Lihavuus, diabetes, covid-19. Koko maailman yhteiset murheet ovat kääntä­neet Joensuun seudun medical-klusterin vahvaan kasvuun. Korona­pan­demia on tuonut yrityk­sille lisää työtä, toimeen­tuloa, inves­toin­teja ja vienti­tu­loja. Koronan runte­le­masta Keski-Euroo­pasta katsoen aiemmin vähän syrjässä sijainnut Pohjois-Karjala näyttääkin nyt turval­li­selta keitaalta.

15.3.2021

Joensuun seudun medical-klusteri eli lääke­teol­li­suutta palve­leva yritys­ver­kosto tuottaa kansain­vä­li­selle lääke­teol­li­suu­delle monen­laisia tuotteita ja palve­luja: lääkean­nos­te­li­joita, sairaala- ja labora­to­rio­tar­vik­keita, diagnos­tisia pikates­tejä, lääkin­näl­listen laitteiden sopimus­val­mis­tusta, automaa­tio­tek­no­lo­giaa, muotti­tuo­tantoa, muoviosaamista…

Kaikkea tätä tuotet­tiin jo ennen korona­pan­de­miaa, koronan myötä tarpeet ovat kutakuinkin tuplaan­tu­neet. Kasvu ei tule yksino­maan korona­tes­tauk­seen liitty­vistä tuotteista. Konser­va­tii­vinen lääke- ja diagnos­tiikka-ala säikähti korona­pan­de­mian aiheut­tamaa markki­na­häi­riötä ja ryhtyi kasvat­ta­maan varas­to­jaan kautta linjan. Maail­man­laa­juinen poikkeus­tila kirkasti faktan, ettei korona­virus jää ihmis­kunnan viimei­seksi vitsauk­seksi – varau­tu­misen tärkeys konkretisoitui.

MERKITTÄVÄ TYÖLLISTÄJÄ

Joensuun seudun medical-klusterin kantavia voimia ovat sopimus­val­mis­taja Valukumpu Oy, muovi­tuo­te­val­mista Muovi­sola Oy, ruisku­valua ja muotti­val­mis­tusta tarjoava Muotti­tuote Oy, sairaala- ja labora­to­rio­tar­vi­ke­val­mis­taja Thermo Fisher Scien­tific Oy, diagnos­tisia pikates­tejä valmis­tava Medix Bioche­mica Oy, sopimus­val­mis­taja Phillips Medisize Oy sekä automaa­tio­tek­no­lo­giayhtiö Kaptas Oy.

Verkoston veturi ja suurin työllis­täjä on Medisize, jossa töitä tekee noin 600 ihmistä. Kaikkiaan lääke­teol­li­suutta palve­le­vassa arvoket­jussa työsken­telee reilusti yli tuhat ihmistä. Työpaik­kojen määrä on vieläkin suurempi, kun mukaan laske­taan yritysten käyttämä alihankintaverkosto.

PANDEMIASTA TOISEEN

Jo ennen korona­pan­de­miaa Medisizea on työllis­tänyt toinenkin globaali koette­lemus, lihavuus. Pande­miak­sikin mainittu ylipaino on kasvava ongelma Kiinaa myöten. Lihavuuden myötä lisääntyy myös diabee­ti­koiden määrä. 2000-luvun alussa maail­massa oli noin 150 miljoonaa diabee­tikkoa, nyt heitä on noin puoli miljardia. Siinä perus­te­luja sille, miksi Pohjois-Karja­lasta on tähän mennessä lähtenyt maail­malle jo yli 1,5 miljardia insuliinikynää.

Phillips Medisizen asiak­kaita ovat kansain­vä­liset lääkeyh­tiöt. Insulii­ni­ky­nien lisäksi yhtiö valmistaa muun muassa ehkäi­sy­kie­rukan asettimia ja nyt myös covid-19-taudin testi­ka­set­teja. Erilaisten virusten ja baktee­rien testauk­sessa käytet­täviä testi­ka­set­teja yhtiö valmisti jo aiemminkin, koronan myötä tuotan­to­määriä on nyt reippaasti kasva­tettu. Viime kesänä testi­ka­set­teja tehtiin kolmessa vuorossa, nyt töitä paiski­taan viidessä vuorossa.

