Lähijoh­taja tarvitsee järkeä ja tunnetta

Lähijoh­ta­minen on taito­laji, jossa vaadi­taan niin asiao­saa­mista kuin tunne­tai­toja. Myös korona­pan­demia heitti haasteensa.

29.12.2020

Korona­pan­demia on vaikut­tanut lähes kaikkiin työpaik­koihin tavalla tai toisella, ja valtava joukko ihmisiä on siirtynyt paiski­maan töitä kotikont­to­reille. Tämä ei kuiten­kaan koske teolli­suuden työnte­ki­jöitä, sillä työt on tehtävä siellä, missä tuotan­to­lai­tokset ovat. Tavaraa ei sorvata eikä kokoon­panna keittiön pöydän äärellä.

Myöskään esimies­porras ei ole voinut siirtyä täysin etätöihin, koska työnan­ta­jilla on edelleen johta­mi­seen liittyvät velvoitteensa.

– Lähijoh­tajan täytyy pitää huolta työnte­ki­jöistä ja työtur­val­li­suu­desta. Se tarkoittaa myös, että vuorojen vaihdoissa on pitänyt huolehtia turva­vä­lien säily­mi­sestä sekä muutenkin siitä, miten töissä ollaan ja käyttäy­dy­tään korona-aikaan, muistuttaa Teolli­suus­liiton sopimus­asian­tun­tija Mirjami Suikki.

Organi­saa­tio­muu­tokset, yt-neuvot­telut, lomau­tukset ja irtisa­no­miset ovat olleet koronan aikaan yleisiä. Ne vaativat nyt lähijoh­ta­jalta osaamista.

– Tarvi­taan inhimil­li­syyttä ja ihmis­tun­te­musta, että esimies osaa käsitellä ikäviäkin asioita työnte­ki­jöiden kanssa. Näissä tilan­teissa nähdään, miten hyvin yrityk­sissä on panos­tettu esimiesten koulut­ta­mi­seen ja vuoro­vai­ku­tus­tai­toihin, Suikki sanoo.

TOSIASIAT TUNNUSTETTAVA

Työko­neiden turvaoh­jaa­moja valmis­ta­valla MSK Cabin­silla viime kevät oli haastavaa aikaa. Yrityk­sessä venyt­tiin moneen suuntaan, aina uusien tietojen ja tilan­teiden mukaan.

– Aamulla ei tiedetty mitä iltapäivä tuo tulles­saan. Tämä koski niin omaa porukkaa, tavaran­toi­mit­tajia kuin asiak­kaita. Oli kompo­nent­ti­puut­teita ja kaiken­laista heiluntaa. Oli pakko myöntää henki­lö­kun­nalle, että parin päivän päässä näkyi vain epävar­muutta, kuvaa toimi­tus­joh­taja Taneli Mikkola.

Kun ymmärrys pidet­tiin yllä ja yhteys esimiesten ja henki­löstön välillä toimi, tilan­tei­siin pystyt­tiin sopeutumaan.

– Kun logis­tiik­ka­ketjut sakka­sivat ja kortti­talo oli romah­ta­massa, jouduimme lomau­tuk­siin, mutta niistäkin voitiin sopia hyvässä yhteis­työssä. Jousta­malla kaikin tavoin päästiin aika pienillä vaurioilla.

Kesäkuusta asti MSK:lla on jo toimittu suhteel­lisen normaa­leissa oloissa.

– Vielä ei ole tietoa, mitä häiriöitä koronan toinen aalto aiheuttaa. Tilaus­kirjat näyttävät kuitenkin siltä, että nousua on tulossa ensi vuotta kohden mentäessä.

EPIDEMIAN KAUASKANTOISET SEURAUKSET

Työter­veys­lai­toksen tutki­mus­pro­fes­sori Tuomo Alasoini sanoo, ettei tunne teolli­suuden korona­ti­lan­netta tarkasti, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Tekni­sesti etätyöt ovat toimi­neet hyvin. Mutta pitkit­tyes­sään epidemia voi tuoda haasteita työpai­koilla, joilla esimiehet eivät näe pitkään aikaan alaisiaan.

Korona on lisännyt epävar­muutta ja huolta työpaikan säily­mi­sestä myös teolli­suu­dessa. Sosiaa­lisen vuoro­vai­ku­tuksen vähene­mi­sellä on hintansa, ja erilaiset työhy­vin­voin­tiin liittyvät ongelmat voivat lisääntyä.

– Pandemia asettaa kovia haasteita lähijohtamiselle.

Miten huoleh­di­taan, että ihmiset säilyvät työ- ja toimintakykyisinä? 

Teamsin kautta voi käyttäytyä kokouk­sessa normaa­listi, mutta mitä tapahtuu kokousten ulkopuo­lella, jää työnan­ta­jille näkymät­tö­mäksi, Alasoini pohtii.

