Kevätvaltuustosta selkeä sanoma: “Kyykyttäminen ei työtä tuo”

Valtuustoistunnon yleiskeskustelussa kärkevimmin nousivat esiin työnantajien ja valtiovarainministeriön kelvottomat esitykset työllisyyden nostamiseksi. Työpaikkoja ei luoda työttömyyskorvausten heikennyksillä tai ikääntyvien eläkeputken katkaisemisella.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS, VANTAA 20.–21.8.2020

Teknosek­torin Jouni Jussin­nie­mi Pyhäkum­mus­ta tote­si koronas­ta, että epi­demi­an aikana kas­va­neen työt­tömyy­den syynä ei ole osaamisen tai kil­pailukyvyn puute. Syynä on epi­demi­an aiheut­ta­ma maail­man­laa­juinen kysyn­täkri­isi.

–  Työt­tömyy­se­tu­jen heiken­tämi­nen ei luo työtä. Suo­ma­lainen työn­tek­i­jä ei saa olla ker­takäyt­töhyödyke, joka voidaan heit­tää syr­jään.

Jussin­niemen mielestä sen sijaan pitää varmis­taa yri­tys­ten kyky vas­ta­ta tule­vaan kysyn­tään. Maan  infra­struk­tu­uri, maanti­et ja rautati­et, on pidet­tävä kun­nos­sa. Siel­lä olisi mil­jar­di­en investoin­nit – ja työtä – odot­ta­mas­sa.

Teol­lisu­us­li­iton 2. vara­puheen­jo­hta­ja Jari Nilosaari ker­toi seu­ran­neen­sa ”tyr­mistyneenä” työ­nan­ta­jien ja oikeis­tosi­iv­en käyt­täy­tymistä.

– Ain­oa lääke koron­aan on kiristää työn­tek­i­jöi­den ja työt­tömien ase­maa. Halu­taan murska­ta heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien toimeen­tu­lo, Nilosaari pahek­sui.

Vara­puheen­jo­hta­ja huo­maut­ti, että samaan aikaan nuo piir­it oli­si­vat kokon­aan pois­ta­mas­sa per­in­tö- ja lah­javeron hyvä­tu­loisil­ta.

Janne Vainio, teknosek­torin edus­ta­ja Raisios­ta, piti surkuhu­paisana sitä, että (Kokoomuk­sen puheen­jo­hta­ja Pet­teri) Orpo ja (Suomen Yrit­täjien toim­i­tusjo­hta­ja Mikael) Pen­tikäi­nen sekä kauhis­tel­e­vat vero­ja että ovat kuitenkin vaa­ti­mas­sa val­ti­ol­ta tukea yri­tyk­sille.

– Har­maa talous ja ulko­maisen työvoiman hyväk­sikäyt­tö on Suomen suurimpia ongelmia. Joka päivä tässä maas­sa tehdään työtä, joka ehkä juuri ja juuri yltään pal­kaltaan min­imi­in, mut­ta kaik­ki lisät ja kor­vauk­set jäävät mak­samat­ta. Näin ei voi jatkua!

– Val­ti­ol­ta jää vero­tu­lo­ja saa­mat­ta mil­jarde­ja, Vainio alle­vi­ivasi ja muis­tut­ti, että näi­den ilmiöi­den tor­jun­ta on hal­li­tu­so­hjel­mas­sa.

TYÖ VIE VOIMAT, EI ELÄKKEELLE

Teknosek­to­ria edus­ta­va Arto Liika­nen, liiton hal­li­tuk­sen jäsen Muu­rames­ta, val­ot­ti eläkeputken vält­tämät­tömyyt­tä.

­­– Pitkään fyy­sisessä työssä ollei­den iäkkäi­den työn­tek­i­jöi­den kun­to ei vain riitä siihen, mitä yri­tyk­set vaa­ti­vat. Sen voin sanoa pitkään päälu­ot­ta­mus­miehenä olleena. Työn­tek­i­jä ei pääse siihen alimpaan eläkeikään, mut­ta mikään yksi­tyi­nen yri­tys ei heitä ota. Ain­oa kun­ni­alli­nen vetäy­tymistapa on eläkeput­ki. Liit­tomme ja mei­dän on tehtävä kaikkemme, ettei eläke­heiken­nyk­siä tehdä, Liika­nen vaati.

