Tutki­joi­den suosi­tus vuoro­työstä: Työn­te­ki­jöille oikeus vaikut­taa vuoroihinsa

Enin­tään 9 tunnin yövuo­roja, joita teete­tään korkein­taan 3 peräk­käin. Hyvät vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det kaik­kiin työvuo­roi­hin. Odot­ta­van äidin viik­ko­lis­taan enin­tään yksi yövuoro. Siinä pohjois­mai­sen tutki­muk­sen viimei­sim­mät suosi­tuk­set vuoro­työn hait­to­jen vähentämiseksi.

13.11.2020

Pohjois­mai­sen tutki­mus­hank­keen Työajat, terveys, hyvin­vointi ja työelä­mään osal­lis­tu­mi­nen (WOW) viimei­sim­mät tulok­set ja suosi­tuk­set julkais­tiin tänään Työter­veys­lai­tok­sen verkko-tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa. Tutki­jat ovat käyt­tä­neet laajoja rekis­te­riai­neis­toja, joiden kautta on saatu uuden­laista tietoa vuoro­työstä. Hank­keesta on julkaistu yli 100 tieteel­listä artikkelia.

Tans­ka­lai­nen syöpä­tut­kija Johnni Hansen muis­tut­taa siitä, että yötyön riskit liit­ty­vät ihmi­sen vuoro­kausi­ryt­miin, niin sanot­tuun sirka­di­aa­ni­seen rytmiin. Sitä tahdis­taa päivän­va­lon määrä. Rytmi menee helposti sekai­sin, kun yövuo­rossa ollaan hereillä ”väärään” vuorokaudenaikaan.

Jo aiem­min tiedet­tiin, että yövuo­rot lisää­vät naisilla rinta­syö­pään sairas­tu­mi­sen riskiä. Nyt myös kansain­vä­li­nen syövän­tut­ki­mus­lai­tos luokit­te­lee yötyötä sisäl­tä­vän vuoro­työn toden­nä­köi­sesti syöpä­vaa­ral­li­seksi, Hansen toteaa. Tämä saat­taa rinta­syö­vän ohella lisätä riskiä myös eturau­has- ja paksusuo­len syöpään.

Työter­veys­lai­tok­sen profes­sori Mikko Härmä vielä huomaut­taa, että myös yövuo­ro­jen määrällä on vaiku­tusta riskiin. On merkit­tä­vää, tehdäänkö yövuo­roja esimer­kiksi kolme viikoit­tain vai kolme kuukausittain.

Vähäi­set mahdol­li­suu­det vaikut­taa työvuo­roi­hin liite­tään siihen, miten koko­nais­val­tai­sen hyvin tai huonosti työn­tekijä tuntee voivansa ja miten hyvin hän pystyy sovit­ta­maan muun elämän ja työn yhteen. Suuret oikeu­det vaikut­taa työai­koi­hin lisää­vät hyvin­voin­tia ja tunte­muk­sia koko elämän hallinnasta.

VUOROTYÖTÄ VOIDAAN HELPOTTAA

Tutki­jat suosit­te­le­vat nyt lyhyem­piä yövuo­ro­jak­soja ja pidem­piä palau­tu­mi­sai­koja työvuo­ro­jen välille.

Peräk­käis­ten yövuo­ro­jen luku­määrä tulisi olla vähäi­nen, mielui­ten korkein­taan 3 yötä peräk­käin. Lyhyitä vuoro­vä­lejä, eli alle 11 tunnin palau­tu­mi­sai­kaa vuoro­jen välillä, tulisi vält­tää. Nopeat vuoron­kier­rot, eli esimer­kiksi juuri enin­tään kaksi tai kolme yövuo­roa perä­jäl­keen, ovat suosi­tel­ta­vam­pia kuin hitaat, eli neljän tai sitä useam­man yövuo­ron teet­tä­mi­nen peräkkäin.

Raskaana olevien nais­ten yötyötä pitää selvästi rajoittaa.

– Kesken­me­no­ris­kin vähen­tä­mi­seksi raskaana olevien nais­ten ei pitäisi olla enem­pää kuin yksi yövuoro viikossa, toteaa profes­sori Anne Helene Garde Tans­kan työterveyslaitoksesta.

Hyvät vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det vähen­si­vät niin mielen­ter­veys- kuin tuki- ja liikuntaelinoireitakin.

Työvuo­rot vaikut­ta­vat myös tapaturmiin.

Tans­ka­lai­nen tutki­mus osoit­taa, että tapa­tur­ma­riski kohoaa vain ilta- tai yövuo­roja sisäl­tä­vän työvii­kon jälkeen verrat­tuna päivä­vuo­roja sisäl­tä­nee­seen viik­koon. Norja­lai­sen tutki­muk­sen mukaan lyhyi­den vuoro­vä­lien (alle 11 tuntia työvuo­ro­jen välillä) määrä on yhtey­dessä työta­pa­tur­miin ja läheltä-piti-tilan­tei­siin työvuo­ron aikana.

Härmä puoles­taan toteaa, että suoma­lai­sen tutki­muk­sen mukaan tapa­tur­ma­riski on kohon­nut myös 12 tuntia tai sitä pitem­missä työvuo­roissa sosi­aali- ja terveydenhuollossa.

Suomen Työter­veys­lai­tos on laati­nut apuneu­von vuoro­työn hyvään suun­nit­te­luun. Härmä muis­tut­taa tästä niin sano­tusti liiken­ne­va­lo­mal­lista, joka mittaa työai­ko­jen kuor­mit­ta­vuutta ja antaa suosi­tuk­set. (Liiken­ne­va­lot löyty­vät tästä linkistä.)

OIKEUS VAIKUTTAA TUKEE MIELENTERVEYTTÄ

– Hyvät vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det vähen­si­vät niin mielen­ter­veys- kuin tuki- ja liikun­tae­li­noi­rei­ta­kin, sanoo dosentti Cons­tanze Leinewe­ber Tukhol­man yliopistosta.

Koko ajan huonot mahdol­li­suu­det vaikut­taa työai­koi­hin ennus­ta­vat ruot­sa­lais­tut­ki­muk­sen mukaan hanka­luuk­sia työn ja muun elämän yhteen­so­vit­ta­mi­seen naisilla, mutta eivät miehillä. Myös tapa­tur­mia sattuu enem­män, jos vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det ovat vähäiset.

Oikeus vaikut­taa omiin työai­koi­hinsa lisää työai­ko­jen jous­ta­vuutta. Jous­ta­vuus voi liit­tyä työpäi­vän pituu­teen tai työjak­so­jen aloi­tus- ja lope­tusa­jan­koh­tiin. Tauko­jen, vapaa­päi­vien ja lomien ajan­koh­dat voi valita itse­näi­sem­min. Yksi­tyi­s­asioi­den hoito työasioi­den lomassa helpottuu.

Työn ja muun elämän yhteen­so­vit­ta­mi­nen helpot­tuu erityi­sesti naisilla.

– Vaiku­tus­mah­dol­li­suu­det työai­koi­hin ovat hyvä tapa paran­taa työoloja olet­taen, että useim­missa amma­teissa vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia voidaan lisätä aina­kin jossa­kin määrin. Hyötyä on erityi­sesti naisille, ikään­ty­ville työn­te­ki­jöille sekä työn­te­ki­jöille, joilla on alen­tu­nut työkyky, Leinewe­ber alleviivaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PEKKA ELOMAA