Vaikka virtu­aa­li­sesti voidaan hoitaa monia asioita yhä paremmin, Alasoini painottaa, että suoraa fyysistä vuoro­vai­ku­tusta se ei voi kaikessa korvata.

– Mitä monimut­kai­sempia asioita, sitä varmemmin lähie­si­miehen tehtävää ei voi hoitaa virtuaalisesti.

Kokemusta, koulu­tusta ja kiireen hallintaa

Lähijoh­ta­minen on sanana hieno, mutta käytän­nössä se on esimiehen ja työnte­ki­jöiden välistä päivit­täistä puhetta.

TTL:n tutki­mus­pro­fes­sori Alasoinin mukaan hyvä lähijoh­ta­minen vaatii ennen kaikkea tiheää ja säännöl­listä vuoro­vai­ku­tusta – joko kasvok­kain tai virtuaalisesti.

– Tarvi­taan myös yksilöl­li­syyden huomioon ottamista ja työn sisällön ymmär­tä­mistä. Johtaa ei voi mekaa­ni­sesti jonkin kirjan mukaan, vaan se pitää tehdä vuoro­vai­kut­tei­sesti. Johta­misen pitää olla vuoro­pu­helua siten, että pyritään muodos­ta­maan yhtei­sym­märrys yhdessä tavoi­tel­ta­vista asioita.

Teolli­suus­liiton sopimus­asian­tun­tija Suikki vierastaa hieman johtamis-sanaa.

– Perin­teinen käskyt­tä­minen on jo 2020-luvulla mennei­syyttä, joten puhuisin johta­misen sijaan ennemmin valmentamisesta.

Suikin mukaan esimie­hellä pitää olla tehtä­vään sopivaa osaamista muun muassa koulu­tuksen kautta.

– Hyvä lähijoh­taja osaa myös tuoda työpai­kalle uusia toimin­ta­mal­leja ja rakentaa luotta­musta johdon ja työnte­ki­jöiden välille.

SUOMESSA HELPPO JOHTAA

Jokainen persoo­nal­taan normaali ja terve ihminen voi oppia hyväksi lähijohtajaksi.

– Jotkut tarvit­sevat enemmän opettelua ja koulu­tusta, joillakin se on helpompaa ja käy luonnos­taan. Kukaan ei ole kuiten­kaan valmis syntyes­sään, vaan se vaatii kokemusta ihmisten kanssa työsken­te­lystä, sanoo Alasoini.

Suoma­laiset esimiehet ovat varsin hyviä lähijoh­tajia, koska meillä on siihen hyvät lähtökohdat.

– Meillä ihmisten välillä on lähtö­koh­tai­sesti luotta­musta. Yhteis­kunnan hierar­kiat eivät ole kovin ankaria, eikä meillä ole suuria luokkae­roja. Suoma­laiset ovat myös tottu­neet työsken­te­le­mään tiimeissä. Siksi onnis­tu­neelle lähijoh­ta­mi­selle on hyvät edelly­tykset, Alasoini sanoo.

– Mutta kaikissa maissa johtajia kuitenkin enemmän tai vähemmän hauku­taan, hän hymähtää.

Hyvällä lähijoh­ta­mi­sella ja esimies­työllä on tutki­musten mukaan positii­vinen vaikutus yrityksen tuottavuuteen. 

Hyvä johta­minen parantaa työhy­vin­vointia, mikä taas ruokkii tuotta­vuutta ja yrityksen kannattavuutta.

– Hyvän lähijoh­tajan pitää saada aikaan yhdessä tekemisen fiilistä. Hän osaa avata työnte­ki­jöille kokonai­suutta: myös työntekijä hyötyy tuotta­vuuden parane­mi­sesta, se ei ole vain työnan­tajan hyöty, sanoo Suikki.

Miten teolli­suuden esimie­hillä sitten on lähijoh­ta­misen osaamista? Suikin mukaan vaihtelevasti.

– Se riippuu yrityksen koosta, histo­riasta ja työkult­tuu­rista. Ja lähie­si­miesten taidothan ovat seuraus yrityksen kehit­tä­mi­sestä – johta­jalla on aina oma johtajansa.

Teolli­suu­dessa moni esimies on noussut asemaansa duuna­ri­roolin kautta. Sen vaikutus johta­mis­tai­toihin voi olla kahtalainen.

– Toisaalta duuna­ria­se­massa olleella on näkemys ja ymmärrys siitä, mikä vaikutus johta­mi­sella on työyh­teisön ilmapii­riin. Mutta luotta­muksen raken­ta­mi­sessa on haasteen­sakin. Joskus se onnistuu, mutta toisaalta kateus voi aiheuttaa työyh­tei­söissä kielteisiä reaktioita – tai se, jos työntekijän koetaan loikan­neen työnan­tajan puolelle.

