Suomessa kannattaa valmistaa, kirjoittaa erikoistutkija Timo Eklund.

Timo Eklund: Kilpai­lu­kyky taitaa sitten­kin olla kunnossa

Suomessa on käyty viime keväästä alkaen vilkasta keskus­te­lua kilpai­lu­ky­vystä. Sitä kuun­te­le­malla on helposti saanut kuvan, että koro­na­krii­sin myötä Suomen kilpai­lu­kyky heik­ke­nee. Tieto­jen tarken­tuessa on alka­nut vaikut­taa siltä, ettei asia kuiten­kaan taida olla näin.

Suomen palk­ka­ke­hi­tyk­sen on väitetty olevan kilpai­li­ja­maita nopeam­paa. Kaksi­vuo­ti­set työeh­to­so­pi­muk­set solmit­tiin juuri ennen krii­siä. Työnan­ta­jat ovat nähneet sopi­mus­ta­son aivan liian korkeana.

Tätä näke­mystä liet­soi se, että kilpai­li­ja­maissa sopi­muk­sia siir­ret­tiin ja palkan­ko­ro­tus­ten uskot­tiin jäävän mataliksi.

Yllät­täen muiden maiden sopi­muk­set ovat osoit­tau­tu­neet saman­suun­tai­siksi kuin Suomen teol­li­suu­den kahden prosen­tin sopimukset.

Keskus­te­lussa on myös luotu käsi­tystä, että kilpai­li­ja­maissa palkat ja työeh­dot jous­ta­vat krii­sio­loissa. Koros­tet­tiin käytän­töä, jonka mukaan voimassa olevia sopi­muk­sia avataan krii­sio­loissa. Näin ollen toisaalla työn hinta reagoisi heiken­ty­nei­siin tilan­tei­siin nopeasti, mutta ei Suomessa.

Julki­suu­dessa ei kuiten­kaan esitelty kilpai­lu­ky­kyä paran­ta­neita avaa­mis­lausek­keita. Syynä saat­toi olla se, ettei näitä sopi­muk­sia ole juuri tehty. Tähän viit­taa aina­kin se, että teol­li­suus­työn hinta on euroa­lu­eella jatka­nut kasvua nopeam­min kuin Suomessa.

Kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­telu on perus­tu­nut suurelta osin vääriin oletuksiin.

Itse asiassa osa kilpai­li­ja­mai­den krii­si­toi­mista on nosta­nut tunti­kus­tan­nuk­sia. Nimit­täin palkka on laske­nut vähem­män kuin tehdyt työtunnit.

Tuntia kohden palkka ei siis ole laske­nut, vaan päin­vas­toin nous­sut. Suomen lomau­tus­jär­jes­tel­mässä tunti­palkka pysyy käytän­nössä ennal­laan. Myös muilta osin lomau­tus­jär­jes­tel­mämme on osoit­tau­tu­nut joustavaksi.

Työn tuot­ta­vuu­della on suuri merki­tys kilpai­lu­ky­kyä mitat­taessa. Parin vuoden tuot­ta­vuus­ke­hi­tys ei toisaalta vaikuta teol­li­suu­den pidem­män aika­vä­lin näkymiin.

Kuiten­kin kilpai­lu­ky­vystä käytyä keskus­te­lua ovat hallin­neet laskel­mat, jotka sisäl­tä­vät oletuk­sen Suomen heikosta tuottavuuskehityksestä.

Heik­koon tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­seen on kuiten­kin vaikea uskoa aina­kaan vuoden 2020 osalta. Teol­li­suu­den tuotos ei ole Suomessa vähen­ty­nyt niin paljon kuin kilpailijamaissa.

Lisäksi työpa­nok­sen määrä on supis­tu­nut jous­ta­vasti tilaus­ten vähe­tessä. Molem­mat teki­jät tuke­vat tuot­ta­vuutta vahvasti.

Näke­myk­seni mukaan kilpai­lu­ky­ky­kes­kus­telu on perus­tu­nut suurelta osin vääriin oletuk­siin. Kilpai­li­ja­mai­den jous­ta­vuus ja halu palk­ka­malt­tiin on oletettu todel­li­suutta suurem­maksi. Toisaalta Suomen järjes­tel­mien jous­ta­vuus ja työn tuot­ta­vuus on arvioitu todel­lista vähäisemmiksi.

Tämän hetken tiedon valossa vaikut­taa siltä, että Suomi on krii­sio­lois­sa­kin kilpai­lu­ky­kyi­nen ja jous­tava paikka teol­li­sen toimin­nan pyörittämiseen.

TIMO EKLUND
Teol­li­suus­lii­ton erikoistutkija

KUVA KITI HAILA