Tam­pereen Markus Haata­ja teknosek­to­ril­ta ker­toi olleen­sa 10 vuot­ta tehtaan eläkesäätiössä tekemässä eläkepäätök­siä.

– On vaan niin, että har­va meistä pääsee van­hu­useläk­keelle, emme me vaan jak­sa 65-vuo­ti­aik­si.

Haata­ja ihmetteli sitä, mik­sei olla enem­män huolis­saan siitä, että yhä use­ampi 30-vuo­tias työn­tek­i­jä joutuu sairauseläk­keelle.

– Siel­lä olisi jak­samista.

Teknosek­torin Aimo Lahti­nen Hal­lista tote­si, että työt­tömyysko­r­vauk­sen por­ras­t­a­mi­nen ja vuorot­telu­va­paan ja työt­tömyysko­r­vauk­sen lisäpäivien pois­to tähtäävät kaik­ki samaan.

– Tavoit­teena on kyykyt­tää ja alis­taa ja pakot­taa työn­tek­i­jä otta­maan vas­taan työtä mil­lä ehdoil­la tahansa, Lahti­nen kuvasi.

Työ­nan­ta­ja odot­taa kuitenkin yli 60-vuo­ti­aal­ta samaa työ­panos­ta kuin muil­takin, puhu­ja huo­maut­ti.

­– Työ­nan­ta­jat halu­a­vat, että työn­tek­i­jät oli­si­vat vain sata­ma­jätk­iä ja ‑gim­mo­ja. Mik­si ihmiset laite­taan kyykkyyn, kun kaik­ki eivät sieltä enää pääse ylös, kysyi vaasalainen Tapio Ruoste­to­ja teknosek­to­ril­ta.

Kemiläi­nen Tom­mi Sauvolainen samal­ta sek­to­ril­ta kuvaili, että val­tio­varain­min­is­ter­iö pitää eläkeputken  ja muiden työt­tömiä suo­jaavien asioiden pois­tamista ”kään­teen­tekevänä työl­lisyys­temp­puna”.

– Mikään näistä ei lisää työl­lisyyt­tä. Toiv­otaan, että hal­li­tus jät­tää viisaasti huomioimat­ta tämän EK:n, Kokoomuk­sen ja val­tio­varain­min­is­ter­iön märän unen.

Teknosek­torin Mikael Köl­hi Hyvinkäältä lait­toi työl­lisyys­toivei­ta siihen, että työ- ja elinkeino­min­is­ter­iö on aloit­tanut han­kkeen, jol­la nol­latun­ti­sopimus­lais­ten työai­ka vaki­in­nute­taan. Samat­en hän uskoi nuoriso­taku­un voivan toimia nuorten työl­listäjänä, viimeisenä mah­dol­lisuute­na sit­ten työ­pa­ja­toim­intaan ohjaami­nen.

KOULUTUS TYÖLLISTÄÄ, EIVÄT LEIKKAUKSET

Yleiskeskustelus­sa täh­den­net­ti­in aikuisk­oulu­tuk­sen tärkeyt­tä työl­listymisen kannal­ta. Helsinkiläi­nen Anna Ander­s­son kemi­an sek­to­ril­ta kuvasi val­tio­varain­min­is­ter­iön ehdo­tus­ta aikuisk­oulu­tustuen pois­tamis­es­ta tai muut­tamis­es­ta lainaksi sanal­la ”järkyt­tävä”.

– Koulu­tuk­sel­la Suo­mi on tähän hyv­in­voin­ti­in pon­nistanut.

Kari­ta Lahti­nen teknosek­to­ril­ta Helsingistä ker­toi omista ja muiden koke­muk­sista siitä, miten nimeno­maan aikuisk­oulu­tus­tu­ki on mah­dol­lis­tanut uuden ammatin, jopa use­am­man, opiskelun.

– Kuin­ka moni 40- tai 50-vuo­tias aloit­taisi opiskelun, jos aikuisk­oulu­tus­tu­ki heikkenisi tai muut­tuisi lainaksi? Teol­lisu­us­li­iton on san­ot­ta­va ehdo­ton ei heiken­nyk­sille!

