Ay-oikeuk­sien louk­kauk­set lisään­ty­neet – työläi­siä sorre­taan myös koro­nan varjolla

Työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien louk­kauk­set olivat maail­massa vuonna 2019 ylei­sem­piä kuin kertaa­kaan seit­se­mään vuoteen. Tämän kertoo ay-liik­keen maail­man­jär­jestö ITUC:n raportti ay-oikeuk­sien tilasta maailmassa.

9.10.2020

Vuosit­tain julkais­tava raportti selvit­tää ay-oikeuk­sien toteu­tu­mista 144 maassa. Niistä 123 louk­kasi lakko-oikeutta, 115 työeh­to­so­pi­mus­ten solmi­mi­sen vapautta ja 106 oikeutta perus­taa ammat­ti­liitto tai liit­tyä siihen.

Osassa maita tilanne on vielä­kin synkempi. Työn­te­ki­jöitä pidä­tet­tiin tai vangit­tiin 61 maassa, 51 maassa he kohta­si­vat väki­val­taa, ja yhdek­sässä maassa ay-aktii­veja murhattiin.

Kesä­kuussa julkis­tettu ITUC Global Rights Index 2020 -raportti tarkas­te­lee oikeuk­sien toteu­tu­mista 97 eri kritee­rin perus­teella. Ne pohjau­tu­vat Kansain­vä­li­sen työjär­jestö ILO:n yleissopimuksiin.

Kuten aiem­min­kin, heikoin alue työn­te­ki­jöille on Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Alueen romah­ta­neissa valtioissa Syyria, Jemen ja Libya mitkään oikeu­det eivät toteudu. Israe­lin miehit­tä­mässä Pales­tii­nassa tilanne on myös erit­täin huono.

Kaikki alueen 18 maata louk­ka­si­vat järjes­täy­ty­mis- ja lakko-oikeutta, 17 maata oikeutta neuvo­tella työeh­to­so­pi­muk­sista. Kova­kou­rai­nen oikeuk­sien polkija Saudi-Arabia uudisti viime vuonna työla­ke­jaan, mutta teon vaiku­tusta ei vielä voitu arvioida.

Kymme­nen maail­man huonointa maata työn­te­ki­jöille ovat Bangla­desh, Brasi­lia, Egypti, Filip­pii­nit, Hondu­ras, Intia, Kazaks­tan, Kolum­bia, Turkki ja Zimbabwe.

Raportti jakaa maat viiteen luok­kaan oikeuk­sien toteu­tu­mi­sen perus­teella. Niiden­kin alle jää vielä yhdek­sän romah­ta­nutta maata, joissa lail­li­nen järjes­telmä on rikkou­tu­nut kokonaan.

Maita, joissa ei ole mitään takeita oikeuk­sien toteu­tu­mi­sesta on 32. Niistä kymme­nen maail­man huonointa maata työn­te­ki­jöille ovat jo viime vuonna listalla olleet Bangla­desh, Brasi­lia, Filip­pii­nit, Kazaks­tan, Kolum­bia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina jouk­koon joutui­vat Egypti, Hondu­ras ja Intia.

Hondu­ras on yksi maista, joissa ay-aktii­veja murha­taan ja heitä uhkail­laan väki­val­lalla. Marras­kuussa 2019 Chiquita-banaa­niplan­taa­sien työn­te­ki­jöi­den ammat­ti­lii­ton johtaja Jorge Alberto Acosta ammut­tiin biljardisalilla.

Liitto oli aiem­min vastus­ta­nut 77 päivän lakolla yhtiön järjes­tä­män tervey­den­hoi­don heikentämistä.

Vaikka rapor­tin löydök­set ovat järkyt­tä­viä, jois­sa­kin maissa mennään vielä­kin pidem­mälle, sanoo ITUC:n pääsih­teeri Sharan Burrow. Koro­na­vi­ruk­sen vastais­ten toimien teko­syyllä ajetaan työläis­ten oikeuk­sien vastaista linjaa.

– Tämä täytyy pysäyt­tää ja kään­tää toiseen suun­taan, hän sanoo.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA MUNIR UZ ZAMAN /​ AFP /​ LEHTIKUVA