Valmet Automotive, Uusikaupunki, helmikuu 2017.
Valmet Automotive, Uusikaupunki, helmikuu 2017.

”Paikal­linen sopiminen toimii” – Tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa sopimusten piirissä yli puolet työntekijöistä

Teolli­suus­liiton luotta­mus­miesten tekemien paikal­listen sopimusten piirissä on tänä vuonna reilu puolet tekno­lo­gia­teol­li­suuden työntekijöistä.

9.2.2021

Paikal­lisen sopimisen piirissä on noin 53 prosenttia työnte­ki­jöistä ja 37 prosenttia työpai­koista. Työnte­ki­jöiden suurempaa osuutta selittää se, että paikal­lisia sopimuksia on tehty monissa suurissa yrityksissä.

Tiedot selviävät Teolli­suus­liiton tekno­lo­gia­sek­to­rilla tammi­kuun lopussa tehdystä kyselystä, johon vastasi 606 pääluot­ta­mus­miestä. Palkka­ky­se­lystä voi lukea lisää Teolli­suus­liiton tiedot­teesta.

Teolli­suus­liitto ja Tekno­lo­gia­teol­li­suus sopivat reilu vuosi sitten, että sopimus­kauden toisen vuoden palkka­rat­kai­susta neuvo­tel­laan paikal­li­sesti. Jos paikal­li­seen sopimuk­seen ei päästä, palkkoja korote­taan niin sanotun perälaudan mukai­sesti 1,4 prosentin yleis­ko­ro­tuk­sella ja 0,6 prosentin paikal­li­sella erällä.

SOPIMISTA, EI SANELUA

– Voi todeta, että paikal­linen sopiminen toimii työpai­koilla, koska sopimuksia on tehty noin laajasti, Teolli­suus­liiton tekno­lo­gia­sek­torin johtaja Jyrki Virtanen sanoo.

Jyrki Virtanen

Paikal­lisen sopimisen malli on ollut tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muk­sissa jo pitkään.

– Ei voi odottaa, että kaikki haluavat tehdä paikal­lisen palkka­rat­kaisun. Moni yritys viestii, että odottaa ratkai­sujen tulevan liitoilta, Virtanen kertoo.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden työeh­to­so­pi­muksen piirissä on monipuo­lista tuotantoa, kuten teräs‑, auto- ja elekt­ro­niik­ka­teol­li­suutta, joten kattavan työeh­to­so­pi­muksen edelly­tyk­senä on joustojen mahdollistaminen.

– Keski­tietä pyritään neuvot­te­le­maan, että saatai­siin paikal­linen sopiminen pysymään sellai­sissa raameissa, että se on järkevää, eikä mene saneluksi tai kiris­tyk­seksi, Virtanen sanoo. 

KOHTI YHTEISTÄ PÄÄMÄÄRÄÄ

Paikal­linen sopiminen on usein esimer­kiksi liittojen sopiman palkan­ko­ro­tuksen ajankohdan siirtämistä.

Virtanen korostaa, että paikal­linen sopiminen koskee paljon muutakin kuin palkkoja. Usein paikal­li­sesti sovitaan lähellä työarkea olevista asioista, kuten työaikajärjestelyistä.

Työpai­kalla käytävä avoin keskus­telu on sopimisen kulttuu­riin kulmakivi.

– Paikal­linen sopiminen on yksi työkalu yhteisen päämäärän saavut­ta­mi­seksi, Virtanen toteaa.

SOPIMINEN VAATII OSAAMISTA

Riku Aalto

Teolli­suus­liiton puheen­joh­taja Riku Aalto katsoo, että isossa työmark­ki­na­ku­vassa paikal­linen sopiminen kehittyy, kun sekä työnan­ta­jien että työnte­ki­jöiden edusta­jien osaami­seen panos­te­taan muun muassa koulu­tuksia järjestämällä.

– Sitä on tehty vuosi­kym­meniä ja se on jokapäi­väistä hommaa, Aalto toteaa.

Aalto muistuttaa, että paikal­lisen sopimisen tarpeet vaihte­levat sekä teolli­suu­de­na­loit­tain että työpai­koit­tain. Vaihtelu on suurta.

– Yritykset ovat erilai­sissa tilan­teissa. Yksi malli ei sovi kaikille. On työpaik­koja, joissa pärjä­tään, vaikka ei neuvo­tella paikallisesti.

POSITIIVISET NÄKYMÄT

Työnan­tajia edusta­vassa Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry:ssä viimei­simpiä palkan­tar­kis­tus­neu­vot­te­luja on kuvattu sopimisen ”happo­tes­tiksi” ja koros­tettu paikal­lisen sopimisen merki­tystä kilpailukyvylle.

Tekno­lo­gia­teol­li­suus ry tiedotti 4.2.2021, että ”Suoma­lai­sessa tekno­lo­gia­teol­li­suu­dessa on tapah­tunut selkeä käänne parem­paan. Tilaukset kääntyivät viime vuoden lopulla selvään kasvuun, tilaus­kanta vahvistui ja myös tarjous­pyyn­töjen määrä hypähti ylöspäin.”

Aalto tulkitsee, että onnis­tu­neella paikal­li­sella sopimi­sella on osansa positii­vi­sissa näkymissä.

– On helppo yhtyä satoja uusia ihmisiä tänä vuonna palkan­neen Valmet Automo­tiven henki­lös­tö­joh­tajan sanoihin: vaikka aina jokin voisi sujua paremmin, tässä paikal­lisen sopimisen järjes­tel­mäs­sämme ei ole suuria ongelmia, Aalto toteaa Teolli­suus­liiton tiedot­teessa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