PALUUTA PAIKALLISEEN ISÄNTÄVALTAAN?

­– Olen poht­in­ut, mitä paikallisen sopimisen lisäämistä vaa­ti­vat todel­lisu­udessa halu­a­vat?  Mitä Pen­tikäi­nen ja Romakkanie­mi tarkoit­ta­vat paikallisen sopimisen vapaut­tamisel­la?

Näin kysyi Jussin­nie­mi viitat­en Pen­tikäisen ohel­la Keskuskaup­paka­marin toim­i­tusjo­hta­jaan, Juho Romakkaniemeen, jota pide­tään somemaail­man oikeis­to­laisimp­ina räy­hän­henk­inä.

Jussin­nie­mi tun­tee paikallisen sopimisen edut erit­täin hyvin sil­loin, kun neu­vot­te­lut käy­dään tasaver­tais­es­ti ja nykyisen työe­htosopimuk­sen pelimerkkien mukaan. Kaivos­mies epäileekin, että paikallisen sopimisen hokemisel­la on toiset tavoit­teet kuin sopimi­nen.

– Tun­tuu kuin palaisimme aikaan ennen sotia. Mut­ta työ­nan­ta­japuoli ja oikeis­to eivät vain halua sanoa tätä ääneen.

Liiton hal­li­tuk­sen jäsen Mari Tuo­maala Tornios­ta ja teknosek­to­ril­ta ihmetteli hänkin, mik­si paikallisen sopimisen merk­i­tys­tä ei tiva­ta sitä markki­noivil­ta tahoil­ta.

– Me (ay-liike) olemme kysyneet konkreet­tisia kysymyk­siä, miten paikalli­nen sopimi­nen nos­taisi työl­lisyyt­tä. Mut­ta poli­itikot eivät kysy.

Tuo­maala sanoi, että osal­lis­tu­mi­nen yhteiskun­nalli­nen keskustelu­un somes­sa ja lehdis­sä on todel­la tärkeää. Hän yllyt­ti salis­sa oli­joi­ta jatka­maan tätä työtä.

TYÖTTÖMYYSKASSALLE ISOT KIITOKSET!

Teol­lisu­u­den työt­tömyyskas­salle satoi kiitok­sia melkein puhu­jal­ta kuin puhu­jal­ta. Mak­satuk­set ovat hoituneet mallikkaasti ja liiton jäsenet ovat saa­neet kor­vaus­ra­hansa nopeasti.

- Erikoiski­itok­set kas­salle! Erit­täin hienoa palvelua, on ollut ilo main­os­taa, sum­masi Anna Ander­s­son.

– Halu­an kiit­tää työt­tömyyskas­saa. Oma­l­la työ­paikallani on lomautet­tu­ja, kaik­ki he ovat saa­neet rahansa nopeasti. Sää­lik­si vain käy YTK:n jäseniä, sanoi teknosek­torin Mari Raik­isto Noor­markus­ta.

Kokoomus­laiset yrit­täjät perus­ti­vat aikoinaan Yeisen työt­tömyyskas­san ay-liik­keen mur­tamisek­si. Koron­akesänä YTK:n jäsenet ovat saa­neet odot­taa kor­vaus­ra­ho­jaan jopa kak­si kuukaut­ta, kun Teol­lisu­u­den työt­tömyyskas­sas­sa hake­musten käsit­telyai­ka on parhaim­mil­laan ollut vain 1–2 päivää.

– Loimaan kas­sa pyytää val­ti­ol­ta apua. Mut­ta hal­val­la ei saa hyvää palvelua, eli puli­nat pois, teknosek­torin Ari Kunt­tu Voikkaal­ta pisti piikkiä YTK:n suun­taan.

UUDISTUVA LIITTO?

Mari Tuo­maala vaku­ut­ti, että Teol­lisu­us­li­iton ei tarvitse miet­tiä, kenen puolel­la ollaan. Ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen peri­aat­tei­ta ei tarvitse muut­taa.