TUNTEITAKIN TARVITAAN

Eri aloilla työsken­nel­lään erilai­sissa olosuh­teissa, erilai­silla työta­voilla sekä erilaisia päämääriä kohden. On erilaisia työkult­tuu­reja, ja toimisto- ja asian­tun­ti­ja­työhön verrat­tuna suorit­tavan teolli­suus­työn johta­minen vaatii erilaisia asioita.

– Vaikka teolli­suus on muuttunut yhä itseoh­jau­tu­vam­maksi ja lähijoh­ta­minen on lähen­tynyt toimis­to­työtä, se on silti tyypil­li­sesti miehi­sempää valta­kuntaa. Ehkä kielel­liset ilmaisut voivat olla ronskimpia ja asioista puhutaan suoremmin, Alasoini arvelee.

– Yhteistä kuitenkin kaikilla aloilla on, että hyvän johtajan ja esimiehen maine pitää ansaita tekemisen kautta.

Johta­mi­sessa suora­vii­vai­suuden ja mekaa­ni­suuden tilalle on tullut yhä enemmän myös tunteiden huomioi­minen. Silti teolli­suu­dessa tunteiden ilmaisu ei ole vielä saman­lai­sessa asemassa kuin valko­kau­lus­työssä, Alasoini arvelee.

– Teolli­suu­dessa ihmisten väliselle vuoro­vai­ku­tuk­selle ja tunteille ei ole niin paljon sijaa kuin aloilla, joilla ollaan jatku­vasti asiak­kaiden kanssa tekemi­sissä, kuten hoitoalalla.

Teolli­suus­liiton Suikki kuitenkin muistuttaa, että tuntei­takin tarvitaan.

– Lomau­tukset ja muut ikävät asiat kohdis­tuvat teolli­suu­dessa useim­miten työnte­ki­jä­ryh­miin. Se herättää tunteita, joita pitää pystyä käymään läpi.

YHDESSÄ MENESTYTÄÄN

Hyvä lähijoh­ta­juus muodostuu etelä­poh­jan­maa­lai­sella MSK Cabin­silla siitä, että alaisille annetaan aikaa ja läsnäoloa.

– Pitää osata kuunnella toisten näkemyksiä, jotta saadaan riittä­västi tietoa päätök­sen­teon tueksi. Vaadi­taan myös uskal­lusta tuoda vaikeatkin asiat pöytään, ilman sordiinoa, määrit­telee toimi­tus­joh­taja Mikkola hyvää lähijohtamista.

Onnis­tues­saan lähijoh­ta­minen tuo tulles­saan menes­tystä kaikille.

– Kun parhaat näkemykset ovat samassa pöydässä, kokonai­suus on suurempi kuin yksilöiden osaamisen summa. Se tukee kokonai­suuden hallintaa, eikä sorruta osaoptimointiin.

MSK Cabins valmistaa Etelä-Pohjan­maalla liikku­vien työko­neiden turvaoh­jaa­moja sekä alihan­kin­tana että omina tuotteina. Yrityk­sessä on puolen­kym­mentä lähie­si­miestä, ja tiimi­vas­taavia tuotan­nossa noin 15.

Kaikilta esimie­hiltä vaadi­taan esimies­kou­lu­tuksen läpikäy­mistä – ja se myös tarjo­taan kaikille. Koulutus ei kuiten­kaan korvaa kokemusta.

– On huomattu, että vanhat konkarit osaavat toimia usein paremmin työnte­ki­jöiden kanssa. Ei esimiestä tule koulun­pen­killä istumalla, vaan hommaan jalos­tu­taan ajan kanssa.

AINA KOHTI PAREMPAA

Mikkola muistuttaa, että esimiestyö ei ole helppoa, eikä sitä heidän­kään työpai­kalla voi halusta huoli­matta hoitaa aina täydellisesti.

– Kiire on kova, ja läsnäolo tahtoo hukkua arjen kiiree­seen. Moni esimies kokee, että haluaisi viettää enemmän aikaa työnte­ki­jöiden parissa. Ongelma kuitenkin tiedos­te­taan, ja aikaa halutaan järjestää.

Johta­minen on aina kaksi­suun­taista. Johdet­ta­vil­takin vaadi­taan yhteis­työtä ja osaamista. MSK:lla on tehty paljon yhteisiä, muun muassa tuotta­vuutta paran­tavia hankkeita. Mikkolan mukaan heillä onkin aktii­vista ja ideari­kasta työntekijäporukkaa.

– Vaikeatkin asiat voidaan keskus­tella kiihkot­to­masti, ja tarpeita ymmär­re­tään puolin ja toisin. Kun esimer­kiksi linjas­tojen sijoit­telua muute­taan uuden tuotannon aloit­ta­mi­seksi, myös työnte­kijät ovat mukana alusta asti. Meillä on siinä mielessä hyvä tilanne, että työnte­kijät ovat aktii­visia kehit­tä­mään omaa työtään, työym­pä­ristöä ja yrityksen tuotteitakin.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVITUS TUOMAS IKONEN