Ay-oikeuk­sien loukkaukset lisään­ty­neet – työläisiä sorre­taan myös koronan varjolla

Työnte­ki­jöiden oikeuk­sien loukkaukset olivat maail­massa vuonna 2019 yleisempiä kuin kertaa­kaan seitse­mään vuoteen. Tämän kertoo ay-liikkeen maail­man­jär­jestö ITUC:n raportti ay-oikeuk­sien tilasta maailmassa.

9.10.2020

Vuosit­tain julkais­tava raportti selvittää ay-oikeuk­sien toteu­tu­mista 144 maassa. Niistä 123 loukkasi lakko-oikeutta, 115 työeh­to­so­pi­musten solmi­misen vapautta ja 106 oikeutta perustaa ammat­ti­liitto tai liittyä siihen.

Osassa maita tilanne on vieläkin synkempi. Työnte­ki­jöitä pidätet­tiin tai vangit­tiin 61 maassa, 51 maassa he kohta­sivat väkivaltaa, ja yhdek­sässä maassa ay-aktii­veja murhattiin.

Kesäkuussa julkis­tettu ITUC Global Rights Index 2020 -raportti tarkas­telee oikeuk­sien toteu­tu­mista 97 eri kriteerin perus­teella. Ne pohjau­tuvat Kansain­vä­lisen työjär­jestö ILO:n yleissopimuksiin.

Kuten aiemminkin, heikoin alue työnte­ki­jöille on Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Alueen romah­ta­neissa valtioissa Syyria, Jemen ja Libya mitkään oikeudet eivät toteudu. Israelin miehit­tä­mässä Pales­tii­nassa tilanne on myös erittäin huono.

Kaikki alueen 18 maata loukka­sivat järjes­täy­tymis- ja lakko-oikeutta, 17 maata oikeutta neuvo­tella työeh­to­so­pi­muk­sista. Kovakou­rainen oikeuk­sien polkija Saudi-Arabia uudisti viime vuonna työla­ke­jaan, mutta teon vaiku­tusta ei vielä voitu arvioida.

Kymmenen maailman huonointa maata työnte­ki­jöille ovat Bangla­desh, Brasilia, Egypti, Filip­piinit, Honduras, Intia, Kazakstan, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe.

Raportti jakaa maat viiteen luokkaan oikeuk­sien toteu­tu­misen perus­teella. Niidenkin alle jää vielä yhdeksän romah­ta­nutta maata, joissa laillinen järjes­telmä on rikkou­tunut kokonaan.

Maita, joissa ei ole mitään takeita oikeuk­sien toteu­tu­mi­sesta on 32. Niistä kymmenen maailman huonointa maata työnte­ki­jöille ovat jo viime vuonna listalla olleet Bangla­desh, Brasilia, Filip­piinit, Kazakstan, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina joukkoon joutuivat Egypti, Honduras ja Intia.

Honduras on yksi maista, joissa ay-aktii­veja murha­taan ja heitä uhkail­laan väkival­lalla. Marras­kuussa 2019 Chiquita-banaa­niplan­taa­sien työnte­ki­jöiden ammat­ti­liiton johtaja Jorge Alberto Acosta ammut­tiin biljardisalilla.

Liitto oli aiemmin vastus­tanut 77 päivän lakolla yhtiön järjes­tämän tervey­den­hoidon heikentämistä.

Vaikka raportin löydökset ovat järkyt­täviä, joissakin maissa mennään vieläkin pidem­mälle, sanoo ITUC:n pääsih­teeri Sharan Burrow. Korona­vi­ruksen vastaisten toimien tekosyyllä ajetaan työläisten oikeuk­sien vastaista linjaa.

– Tämä täytyy pysäyttää ja kääntää toiseen suuntaan, hän sanoo.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA MUNIR UZ ZAMAN /​ AFP /​ LEHTIKUVA