PEREHDYTTÄMISEN KAUTTA

– Viime vuoden aikana uusia työnte­ki­jöitä tuli 80. Tulijoiden haltuun­otto ja pereh­dyt­tä­minen on sujunut hyvin. Tosin yksi aika oli, jolloin pereh­dy­tet­täviä per henkilö oli liikaa. Asiaan puutut­tiin, ongelman työnan­ta­jakin huomasi, Phillips Medisizen pääluot­ta­mus­mies Jani Kähkönen kertoo.

Satu Hyvösen tehtä­vä­ni­mike Medisizella on operator 3. Hän toimii ryhmä­vas­taa­vana osastolla, jossa suurin osa työstä on manuaa­lista kokoon­panoa. Kokoon­pa­nijat tekevät myös laadunvalvontaa.

– Vastuul­lani on huolehtia siitä, että vuoro­koh­taiset – osittain jopa tunti­koh­taiset – tavoit­teet saavu­te­taan. Hoidan käytännön tausta­työt, jotta työnte­kijät pääsevät keskit­ty­mään fyysi­seen tekemiseen.

Tekeminen liittyy ihmisten tervey­teen. Näillä tuotteilla pelas­te­taan ihmishenkiä.

Nelisen vuotta Medisizella työsken­nellyt Hyvönen on toiminut myös uusien työnte­ki­jöiden pereh­dyt­tä­jänä. Puhdas­ti­la­tuo­tanto ja toimi­minen puhdas­ti­lassa, pukeu­tu­minen, dokument­tien hallinta – opittavaa riittää.

– Varsi­nainen työ osastolla ei ole vaikeaa. Haastavaa sen sijaan on tiukka dokumen­taatio. Tuotan­nossa valmis­te­taan herkkää tuotetta, vastuu laadusta on iso. Tekeminen liittyy ihmisten tervey­teen. Näillä tuotteilla pelas­te­taan ihmishenkiä.

Hyvösen osastolla on paljon vuokra­työ­voimaa ja myös nuorta väkeä.

– On nuoria, jotka pitävät opinnoista välivuotta. Vaihtu­vuus on luonnol­lista, kun nuoret jälleen jatkavat opinto­jaan. Itse en edes tiedä, ketkä työnte­ki­jöistä ovat talon kirjoilla ja ketkä vuokra­työ­voimaa. Täsmäl­leen samanar­voisia ovat, samoja töitä tekevät.

THERMO FISHER TUPLANNUT

Thermo Fisher Scien­tific Oy tekee Joensuussa pipet­tien ja pipet­ti­kär­kien ruisku­valua, kokoon­panoa sekä huoltoa ja valmistaa mikro­kuoppa- ja näytean­nos­le­vyjä. Tuotan­nosta noin 97 prosenttia menee vientiin.

Thermo Fisherin Joensuun-yksikössä työsken­telee noin 420 ihmistä. Viimeisen reilun vuoden aikana lisäystä on peräti 200 työntekijän verran. Käynnissä on jatkuva rekry­tointi, kasvuun tarvi­taan koko ajan uusia tuotannon työnte­ki­jöitä. Muotin­val­mistus, varaosat ja tuote­ke­hitys ovat yhtiön Vantaan-yksikön vastuulla. Joensuun kaupunki palkitsi Thermo Fisherin vuoden 2020 yrittäjäpalkinnolla.

– Korona­pan­de­mialla on ollut suuri vaikutus. Kyllä porukka tuntee hienoista ammat­tiyl­peyttä siitä, että ollaan eturin­ta­massa torju­massa pande­miaa, pääluot­ta­mus­mies Juha Pakarinen kertoo.

Kyllä porukka tuntee hienoista ammat­tiyl­peyttä siitä, että ollaan eturin­ta­massa torju­massa pandemiaa.

Thermo Fisher on osoit­tau­tunut vakaaksi työnan­ta­jaksi, ja sitä 24 vuotta firmassa työsken­nellyt Pakari­nenkin arvostaa. Kasvettu on, mutta halli­tusti. Yt-kierroksia ei ole juuri­kaan tarvinnut käydä.