– Mut­ta toim­intaa on pystyt­tävä uud­is­ta­maan. On kat­sot­ta­va silmi­in sitä, että me emme pysty puske­maan ihmisiä suun­taan, mihin he eivät halua men­nä.

Mari Raik­isto puolestaan tote­si, että hyökkäyk­set ay-liiket­tä vas­taan tule­vat jatku­maan.

– Kaik­ki iskut haas­ta­vat mei­dät uud­is­ta­maan toim­intaamme, puhu­ja arvioi.

Raik­iston mukaan ansiosi­don­naisen työt­tömyyspäivära­han tai yleis­si­tovu­u­den ohel­la ammat­tili­iton on tar­jot­ta­va jotain lisääkin. Hänen mielestään verkkokurssit ja työ­paikko­jen väl­i­tys ovat Teol­lisu­us­li­itol­ta askelei­ta oikeaan suun­taan.

Kajaani­lainen Jouni Lämp­sä teknosek­to­ril­ta toi ken­tältä sel­l­aiset ter­veiset, että päivystyspuhelui­hin pitäisi liitossa olla vas­taa­mas­sa aina kyseisen sek­torin asiantun­ti­ja.

Teol­lisu­us­li­iton ensim­mäistä ker­taa käymän työe­htosopimuskier­roksen tulok­set puhut­ti­vat nekin. Puu­tuote­sek­torin Kai Hyrynkan­gas Har­javal­las­ta ker­toi omas­ta palka­s­taan esimerkkinä siitä, että lop­putule­ma oli eurois­sa plus mii­nus nol­la.

Val­tu­us­ton ensim­mäi­nen vara­puheen­jo­hta­ja Jouni Lar­mi puu­tuote­sek­to­ril­ta myön­teli, ettei tämän sek­torin työn­tek­i­jöiltä ole kiitos­ta herunut.

– Mut­ta on muis­tet­ta­va, että onnis­tumme blokkaa­maan lukuisia heiken­nyk­siä. Lop­putu­los olisi ollut vielä huonom­pi, jos emme olisi tais­telleet. Ja nyt on valmis­taudut­ta­va seu­raavaan kier­rokseen.

TURVALLISUUS EI SAA UNOHTUA

– Ajatelkaa, joka toinen viikko joku kuolee työ­paikalla. Jokainen kuole­maan johta­va tap­atur­ma olisi estet­tävis­sä, se tiede­tään.

Teknosek­torin Ari Rin­ta­la Vaasas­ta muis­tut­ti kaikkia siitä, että tur­val­lisu­u­den suh­teen ei saa olla välin­pitämätön, ei saa esimerkik­si pois­taa kone­suo­jauk­sia ja pere­hdy­tyk­set pitää hoitaa kun­nol­la. Ja työkaveris­takin on pidet­tävä huol­ta.

– Ottakaa tur­val­lisu­us tosis­saan! Rin­ta­la haas­toi muis­tut­taen samal­la, että usein kuole­maan johtavas­sa tap­atur­mas­sa uhri on kokenut, kes­ki-ikäi­nen työn­tek­i­jä.

Eija Lyt­ti­nen Lahdes­ta ja eri­ty­isa­loil­ta oli mielis­sään siitä, että kok­ouk­ses­sa puhut­ti­in myös tur­val­lisu­ud­es­ta. Aihe on kipeän ajanko­htainen edelleen omas­sakin työssä.

- Työ­nan­ta­ja ei suos­tu mak­samaan meille kun­non työkenkiä, vaik­ka mei­dän työssämme (jakami­nen) työ­ta­p­atur­mista liukas­tu­misia on eniten. Olemme tapelleet asi­as­ta vuosia.

Myös Lyt­ti­nen palasi liiton yhden ydin­te­htävän eli työe­htosopimuk­sen ruo­timiseen. Työ­nan­ta­ja on puhu­jan mukaan keksinyt, ettei päiviltä, jol­loin lehti jää ilmestymät­tä, tarvitse mak­saa palkkaa.

– Meille asia vain ilmoitet­ti­in, Lyt­ti­nen pahek­sui antaen näin vinkin seu­raavalle sopimuskier­rokselle oman alansa työe­hto­jen kohen­tamisen kohdas­ta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA