Tutki­joiden suositus vuoro­työstä: Työnte­ki­jöille oikeus vaikuttaa vuoroihinsa

Enintään 9 tunnin yövuo­roja, joita teete­tään korkein­taan 3 peräk­käin. Hyvät vaiku­tus­mah­dol­li­suudet kaikkiin työvuo­roihin. Odottavan äidin viikko­lis­taan enintään yksi yövuoro. Siinä pohjois­maisen tutki­muksen viimei­simmät suosi­tukset vuoro­työn haittojen vähentämiseksi.

13.11.2020

Pohjois­maisen tutki­mus­hank­keen Työajat, terveys, hyvin­vointi ja työelä­mään osallis­tu­minen (WOW) viimei­simmät tulokset ja suosi­tukset julkais­tiin tänään Työter­veys­lai­toksen verkko-tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa. Tutkijat ovat käyttä­neet laajoja rekis­te­riai­neis­toja, joiden kautta on saatu uuden­laista tietoa vuoro­työstä. Hankkeesta on julkaistu yli 100 tieteel­listä artikkelia.

Tanska­lainen syöpä­tut­kija Johnni Hansen muistuttaa siitä, että yötyön riskit liittyvät ihmisen vuoro­kausi­ryt­miin, niin sanot­tuun sirka­di­aa­ni­seen rytmiin. Sitä tahdistaa päivän­valon määrä. Rytmi menee helposti sekaisin, kun yövuo­rossa ollaan hereillä ”väärään” vuorokaudenaikaan.

Jo aiemmin tiedet­tiin, että yövuorot lisäävät naisilla rinta­syö­pään sairas­tu­misen riskiä. Nyt myös kansain­vä­linen syövän­tut­ki­mus­laitos luokit­telee yötyötä sisäl­tävän vuoro­työn toden­nä­köi­sesti syöpä­vaa­ral­li­seksi, Hansen toteaa. Tämä saattaa rinta­syövän ohella lisätä riskiä myös eturauhas- ja paksusuolen syöpään.

Työter­veys­lai­toksen profes­sori Mikko Härmä vielä huomauttaa, että myös yövuo­rojen määrällä on vaiku­tusta riskiin. On merkit­tävää, tehdäänkö yövuo­roja esimer­kiksi kolme viikoit­tain vai kolme kuukausittain.

Vähäiset mahdol­li­suudet vaikuttaa työvuo­roihin liite­tään siihen, miten kokonais­val­taisen hyvin tai huonosti työntekijä tuntee voivansa ja miten hyvin hän pystyy sovit­ta­maan muun elämän ja työn yhteen. Suuret oikeudet vaikuttaa työai­koihin lisäävät hyvin­vointia ja tunte­muksia koko elämän hallinnasta.

VUOROTYÖTÄ VOIDAAN HELPOTTAA

Tutkijat suosit­te­levat nyt lyhyempiä yövuo­ro­jak­soja ja pidempiä palau­tu­mi­sai­koja työvuo­rojen välille.

Peräk­käisten yövuo­rojen lukumäärä tulisi olla vähäinen, mieluiten korkein­taan 3 yötä peräk­käin. Lyhyitä vuoro­vä­lejä, eli alle 11 tunnin palau­tu­mi­saikaa vuorojen välillä, tulisi välttää. Nopeat vuoron­kierrot, eli esimer­kiksi juuri enintään kaksi tai kolme yövuoroa peräjäl­keen, ovat suosi­tel­ta­vampia kuin hitaat, eli neljän tai sitä useamman yövuoron teettä­minen peräkkäin.

Raskaana olevien naisten yötyötä pitää selvästi rajoittaa.

– Kesken­me­no­riskin vähen­tä­mi­seksi raskaana olevien naisten ei pitäisi olla enempää kuin yksi yövuoro viikossa, toteaa profes­sori Anne Helene Garde Tanskan työterveyslaitoksesta.

Hyvät vaiku­tus­mah­dol­li­suudet vähen­sivät niin mielen­ter­veys- kuin tuki- ja liikuntaelinoireitakin.

Työvuorot vaikut­tavat myös tapaturmiin.

Tanska­lainen tutkimus osoittaa, että tapatur­ma­riski kohoaa vain ilta- tai yövuo­roja sisäl­tävän työviikon jälkeen verrat­tuna päivä­vuo­roja sisäl­tä­nee­seen viikkoon. Norja­laisen tutki­muksen mukaan lyhyiden vuoro­vä­lien (alle 11 tuntia työvuo­rojen välillä) määrä on yhtey­dessä työta­pa­tur­miin ja läheltä-piti-tilan­tei­siin työvuoron aikana.

Härmä puoles­taan toteaa, että suoma­laisen tutki­muksen mukaan tapatur­ma­riski on kohonnut myös 12 tuntia tai sitä pitem­missä työvuo­roissa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Suomen Työter­veys­laitos on laatinut apuneuvon vuoro­työn hyvään suunnit­te­luun. Härmä muistuttaa tästä niin sanotusti liiken­ne­va­lo­mal­lista, joka mittaa työai­kojen kuormit­ta­vuutta ja antaa suosi­tukset. (Liiken­ne­valot löytyvät tästä linkistä.)

OIKEUS VAIKUTTAA TUKEE MIELENTERVEYTTÄ

– Hyvät vaiku­tus­mah­dol­li­suudet vähen­sivät niin mielen­ter­veys- kuin tuki- ja liikun­tae­li­noi­rei­takin, sanoo dosentti Constanze Leineweber Tukholman yliopistosta.

Koko ajan huonot mahdol­li­suudet vaikuttaa työai­koihin ennus­tavat ruotsa­lais­tut­ki­muksen mukaan hanka­luuksia työn ja muun elämän yhteen­so­vit­ta­mi­seen naisilla, mutta eivät miehillä. Myös tapaturmia sattuu enemmän, jos vaiku­tus­mah­dol­li­suudet ovat vähäiset.

Oikeus vaikuttaa omiin työai­koi­hinsa lisää työai­kojen jousta­vuutta. Jousta­vuus voi liittyä työpäivän pituu­teen tai työjak­sojen aloitus- ja lopetusa­jan­koh­tiin. Taukojen, vapaa­päi­vien ja lomien ajankohdat voi valita itsenäi­semmin. Yksityi­s­asioiden hoito työasioiden lomassa helpottuu.

Työn ja muun elämän yhteen­so­vit­ta­minen helpottuu erityi­sesti naisilla.

– Vaiku­tus­mah­dol­li­suudet työai­koihin ovat hyvä tapa parantaa työoloja olettaen, että useim­missa ammateissa vaiku­tus­mah­dol­li­suuksia voidaan lisätä ainakin jossakin määrin. Hyötyä on erityi­sesti naisille, ikään­ty­ville työnte­ki­jöille sekä työnte­ki­jöille, joilla on alentunut työkyky, Leineweber alleviivaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PEKKA ELOMAA