– Täytyy antaa iso tunnustus tehdas­pääl­li­kölle Anssi Viini­kai­selle. Hänellä on ollut olennainen rooli siinä, että pääkont­torin luottamus Joensuun tehtaan porukan osaami­seen on vahva. Luottamus on konkre­ti­soi­tunut kehit­tä­mi­senä ja investointeina.

Thermo Fisherin tuotanto on pitkälle automa­ti­soitua. Automaatio ja kasvu vaatii inves­toin­teja, joita yhtiö teki viime vuoden aikana noin kuudella miljoo­nalla eurolla.

KORONA VIE, KORONA TUO

Ruisku­va­luun, metal­li­tuot­teiden meistä­mi­seen sekä asiakas­koh­tai­siin kokoon­pa­no­rat­kai­suihin erikois­tunut Valukumpu Oy kasvaa useamman tukijalan varassa. Sopimus­val­mis­tajan asiakas­toi­mia­loja ovat telekommunikaatio‑, elektroniikka‑, ajoneuvo- ja raken­nus­teol­li­suus sekä medical-sektori.

Osa Valukum­munkin asiakas­toi­mia­loista sai koronasta siipeensä; maailman pysäh­ty­minen hyydytti kauppoja. Sen sijaan medical-puoli lähti koronan ryydit­tä­mään kasvuun. Sektorin osuus liike­vaih­dosta on nyt noin 20 prosenttia, ja kasvua on näkyvissä. Kasvu näkyy myös yhtiön työnte­ki­jä­mää­rässä. Vuosi sitten työnte­ki­jöitä oli 132, nyt 140.

ELINTÄRKEÄ AUTOMAATIO

Työvoiman kustannus ei enää ratkaise tehtaan sijoi­tus­paikkaa. Vaaka­ku­pissa painavat osaaminen, laatu, tuotannon jousta­vuus, toimi­tusajat ja toimin­taym­pä­ristön turval­li­suus sekä automaatio.

– Ilman automaa­tio­lin­jojen uudis­ta­misia olisi menetetty osa tuotan­nosta, vakuuttaa Phillips Medisizen pääluot­ta­mus­mies Kähkönen.

Kähkönen tietää, että äärim­mäisen kilpai­lu­te­tussa lääke­teol­li­suus­bis­nek­sessä alihank­kijan on pakko kehittyä ja kehittää toimin­to­jaan. Medisizen automaa­tio­ky­vyk­kyyden pääluot­ta­mus­mies arvioi hyväksi, jopa kiitettäväksi.

– Automaa­tion ansiosta saadaan työt pysymään täällä. Automaatio on ainut mahdol­li­suus ratkaista massa­tuo­tanto ja lääke­teol­li­suuden edellyt­tämä laatu, Kähkönen linjaa.

Automaa­tioon, tuotannon konei­siin ja laittei­seen Medisize investoi viime vuonna reilut viisi miljoonaa euroa. Isoin yksit­täinen satsaus tehtiin työkaluvalmistukseen.

Kluste­riin kuuluva Kaptas Oy on erikois­tunut teolli­suusau­to­maa­tioon ja kappa­leen­kä­sit­te­lyyn. Asiakas­toi­mia­loja ovat muovi ja metalli sekä entistä vahvemmin myös lääke- ja diagnos­tiik­ka­teol­li­suus. Maalis­kuun alussa Kaptas fuusioitui turku­laisen Promector Oy:n kanssa. Promector on profi­loi­tunut lääke­teol­li­suuden erikois­ko­neiden raken­ta­jaksi. Fuusiossa syntynyt yhtiö jatkaa nimellä Kaptas ja se työllistää yhteensä noin 50 ihmistä.

Medical-kluste­riin kuuluva Valukumpu perusti oman automaa­tio­yk­sik­könsä vuonna 2018. Ouneva Groupiin kuuluva yhtiö perus­teli yksikön perus­ta­mista tarpeella monipuo­listaa omaa osaamis­taan ja myös kapasi­teetin varmis­ta­mi­sella. Perus­ta­misen jälkeen yhtiö on ollut automaa­tio­tar­peis­saan omava­rainen. Ulos myytä­väksi kapasi­teettia ei ole riittänyt.

