TYÖYMPÄRISTÖ: Elpy­mi­seen on oikeus, luonnollisesti

Jokai­sella on oikeus määrä­ai­kai­siin palkal­li­siin lomiin, sano­taan YK:n ihmi­soi­keuk­sien julis­tuk­sen 24. artiklassa. Siihen on pätkä­työ­läis­ten Suomessa vielä matkaa. Ohjeis­tuk­sia rentout­ta­vaan lomaan kirjoi­te­taan kosolti. Vaan löytyykö luon­nosta se kaik­kein paras elpy­mi­sen paikka?

Työym­pä­ris­tö­asian­tun­ti­jat, psyko­lo­git ja työter­veys­huol­lon palkol­li­set ovat kirjoit­ta­neet monen­lai­sia ohjeis­tuk­sia elpy­mistä tuke­vaan lomai­luun. Niiden ytimessä on yleensä aika saman­ta­pai­sia asioita.

Pidä lomaa vähin­tään 2–3 viik­koa yhteen menoon. Tee lista asioista, jotka sinun on hoidet­tava lomalta palat­tuasi. Ja unohda se loman ajaksi. Sulje työsäh­kö­posti ja ‑kännykkä, ja jos mahdol­lista, älä vilkuile niitä edes salaa loman aikana. Aivot­kin tarvit­se­vat rentoutuksensa.

Älä suorita lomaasi. Tosin pieni matka vaikka heti loman alussa – mielui­ten koti­maassa näinä korona- ja ilmas­ton­muu­tok­sen aikoina – voi olla hyvä keino irrot­tau­tu­mi­seen työstä. Matkaa­kaan varten ei kannata tehdä minuut­tiai­ka­tau­lua, kuten ei mille­kään muul­le­kaan asialle lomalla.

Lomalla pitää tehdä niin erilai­sia asioita työhön nähden kuin vain voi. Ja sellai­sia, joista itse pitää. Vaik­kapa kerran­kin nähdä ystä­viä ihan ajan kanssa. Alko­ho­li­juo­mien liial­li­nen käyttö ja tissut­telu olisi tervettä unoh­taa. Alko­ho­lit­to­missa juomissa on valikoimaa.

Jos lomalla tulee työasioi­hin liit­tyvä valtaisa oival­lus mieleen, kannat­taa se kirjoit­taa muis­tiin. Ja sitten unoh­taa, aivan samalla lailla kuin se töihin jätetty toinen­kin lista.

Lomalta kannat­taisi palata puoli­vä­lissä viik­koa. Näin palaa­mi­nen työhön ei stres­saisi liikaa.

Ja ympäri vuoden, myös lomalla, kannat­taa nukkua riit­tä­västi. Mikään ei voita unta mielen puhtaa­na­pi­to­lai­tok­sena. Kunnon unet selvit­te­le­vät vaikeita asioita, virkis­tä­vät, elvyt­tä­vät, ratko­vat ongel­mia ja pitä­vät yllä luovuutta.

LUONTO PITÄÄ STRESSIN LOITOLLA

Yhä enem­män kertyy tutki­mus­tie­toa siitä, että luonto elvyt­tää sekä ihmi­sen kehon että mielen. Jo lyhyen ulkoi­lun luon­nossa tiede­tään laske­van sydä­men sykettä ja veren­pai­netta. Luonto vahvis­taa vastus­tus­ky­kyä. Luon­nossa liik­ku­mi­nen lievit­tää stres­siä ja paran­taa mielia­laa kunnon kohen­ta­mi­sen ohella.

Yksi aivan tuoreim­mista alan tutki­muk­sista on Tytti Pasa­sen tohto­rin­väi­tös­kirja Tampe­reen yliopis­toon. Kokeel­li­sesti toteu­tettu tutki­mus osoitti, että luon­to­ym­pä­ris­tö­jen lähei­syys voi vähen­tää stres­siä ja kannus­taa liik­ku­maan. Nämä teki­jät puoles­taan ovat yhtey­dessä pidem­piai­kai­seen hyvin­voin­tiin. Mitä suurempi oli tarve vähen­tää stres­siä, sitä suurem­pana oli koettu elpy­mi­nen ja hyvin­vointi luon­nossa oles­ke­lun jälkeen, kun taas toive olla yksin oli yhtey­dessä mata­lam­paan elpy­mi­seen ja hyvinvointiin.

Kävely on tutki­muk­sen mukaan puoles­taan aivan riit­tä­vän tarkka ohjelma sille, että luon­to­lii­kunta saa stres­sin hellit­tä­mään. Neljän–kuuden kilo­met­rin kävely luon­nossa lisäsi elpy­mistä ja posi­tii­vista mielia­laa yhtä lailla riip­pu­matta siitä, teki­vätkö osal­lis­tu­jat elpy­mis- tai muita psyko­lo­gi­sia harjoit­teita käve­lyn aikana vai eivät.

Koko­nai­suu­des­saan Pasa­sen tutki­muk­sen tulok­set täyden­tä­vät ja tuke­vat näyt­töä siitä, että hyvin monen­lai­set luon­toal­tis­tuk­set kohot­ta­vat mielia­laa, lisää­vät elpy­mistä ja pitä­vät yllä niin fyysistä kuin psyyk­kistä terveyttä. Lähi­luon­toa ei kannat­taisi hävit­tää, eten­kään kaupungeissa.

SAIRASTUMINEN EI SAA ESTÄÄ LOMAILUA

Työn­te­ki­jällä on oikeus vuosi­lo­maa täyden­tä­viin lisä­va­paa­päi­viin sairau­desta, tapa­tur­masta tai lääkin­näl­li­sestä kuntou­tuk­sesta johtu­van pois­sao­lon ajalta. Jos työn­te­ki­jälle ei työky­vyt­tö­myy­destä johtuen kerry vähin­tään neljää viik­koa vuosi­lo­maa, sitä täyden­ne­tään lisä­va­paa­päi­villä, joista on säädetty vuosi­lo­ma­lain 7 a §:ssä. Lisä­va­paa­päi­vät eivät ole varsi­naista vuosi­lo­maa, mutta käyt­täy­ty­vät monelta osin samalla tavalla.

Vuosi­lo­ma­la­kiin tehtiin loman turvaava muutos viime vuonna, jotta Suomes­sa­kin nouda­tet­tai­siin EU:n tuomiois­tui­men oikeuskäytäntöä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA