Timo Eklund: Kilpailukyky taitaa sittenkin olla kunnossa

teollisuusliitto

Suomessa on käyty viime keväästä alkaen vilkasta keskustelua kilpailukyvystä. Sitä kuuntelemalla on helposti saanut kuvan, että koronakriisin myötä Suomen kilpailukyky heikkenee. Tietojen tarkentuessa on alkanut vaikuttaa siltä, ettei asia kuitenkaan taida olla näin.

Suomen palkkakehityksen on väitetty olevan kilpailijamaita nopeampaa. Kaksivuotiset työehtosopimukset solmittiin juuri ennen kriisiä. Työnantajat ovat nähneet sopimustason aivan liian korkeana.

Tätä näkemystä lietsoi se, että kilpailijamaissa sopimuksia siirrettiin ja palkankorotusten uskottiin jäävän mataliksi.

Yllättäen muiden maiden sopimukset ovat osoittautuneet samansuuntaisiksi kuin Suomen teollisuuden kahden prosentin sopimukset.

Keskustelussa on myös luotu käsitystä, että kilpailijamaissa palkat ja työehdot joustavat kriisioloissa. Korostettiin käytäntöä, jonka mukaan voimassa olevia sopimuksia avataan kriisioloissa. Näin ollen toisaalla työn hinta reagoisi heikentyneisiin tilanteisiin nopeasti, mutta ei Suomessa.

Julkisuudessa ei kuitenkaan esitelty kilpailukykyä parantaneita avaamislausekkeita. Syynä saattoi olla se, ettei näitä sopimuksia ole juuri tehty. Tähän viittaa ainakin se, että teollisuustyön hinta on euroalueella jatkanut kasvua nopeammin kuin Suomessa.

Kilpailukykykeskustelu on perustunut suurelta osin vääriin oletuksiin.

Itse asiassa osa kilpailijamaiden kriisitoimista on nostanut tuntikustannuksia. Nimittäin palkka on laskenut vähemmän kuin tehdyt työtunnit.

Tuntia kohden palkka ei siis ole laskenut, vaan päinvastoin noussut. Suomen lomautusjärjestelmässä tuntipalkka pysyy käytännössä ennallaan. Myös muilta osin lomautusjärjestelmämme on osoittautunut joustavaksi.

Työn tuottavuudella on suuri merkitys kilpailukykyä mitattaessa. Parin vuoden tuottavuuskehitys ei toisaalta vaikuta teollisuuden pidemmän aikavälin näkymiin.

Kuitenkin kilpailukyvystä käytyä keskustelua ovat hallinneet laskelmat, jotka sisältävät oletuksen Suomen heikosta tuottavuuskehityksestä.

Heikkoon tuottavuuden kehitykseen on kuitenkin vaikea uskoa ainakaan vuoden 2020 osalta. Teollisuuden tuotos ei ole Suomessa vähentynyt niin paljon kuin kilpailijamaissa.

Lisäksi työpanoksen määrä on supistunut joustavasti tilausten vähetessä. Molemmat tekijät tukevat tuottavuutta vahvasti.

Näkemykseni mukaan kilpailukykykeskustelu on perustunut suurelta osin vääriin oletuksiin. Kilpailijamaiden joustavuus ja halu palkkamalttiin on oletettu todellisuutta suuremmaksi. Toisaalta Suomen järjestelmien joustavuus ja työn tuottavuus on arvioitu todellista vähäisemmiksi.

Tämän hetken tiedon valossa vaikuttaa siltä, että Suomi on kriisioloissakin kilpailukykyinen ja joustava paikka teollisen toiminnan pyörittämiseen.

TIMO EKLUND
Teollisuusliiton erikoistutkija

KUVA KITI HAILA