EKOSYSTEEMIN VOIMALLA

Yritysten ja alueiden menestys riippuu niiden kyvystä asemoitua globaa­leihin verkos­toihin ja kansain­vä­li­sille markki­noille. Joensuun seutu houkut­telee kansain­vä­lisiä lääkeyh­tiöitä, sillä tarjolla on ennen muuta osaamista ja osaajia. Syner­giaa syntyy myös täysin erilai­silla toimia­loilla työsken­te­le­vien kansain­vä­listen yritysten, kuten lukitus­tek­no­lo­giayhtiö Assa Abloyn ja metsä­ko­ne­val­mis­taja John Deeren, välillä.

”Lähteepä mikä tahansa klusterin yrityk­sistä myynti­mat­kalle maail­malle, meillä on yhteinen tarina kerrot­ta­vaksi. Automaa­tiota, muotteja, projek­tio­saa­mista… Täältä pesee ja linkoaa! Joensuun seudulla on tarjota lääke­teol­li­suu­delle suori­tus­kykyä ja jousta­vuutta.” Näin vauhdik­kaasti Joensuun seudun medical-klusteria kehui Phillips Medisizen tehtaan­joh­taja Perttu Huovinen haastat­te­lussa kolmisen vuotta sitten. Mies on yhä sanojensa takana.

– Osaavat ihmiset ja yli 50 vuoden kokemus muovi­tuo­tan­nosta, vastaa Huovinen kysymyk­seen, mikä on vetänyt Joensuun seudun niin voimak­kaasti mukaan lääketeollisuusbisnekseen.

Palve­lu­kyky on ihmisten osaamista, toimi­tus­var­muutta, kustan­nus­kil­pai­lu­kykyä, laadul­lista suoriu­tu­mista. Kaikkea tätä meillä on.

Täsmäl­leen samat argumentit toivat aikoi­naan myös Thermo Fisher Scien­ti­ficin edeltäjän Labsys­temsin Joensuuhun. Labsys­temsin tilat Helsin­gissä olivat käyneet ahtaiksi, eikä osaavia työnte­ki­jöitä ollut tarjolla. Sijoit­tu­mista ainakin Kajaa­niin ja Poriin pohdit­tiin. Voiton vei kuitenkin Joensuu ja alueen muoviosaaminen.

– Palve­lu­kyky on ihmisten osaamista, toimi­tus­var­muutta, kustan­nus­kil­pai­lu­kykyä, laadul­lista suoriu­tu­mista. Kaikkea tätä meillä on. Ammat­ti­tai­toisten ja sitou­tu­neiden ihmisten roolia painotan. Robot­teja saa robot­ti­kau­pasta ja koneita konekau­pasta – ratkai­sevaa ja tärkeintä on se, kuinka ihmiset osaavat koneita käyttää, Medisizen Huovinen kiteyttää.

Huovinen arvioi, että korona­pan­demia on tehnyt bisnek­selle hyvää myös maantie­teel­lisen sijainnin vinkkelistä.

– Aiemmin meidän sijain­timme verrat­tuna keskieu­roop­pa­lai­siin kilpai­li­joihin ei ollut mikään etu, enemmänkin päinvas­toin. Koronan myötä tilanne on nyt toinen – tuotanto on pysynyt suojassa läpi pande­mian, asiak­kaat ovat voineet luottaa toimitusvarmuuteen.

TOIMIVA OPPILAITOSYHTEISTYÖ

Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayh­tymä Riveria tarjoaa muovi­tuo­tealan koulu­tusta monessa muodossa.

– Opiske­li­joita otetaan yhteis­va­linnan kautta, tarjolla on myös ammat­ti­tut­kinto sekä erikoi­sam­mat­ti­tut­kinto ja vielä sen päälle räätä­löidyt koulu­tukset, Riverian Tekno­logia-toimialan toimia­la­joh­taja Olli Sivonen kertoo.

