Kesäduunarit maatalousalalla: ”Tiedon tarve on usein suuri”

teollisuusliitto

Kesä koittaa, maataloustöiden kausi lähenee. Tämä näkyy sopimusasiantuntija Asta Kääriäisen töissä. Varsinkin ensimmäisiin kesätöihinsä meneville nuorille saatetaan ehdottaa kovin erikoisia työsopimuksia.

KUVA YLLÄ: Mansikoita pakataan laatikoihin Koivistoisen mansikkatilalla Vantaalla. KUVA LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM

26.5.2020

Asta Kääriäinen toimii tällä hetkellä Teollisuusliiton maaseutuelinkeinoista vastaavana sopimusasiantuntijana. Hänen vastattavakseen on tullut paljon kysymyksiä palkansaajien keskusjärjestöjen ylläpitämästä Kesäduunari-infosta.

– Esimerkiksi marjanpoiminnan työehdoista kysytään paljon. Sen huomaa, että tiedon tarve on suuri, usein työntekijöillä ja työnantajilla molemmilla, kertoo Kääriäinen.

Häneltä on muun muassa tiedusteltu, voiko työsopimukseen kirjata, että palkka maksetaan työsuhteen päätyttyä yhdessä osassa ja työsuhteen kestoksi arvioidaan 2,5 kuukautta.

– Työehtosopimuksessa lukee, että palkanmaksu on kahden viikon välein, ellei muuta ole sovittu. Mutta miksi työntekijä suostuisi sopimaan huonommat ehdot?

Kääriäinen kertoi kysyjälle, että yleensä palkka tulee tilille kerran tai kaksi kertaa kuussa. Todennäköisesti tuntuisi pitkältä ajalta odottaa palkkapäivää koko kesän ajan raskasta maataloustyötä tehden.

Yleisempi tapaus on, että työsopimus on tehty ja työsuhde syntynyt, mutta työnteon alku siirtyy. Kysyjä haluaa tietää, kuuluuko hänelle palkkaa.

– Voi olla, että sataa räntää ja pellolle ei päästäkään. Silloinkin työntekijällä on oikeus vaatia palkkaa. Mutta miten moni nuori uskaltaa? Pelkona on, että tulee koeajan purku, ja sitten loppukesästä ei enää saa töitä.

”Työnantajan pitää ottaa huomioon sopimuksia tehdessään, että pelisäännöt, eli työehtosopimuksen ehdot ja lait, koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia”, muistuttaa Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Asta Kääriäinen. KUVA KITI HAILA

ULKOMAALAISISTA HARVA KUULUU LIITTOON

Kesätöitä tekevien nuorten lisäksi maatalouselinkeinoja on pyöritetty pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Liittoon kuuluu maatalousaloilla kovin harva, ja tyypillisesti töissä ollaan vain muutama kesäkuukausi. Lisäksi kielimuuri sekä tietämättömyys omista oikeuksista aiheuttavat sen, että ulkomaalaisista yhteyttä ottaa vain pieni joukko.

– Kymmenen työntekijän tilalla on ehkä kolme, jotka haluavat esimerkiksi ylityökorvauksensa ja soittavat siksi liittoon. He tietävät usein hyvin, että töiden saaminen voi sen jälkeen vaikeutua, mutta asia on heille periaatteellinen, selvittää Kääriäinen.

Hän korostaa, että työnantajan vastuulla on olla tarjoamatta sopimuksia, jotka ovat kohtuuttomia tai ristiriidassa lain tai työehtosopimuksen kanssa.

– Työnantajan pitää ottaa huomioon sopimuksia tehdessään, että pelisäännöt, eli työehtosopimuksen ehdot ja lait, koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia.

Liitto edistää ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden järjestäytymistä, mutta työ on hidasta. Entäpä ne suomalaiset nuoret? Kääriäinen lähettää heidän vanhemmilleen terveisiä:

– Kertokaa nuorille ammattiliitoista ja että niihin kannattaa liittyä. Se tieto ei tunnu kavereilta tai koulusta välittyvän.

TEKSTI MIKKO NIKULA

LUE MYÖS:

Sektorijohtaja Rosqvist: ”Toivottavasti kotimainen työvoima löytää maatalousalat” (26.5.2020)