sia ei ole juuri­kaan tarvin­nut käydä.

– Täytyy antaa iso tunnus­tus tehdas­pääl­li­kölle Anssi Viini­kai­selle. Hänellä on ollut olen­nai­nen rooli siinä, että pääkont­to­rin luot­ta­mus Joen­suun tehtaan poru­kan osaa­mi­seen on vahva. Luot­ta­mus on konkre­ti­soi­tu­nut kehit­tä­mi­senä ja investointeina.

Thermo Fishe­rin tuotanto on pitkälle auto­ma­ti­soi­tua. Auto­maa­tio ja kasvu vaatii inves­toin­teja, joita yhtiö teki viime vuoden aikana noin kuudella miljoo­nalla eurolla.

KORONA VIE, KORONA TUO

Ruis­ku­va­luun, metal­li­tuot­tei­den meis­tä­mi­seen sekä asia­kas­koh­tai­siin kokoon­pa­no­rat­kai­sui­hin erikois­tu­nut Valu­kumpu Oy kasvaa useam­man tuki­ja­lan varassa. Sopi­mus­val­mis­ta­jan asia­kas­toi­mia­loja ovat telekommunikaatio‑, elektroniikka‑, ajoneuvo- ja raken­nus­teol­li­suus sekä medical-sektori.

Osa Valu­kum­mun­kin asia­kas­toi­mia­loista sai koro­nasta siipeensä; maail­man pysäh­ty­mi­nen hyydytti kaup­poja. Sen sijaan medical-puoli lähti koro­nan ryydit­tä­mään kasvuun. Sekto­rin osuus liike­vaih­dosta on nyt noin 20 prosent­tia, ja kasvua on näky­vissä. Kasvu näkyy myös yhtiön työn­te­ki­jä­mää­rässä. Vuosi sitten työn­te­ki­jöitä oli 132, nyt 140.

ELINTÄRKEÄ AUTOMAATIO

Työvoi­man kustan­nus ei enää ratkaise tehtaan sijoi­tus­paik­kaa. Vaaka­ku­pissa paina­vat osaa­mi­nen, laatu, tuotan­non jous­ta­vuus, toimi­tusa­jat ja toimin­taym­pä­ris­tön turval­li­suus sekä automaatio.

– Ilman auto­maa­tio­lin­jo­jen uudis­ta­mi­sia olisi mene­tetty osa tuotan­nosta, vakuut­taa Phil­lips Medi­sizen pääluot­ta­mus­mies Kähkönen.

Kähkö­nen tietää, että äärim­mäi­sen kilpai­lu­te­tussa lääke­teol­li­suus­bis­nek­sessä alihank­ki­jan on pakko kehit­tyä ja kehit­tää toimin­to­jaan. Medi­sizen auto­maa­tio­ky­vyk­kyy­den pääluot­ta­mus­mies arvioi hyväksi, jopa kiitettäväksi.

– Auto­maa­tion ansiosta saadaan työt pysy­mään täällä. Auto­maa­tio on ainut mahdol­li­suus ratkaista massa­tuo­tanto ja lääke­teol­li­suu­den edel­lyt­tämä laatu, Kähkö­nen linjaa.

Auto­maa­tioon, tuotan­non konei­siin ja lait­tei­seen Medi­size inves­toi viime vuonna reilut viisi miljoo­naa euroa. Isoin yksit­täi­nen satsaus tehtiin työkaluvalmistukseen.

Klus­te­riin kuuluva Kaptas Oy on erikois­tu­nut teol­li­suusau­to­maa­tioon ja kappa­leen­kä­sit­te­lyyn. Asia­kas­toi­mia­loja ovat muovi ja metalli sekä entistä vahvem­min myös lääke- ja diag­nos­tiik­ka­teol­li­suus. Maalis­kuun alussa Kaptas fuusioi­tui turku­lai­sen Promec­tor Oy:n kanssa. Promec­tor on profi­loi­tu­nut lääke­teol­li­suu­den erikois­ko­nei­den raken­ta­jaksi. Fuusiossa synty­nyt yhtiö jatkaa nimellä Kaptas ja se työl­lis­tää yhteensä noin 50 ihmistä.

Medical-klus­te­riin kuuluva Valu­kumpu perusti oman auto­maa­tio­yk­sik­könsä vuonna 2018. Ouneva Grou­piin kuuluva yhtiö perus­teli yksi­kön perus­ta­mista tarpeella moni­puo­lis­taa omaa osaa­mis­taan ja myös kapa­si­tee­tin varmis­ta­mi­sella. Perus­ta­mi­sen jälkeen yhtiö on ollut auto­maa­tio­tar­peis­saan omava­rai­nen. Ulos myytä­väksi kapa­si­teet­tia ei ole riittänyt.