Parhail­laan Riveriassa suunni­tel­laan vuoden 2022 aloitus­paik­kojen määrää. Kone- ja tuotan­to­tek­niikan perus­tut­kin­toon kaavail­laan 150 aloitus­paikkaa, konea­sen­nuksen ammat­ti­tut­kin­toon 30 paikkaa ja erikoi­sam­mat­ti­tut­kin­toon 10 paikkaa.

– Yritysten toiveita kuunnel­laan tarkasti. Kun tietoa tarpeista tulee, Riveria pystyy reagoi­maan tilan­tei­siin notkeasti.

Riverian kette­ryyttä arvostaa myös Medisizen Huovinen. Hänen mukaansa työnte­ki­jöiden saata­vuus ei ole rajoit­tanut yhtiön kasvua. Koulu­tuk­seen yhtiö panostaa itsekin – mestari–kisälli-systeemiä tarvi­taan eritoten muotti­val­mis­ta­jien ja validoi­jien koulu­tuk­sessa. Suoraan koulun kautta näitä taitajia ei ole saatavilla.

Imagon kohotusta

Yrityk­sille kehit­tä­mis­pal­ve­luja tarjoava Business Joensuu Oy valmis­telee parhail­laan muovia­lalle imago­kam­panjaa. Tavoit­teena on lisätä Joensuun seudulla toimi­vien muovialan yritysten, alueella valmis­tet­ta­vien muovi­tuot­teiden ja ennen muuta alan työmah­dol­li­suuk­sien tunnettuutta.

– Jo muutamia vuosia sitten maakun­nassa toimi Riverian vetämänä muovia­ka­temia-foorumi. Mukana oli yrityksiä, koulu­tusor­ga­ni­saa­tioita ja julkisia toimi­joita. Riverialta vetovastuu siirtyi sittemmin Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tolle ja nyt edelleen Business Joensuulle, Business Joensuun yritys­asian­tun­tija Antti Mononen kertoo.

Business Joensuun näpeissä muovi­teema on saanut uutta puhtia; monika­na­vai­sella viestin­nällä toteu­tet­tava kampanja on määrä käynnistää kuluvan kevät­talven aikana.

– Tavoit­te­lemme nuoria ja myös alan vaihtajia. Niin ikään haluamme tehdä muovialan yrityksiä tutum­miksi myös suurelle yleisölle – mitä tuotteita maakun­nassa valmis­te­taan. Osana kampanjaa tuomme esille myös ihmisiä työssään.

Kampan­jassa on mukana yrityksiä muutaman henkilön firmoista seudun suurim­piin toimijoihin.

– Jo pelkäs­tään muovi­tuot­teiden valmis­tuk­sessa Joensuun seudulla toimii yli 20 yritystä. Jaksolla 2019–2020 yritysten kasvusuun­tainen liike­vaihto oli noin 180 miljoonaa euroa. Viennin osuus siitä on 60–70 prosenttia.

Maini­tuista yrityk­sistä medical-sektori on suurin, muttei ainut. Merkit­tä­vim­pänä valmis­tus­me­ne­tel­mänä seudun yrityk­sissä on muovi­tuot­teiden ruisku­valu. Myös ekstruusiota ja kompo­siit­ti­tuot­teiden valmis­tuk­sessa muun muassa pultruusio­tek­no­lo­giaa on käytössä. Valmis­te­taanpa alueella veneitäkin.

Perloksen DNA

Joensuun seudun medical-klusterin juuret juontavat matka­pu­he­lin­teol­li­suu­delle ja lääke­teol­li­suu­delle kompo­nent­teja valmis­ta­nee­seen Perlok­seen. Muovio­saa­minen, työka­lu­val­mistus, automaatio ja massa­tuo­tanto ovat ne Perloksen opit, joille seudun medical-klusteri on menes­tyk­sensä rakentanut.

Kauan ennen kännyk­kä­huumaa Perlos valmisti muun muassa pullon tulppia ja korkkeja, puute­ri­rasioita, huuli­pu­na­me­ka­nis­meja, televi­sioiden osia ja liittimiä. Lääke­teol­li­suuden tuotteet tulivat mukaan jo 1960-luvulla. Astma­lää­ki­tyk­sessä käytetyn jauhein­ha­laat­torin valmis­tuksen aloit­ta­minen 1980-luvun puoli­vä­lissä oli iso juttu. Puhdas­ti­la­kult­tuuri ja laatu­jär­jes­telmä ottivat harppauksia. Myös oma automaat­tisten kokoon­pa­no­ko­neiden valmistus pääsi vauhtiin.