EKOSYSTEEMIN VOIMALLA

Yritys­ten ja aluei­den menes­tys riip­puu niiden kyvystä asemoi­tua globaa­lei­hin verkos­toi­hin ja kansain­vä­li­sille mark­ki­noille. Joen­suun seutu houkut­te­lee kansain­vä­li­siä lääkeyh­tiöitä, sillä tarjolla on ennen muuta osaa­mista ja osaa­jia. Syner­giaa syntyy myös täysin erilai­silla toimia­loilla työs­ken­te­le­vien kansain­vä­lis­ten yritys­ten, kuten luki­tus­tek­no­lo­giayh­tiö Assa Abloyn ja metsä­ko­ne­val­mis­taja John Deeren, välillä.

”Lähteepä mikä tahansa klus­te­rin yrityk­sistä myyn­ti­mat­kalle maail­malle, meillä on yhtei­nen tarina kerrot­ta­vaksi. Auto­maa­tiota, muot­teja, projek­tio­saa­mista… Täältä pesee ja linkoaa! Joen­suun seudulla on tarjota lääke­teol­li­suu­delle suori­tus­ky­kyä ja jous­ta­vuutta.” Näin vauh­dik­kaasti Joen­suun seudun medical-klus­te­ria kehui Phil­lips Medi­sizen tehtaan­joh­taja Perttu Huovi­nen haas­tat­te­lussa kolmi­sen vuotta sitten. Mies on yhä sano­jensa takana.

– Osaa­vat ihmi­set ja yli 50 vuoden koke­mus muovi­tuo­tan­nosta, vastaa Huovi­nen kysy­myk­seen, mikä on vetä­nyt Joen­suun seudun niin voimak­kaasti mukaan lääketeollisuusbisnekseen.

Palve­lu­kyky on ihmis­ten osaa­mista, toimi­tus­var­muutta, kustan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä, laadul­lista suoriu­tu­mista. Kaik­kea tätä meillä on.

Täsmäl­leen samat argu­men­tit toivat aikoi­naan myös Thermo Fisher Scien­ti­ficin edel­tä­jän Labsys­tem­sin Joen­suu­hun. Labsys­tem­sin tilat Helsin­gissä olivat käyneet ahtaiksi, eikä osaa­via työn­te­ki­jöitä ollut tarjolla. Sijoit­tu­mista aina­kin Kajaa­niin ja Poriin pohdit­tiin. Voiton vei kuiten­kin Joen­suu ja alueen muoviosaaminen.

– Palve­lu­kyky on ihmis­ten osaa­mista, toimi­tus­var­muutta, kustan­nus­kil­pai­lu­ky­kyä, laadul­lista suoriu­tu­mista. Kaik­kea tätä meillä on. Ammat­ti­tai­tois­ten ja sitou­tu­nei­den ihmis­ten roolia paino­tan. Robot­teja saa robot­ti­kau­pasta ja koneita kone­kau­pasta – ratkai­se­vaa ja tärkeintä on se, kuinka ihmi­set osaa­vat koneita käyt­tää, Medi­sizen Huovi­nen kiteyttää.

Huovi­nen arvioi, että koro­na­pan­de­mia on tehnyt bisnek­selle hyvää myös maan­tie­teel­li­sen sijain­nin vinkkelistä.

– Aiem­min meidän sijain­timme verrat­tuna keskieu­roop­pa­lai­siin kilpai­li­joi­hin ei ollut mikään etu, enem­män­kin päin­vas­toin. Koro­nan myötä tilanne on nyt toinen – tuotanto on pysy­nyt suojassa läpi pande­mian, asiak­kaat ovat voineet luot­taa toimitusvarmuuteen.

TOIMIVA OPPILAITOSYHTEISTYÖ

Pohjois-Karja­lan koulu­tus­kun­tayh­tymä Rive­ria tarjoaa muovi­tuo­tea­lan koulu­tusta monessa muodossa.

– Opis­ke­li­joita otetaan yhteis­va­lin­nan kautta, tarjolla on myös ammat­ti­tut­kinto sekä erikoi­sam­mat­ti­tut­kinto ja vielä sen päälle räätä­löi­dyt koulu­tuk­set, Rive­rian Tekno­lo­gia-toimia­lan toimia­la­joh­taja Olli Sivo­nen kertoo.