”Perlos tekee maailman myydyintä astma-annos­te­lijaa”, uutisoi Talous­sa­nomat vuonna 1999. Lääke­tehdas Astran kanssa kehitetty uuden sukupolven astmain­ha­laat­tori oli Turbu­haler, lehden mukaan ”varsi­nainen Formula 1 ‑tuote”. Perloksen lääke­toi­mialan osuus konsernin liike­vaih­dosta oli vaati­maton 14,5 prosenttia.

Vuonna 1995 matka­pu­he­limia myytiin koko maail­massa 43 miljoonaa kappa­letta. Vuonna 2000 myynti oli hulppeat 402 miljoonaa. Kukois­tavan kännyk­kä­bis­neksen rinnalla medical-liike­toi­minta kehittyi telekom-huumaa eläneen Perloksen näkökul­masta tuskas­tut­tavan hitaasti.

Edessä oli vastoin­käy­misiä. Halpojen puhelinten tuotanto Aasiassa kasvoi, ja Nokiasta riippu­vainen Perlos joutui ahtaalle. Perloksen medical-liike­toi­minta koki pahan takaiskun vuonna 2006, kun yhtiö menetti Turbu­ha­lerin tuotannon. Samai­sena vuonna Perlos kertoi myyvänsä inhalaat­to­reita valmis­tavan Medifiq Healthca­reksi nimetyn tervey­den­huollon yksik­könsä ruotsa­lai­selle sijoi­tus­yhtiö Ratok­selle. Perlok­selle jäi 20 prosentin vähemmistöosuus.

”Tervey­den­huolto on ollut Perlok­sessa lapsi­puolen asemassa jo pitkään”, kirjoitti Mediuu­tiset ja arveli, että vähem­mis­tö­osuus tullee tuomaan Perloksen kassaan rahaa, jota se voi käyttää matka­pu­he­lin­bis­nek­sensä kehit­tä­mi­seen. Kauppa­hinta oli 55 miljoonaa euroa.

Ratoksen omistuk­sessa Medifiq-nimi jäi histo­riaan, ja uudeksi nimeksi tuli Medisize. Ratok­selle alihan­kin­tay­ri­tyksen omistus oli uutta. Myynnin kasvu oli hitaampaa, kuin mihin sijoi­tus­yhtiö oli tottunut. Vuonna 2011 inves­toin­tiinsa pettynyt Ratos myi Medisizen amerik­ka­lai­selle Phillips Plastic Corpo­ra­tio­nille. Ratoksen myynti­voi­toksi kerrot­tiin vajaat 5 miljoonaa euroa. ”Perloksen paras pala meni amerik­ka­lai­sille”, otsikoi Talous­e­lämä-lehti heinä­kuussa 2011.

Vuonna 2016 Phillips Medisize myytiin Koch Industries ‑konser­niin kuulu­valle Molexille. Emoyhtiö Molexilla on yli 40 000 työnte­kijää lähes 20 maassa.

Perloksen aikakausi päättyi vuonna 2007. Parhaim­mil­laan yhtiö työllisti Joensuussa yli 2 000 henkilöä. Perloksen lopet­ta­misen yhtey­dessä tilan­netta kommentoi myös silloinen Pohjois-Karjalan maakun­ta­joh­taja Pentti Hyttinen. Hän kehotti Perlok­selle kiukut­telun sijasta suuntaa­maan energian uuden luomi­seen. ”Ei kannata yrittää säilyttää menneen ajan tuotantoa, jolla ei ole tulevai­suu­dessa kilpai­lu­kykyä. Alueella on tarpeen kehittää yrityksiä, jotka hyödyn­tävät kannat­ta­vasti tuoreita innovaa­tioita.” Jälki­vii­saana voinee todeta, että maakun­ta­joh­taja oli sekä väärässä että oikeassa.

TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN
KUVAT JARNO ARTIKA