Parhail­laan Rive­riassa suun­ni­tel­laan vuoden 2022 aloi­tus­paik­ko­jen määrää. Kone- ja tuotan­to­tek­nii­kan perus­tut­kin­toon kaavail­laan 150 aloi­tus­paik­kaa, konea­sen­nuk­sen ammat­ti­tut­kin­toon 30 paik­kaa ja erikoi­sam­mat­ti­tut­kin­toon 10 paikkaa.

– Yritys­ten toiveita kuun­nel­laan tarkasti. Kun tietoa tarpeista tulee, Rive­ria pystyy reagoi­maan tilan­tei­siin notkeasti.

Rive­rian kette­ryyttä arvos­taa myös Medi­sizen Huovi­nen. Hänen mukaansa työn­te­ki­jöi­den saata­vuus ei ole rajoit­ta­nut yhtiön kasvua. Koulu­tuk­seen yhtiö panos­taa itse­kin – mestari–kisälli-systeemiä tarvi­taan erito­ten muot­ti­val­mis­ta­jien ja vali­doi­jien koulu­tuk­sessa. Suoraan koulun kautta näitä taita­jia ei ole saatavilla.

Imagon koho­tusta

Yrityk­sille kehit­tä­mis­pal­ve­luja tarjoava Busi­ness Joen­suu Oy valmis­te­lee parhail­laan muovia­lalle imago­kam­pan­jaa. Tavoit­teena on lisätä Joen­suun seudulla toimi­vien muovia­lan yritys­ten, alueella valmis­tet­ta­vien muovi­tuot­tei­den ja ennen muuta alan työmah­dol­li­suuk­sien tunnettuutta.

– Jo muuta­mia vuosia sitten maakun­nassa toimi Rive­rian vetä­mänä muovia­ka­te­mia-foorumi. Mukana oli yrityk­siä, koulu­tusor­ga­ni­saa­tioita ja julki­sia toimi­joita. Rive­rialta veto­vas­tuu siir­tyi sittem­min Pohjois-Karja­lan maakun­ta­lii­tolle ja nyt edel­leen Busi­ness Joen­suulle, Busi­ness Joen­suun yritys­asian­tun­tija Antti Mono­nen kertoo.

Busi­ness Joen­suun näpeissä muovi­teema on saanut uutta puhtia; moni­ka­na­vai­sella vies­tin­nällä toteu­tet­tava kampanja on määrä käyn­nis­tää kulu­van kevät­tal­ven aikana.

– Tavoit­te­lemme nuoria ja myös alan vaih­ta­jia. Niin ikään haluamme tehdä muovia­lan yrityk­siä tutum­miksi myös suurelle ylei­sölle – mitä tuot­teita maakun­nassa valmis­te­taan. Osana kampan­jaa tuomme esille myös ihmi­siä työssään.

Kampan­jassa on mukana yrityk­siä muuta­man henki­lön firmoista seudun suurim­piin toimijoihin.

– Jo pelkäs­tään muovi­tuot­tei­den valmis­tuk­sessa Joen­suun seudulla toimii yli 20 yritystä. Jaksolla 2019–2020 yritys­ten kasvusuun­tai­nen liike­vaihto oli noin 180 miljoo­naa euroa. Vien­nin osuus siitä on 60–70 prosenttia.

Maini­tuista yrityk­sistä medical-sektori on suurin, muttei ainut. Merkit­tä­vim­pänä valmis­tus­me­ne­tel­mänä seudun yrityk­sissä on muovi­tuot­tei­den ruis­ku­valu. Myös ekstruusiota ja kompo­siit­ti­tuot­tei­den valmis­tuk­sessa muun muassa pult­ruusio­tek­no­lo­giaa on käytössä. Valmis­te­taanpa alueella veneitäkin.

Perlok­sen DNA

Joen­suun seudun medical-klus­te­rin juuret juon­ta­vat matka­pu­he­lin­teol­li­suu­delle ja lääke­teol­li­suu­delle kompo­nent­teja valmis­ta­nee­seen Perlok­seen. Muovio­saa­mi­nen, työka­lu­val­mis­tus, auto­maa­tio ja massa­tuo­tanto ovat ne Perlok­sen opit, joille seudun medical-klus­teri on menes­tyk­sensä rakentanut.

Kauan ennen kännyk­kä­huu­maa Perlos valmisti muun muassa pullon tulp­pia ja kork­keja, puute­ri­rasioita, huuli­pu­na­me­ka­nis­meja, tele­vi­sioi­den osia ja liit­ti­miä. Lääke­teol­li­suu­den tuot­teet tuli­vat mukaan jo 1960-luvulla. Astma­lää­ki­tyk­sessä käyte­tyn jauhein­ha­laat­to­rin valmis­tuk­sen aloit­ta­mi­nen 1980-luvun puoli­vä­lissä oli iso juttu. Puhdas­ti­la­kult­tuuri ja laatu­jär­jes­telmä otti­vat harp­pauk­sia. Myös oma auto­maat­tis­ten kokoon­pa­no­ko­nei­den valmis­tus pääsi vauhtiin.

”Perlos tekee maail­man myydyintä astma-annos­te­li­jaa”, uuti­soi Talous­sa­no­mat vuonna 1999. Lääke­teh­das Astran kanssa kehi­tetty uuden suku­pol­ven astmain­ha­laat­tori oli Turbu­ha­ler, lehden mukaan ”varsi­nai­nen Formula 1 ‑tuote”. Perlok­sen lääke­toi­mia­lan osuus konser­nin liike­vaih­dosta oli vaati­ma­ton 14,5 prosenttia.

Vuonna 1995 matka­pu­he­li­mia myytiin koko maail­massa 43 miljoo­naa kappa­letta. Vuonna 2000 myynti oli hulp­peat 402 miljoo­naa. Kukois­ta­van kännyk­kä­bis­nek­sen rinnalla medical-liike­toi­minta kehit­tyi tele­kom-huumaa eläneen Perlok­sen näkö­kul­masta tuskas­tut­ta­van hitaasti.

Edessä oli vastoin­käy­mi­siä. Halpo­jen puhe­lin­ten tuotanto Aasiassa kasvoi, ja Nokiasta riip­pu­vai­nen Perlos joutui ahtaalle. Perlok­sen medical-liike­toi­minta koki pahan takais­kun vuonna 2006, kun yhtiö menetti Turbu­ha­le­rin tuotan­non. Samai­sena vuonna Perlos kertoi myyvänsä inha­laat­to­reita valmis­ta­van Medi­fiq Healthca­reksi nime­tyn tervey­den­huol­lon yksik­könsä ruot­sa­lai­selle sijoi­tus­yh­tiö Ratok­selle. Perlok­selle jäi 20 prosen­tin vähemmistöosuus.

”Tervey­den­huolto on ollut Perlok­sessa lapsi­puo­len asemassa jo pitkään”, kirjoitti Medi­uu­ti­set ja arveli, että vähem­mis­tö­osuus tullee tuomaan Perlok­sen kassaan rahaa, jota se voi käyt­tää matka­pu­he­lin­bis­nek­sensä kehit­tä­mi­seen. Kaup­pa­hinta oli 55 miljoo­naa euroa.

Ratok­sen omis­tuk­sessa Medi­fiq-nimi jäi histo­ri­aan, ja uudeksi nimeksi tuli Medi­size. Ratok­selle alihan­kin­tay­ri­tyk­sen omis­tus oli uutta. Myyn­nin kasvu oli hitaam­paa, kuin mihin sijoi­tus­yh­tiö oli tottu­nut. Vuonna 2011 inves­toin­tiinsa petty­nyt Ratos myi Medi­sizen amerik­ka­lai­selle Phil­lips Plas­tic Corpo­ra­tio­nille. Ratok­sen myyn­ti­voi­toksi kerrot­tiin vajaat 5 miljoo­naa euroa. ”Perlok­sen paras pala meni amerik­ka­lai­sille”, otsi­koi Talous­e­lämä-lehti heinä­kuussa 2011.

Vuonna 2016 Phil­lips Medi­size myytiin Koch Industries ‑konser­niin kuulu­valle Molexille. Emoyh­tiö Molexilla on yli 40 000 työn­te­ki­jää lähes 20 maassa.

Perlok­sen aika­kausi päät­tyi vuonna 2007. Parhaim­mil­laan yhtiö työl­listi Joen­suussa yli 2 000 henki­löä. Perlok­sen lopet­ta­mi­sen yhtey­dessä tilan­netta kommen­toi myös silloi­nen Pohjois-Karja­lan maakun­ta­joh­taja Pentti Hytti­nen. Hän kehotti Perlok­selle kiukut­te­lun sijasta suun­taa­maan ener­gian uuden luomi­seen. ”Ei kannata yrit­tää säilyt­tää menneen ajan tuotan­toa, jolla ei ole tule­vai­suu­dessa kilpai­lu­ky­kyä. Alueella on tarpeen kehit­tää yrityk­siä, jotka hyödyn­tä­vät kannat­ta­vasti tuoreita inno­vaa­tioita.” Jälki­vii­saana voinee todeta, että maakun­ta­joh­taja oli sekä väärässä että oikeassa.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA