NÄKIJÄ: Sixten Korkman: ”Tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa”

teollisuusliitto

Koronavirus muuttui muutamassa viikossa ulkomaan pikku-uutisesta suureksi uutiseksi liikkumisen rajoittamisesta ja lomautuksista Suomessa. ”Nyt on ison tuki- ja elvytyspaketin paikka, jonka mittaluokan on oltava sellainen, että päättäjiä ja meitä kaikkia heikottaa”, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.

SIXTEN KORKMAN Valtiotieteen tohtori. Toiminut mm. valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkönä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana ja työelämäprofessorina Aalto yliopistossa. Julkaissut viisi kirjaa, viimeisimpänä Globalisaatio koetuksella vuonna 2017.

Ensin asia, jonka soisi olevan itsestäänselvyys poikkeusoloissa.

– Ensimmäinen tehtävä on huolehtia terveydenhuollon resursseista ja toimivuudesta. Se on vaativa tehtävä. Tarvitaan merkittävästi lisärahoitusta sairaaloille, ja on löydettävä riittävästi hoitohenkilökuntaa sitä mukaa kun potilaiden määrä alkaa todella kasvaa.

Korkmanin mielestä talouden kannalta ensi askel on etenkin pienten ja keskisuurten yritysten maksukyvyn turvaaminen. Tältä osin hallitus on jo tehnyt päätöksiä.

Iso ongelma saattaa kuitenkin syntyä siitä, että yritykset ajautuvat melko nopeasti konkurssiin, vaikka niille myönnettäisiinkin tilapäistä lainarahoitusta.

– Kun tuotanto on markkinoiden puuttuessa romahtanut ja tappiot kasvavat koko ajan, ei lainarahasta ole juuri apua. Siksi yrityksille, etenkin pk-yrityksille, on nyt myönnettävä laajasti suoraa tukea riihikuivan rahan muodossa ilman takaisinmaksuvelvoitteita. Tämä vaatii ennennäkemättömiä päätöksiä, Korkman sanoo.

– Vaihtoehtoisesti voidaan yrityksiä vahvistaa valtion tekemillä osakesijoituksilla. On myös syytä toivoa ja uskoa, että monet vuokrakiinteistöjen omistajat ovat valmiita vuokratason alentamiseen.

 

Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa. Se kertoo modernin talouden haavoittuvuudesta.

Näiden lisäksi Korkman haluaa nähdä merkittävän paketin, ”useita miljardeja euroja”, kunnille talouden paikkaamiseksi ja kotitalouksien kysynnän ylläpitämiseen.

– Nyt on paikka isolle tuki- ja elvytyspaketille, jonka mittaluokan on oltava sellainen, että päättäjiä ja meitä kaikkia heikottaa. Hätä ei lue lakia. Velat kasvavat joka tapauksessa talouden romahtamisen myötä. On ryhdyttävä laskukierrettä rajoittaviin toimiin, vaikka nuo toimet osaltaan myös jonkin verran lisäävät julkista velkaa, Korkman sanoo.

Hän painottaa, että Suomi ei suinkaan ole yksin.

– Samankaltaisiin toimiin ryhdytään kaikissa maissa, mikä on hyvä. Euroopan keskuspankki ja muut keskuspankit tekevät kaikkensa finanssimarkkinoiden toimivuuden turvaamiseksi. Muiden ongelmien lisäksi ei kaivata eskaloivaa finanssikriisiä Euroopassa tai laajemmin. Aineksia siihen on, sillä riskipitoista velkaa on ympäri maailmaa tuhansia miljardeja.

Oma murheensa on Italian valtion velka, joka on nopeassa kasvussa jo valmiiksi korkealta tasoltaan. Italia on tällä hetkellä käytännössä seisahtanut koronaepidemian takia.

Korkman ennustaa, että EU ja etenkin euroalueen toimintakyky joutuvat tänä vuonna ehkä kovemmalle koetukselle kuin koskaan aiemmin. Se onkin edellisen vuosikymmenen tapahtumien valossa aikamoinen koettelemus.

PALUU KONSENSUKSEEN?

Korkman kiittelee työmarkkinakeskusjärjestöjen valmiutta nopealla aikataululla sopia kriisipaketista, jonka on tarkoitus pelastaa yritystoiminnan edellytykset, työllisyys ja viime kädessä ihmisten toimeentulo.

– Päätökset lomautusilmoitusajan lyhentämiseksi ja työeläkemaksujen lykkäämiseksi olivat hyödyllisiä. Nekin ovat vain pieni osa tarvittavista toimista, mutta muistuttavat siitä, että Suomessa on tehty paluuta konsensukseen.

Melko tuoreessa muistissa on vuoden 2008 pörssiromahdus ja finanssikriisi seurauksineen. Seuraako koronaviruksen laukaisemasta lamasta vielä kovempaa kyytiä?

– Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että tämä kriisi on aivan omaa kokoluokkaansa. Se kertoo modernin talouden haavoittuvuudesta. Kriisin syvyyden vuoksi nyt tarvitaan paljon mittavampi talouden tuki- ja elvytyspaketti kuin koskaan aiemmin. Nyt pitää sallia raju julkisen velkaantumisen kasvu.

– Hyvä asia on, että velkaa saa nyt markkinoilta erittäin matalalla korolla. Siksi velkarasitus jää kohtuulliseksi. Suomen valtion luottokelpoisuuden uskon säilyvän hyvänä nopeasta velkaantumisesta huolimatta – jo senkin takia, että on niin monta muuta maata, jotka ovat tältä osin Suomea selvästi heikommassa asemassa.

Maapallo on kutistunut ja keskinäinen riippuvuutemme voimistunut, halusimme tai emme.

Korkman kuitenkin uskoo, että tämän jälkeen on tehtävä sarja toimenpiteitä koskien julkisen talouden kestävyyttä. Toimenpiteitä, jotka ”tulevat olemaan vaikea paikka myös ay-liikkeelle”. Näiden aika ei tosin ole nyt.

– Meillähän oli jo ennen kriisiä ongelmana väestön ikääntymisen aiheuttama julkisen talouden kestävyysongelma, joka nyt vaikeutuu, kun valtion velka kasvaa uudelle tasolle. On pystyttävä käyttämään uutta teknologiaa paremmin hyväksi julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi. On priorisoitava ja leikattava niitä menoja, jotka ovat vähemmän olennaisia. Poliitikoille tämä ei ole  helppoa.

Mitä nämä menot sitten ovat, sen saa aika näyttää. Korkman mainitsee yritystuet, jotka eivät ohjaudu tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä korkeakouluopiskelijoiden tuet. Merkittäviä summia, mutta tuskin sentään ratkaisevassa asemassa?

– Ehkä enemmänkin on kyse siitä, ettei hyvinvointivaltiota tulisi nykyisestä merkittävästi kasvattaa. On löydettävä toimia työllisyysasteen nostamiseksi, mikä vaatii työperäisen maahanmuuton hyväksymistä, työvälitykseen panostamista ja myös työnteon kannusteiden vahvistamista.

SUOMI TULEE SELVIYTYMÄÄN

Koronavirus inhimillisenä tragediana on samalla muistutus modernin talouden haavoittuvuudesta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julkinen valta täyttää tehtävänsä.

– Suomi tulee selviytymään tästäkin kriisistä siedettävästi, näin uskon, koska meillä julkinen valta toimii tehokkaasti. Se turvaa terveydenhuollon toiminnan. Hyvinvointivaltio turvaa ihmisten toimeentulon. Hallituksen talouspolitiikka auttaa lamakierteen katkaisemisessa.

Tämä on muistutus modernin talouden haavoittuvuudesta, mutta myös siitä, kuinka tärkeää on, että julkinen valta täyttää tehtävänsä.

– Elinkeinoelämän edustajat puhuvat joskus siihen sävyyn, että poliitikoista ja julkisesta vallasta on vain haittaa. Eivät puhu sellaisia nyt, sillä koko yhteiskunta on nyt riippuvainen poliittisten päättäjien ja julkisten instituutioiden kyvystä vastata haasteisiin.

Korkman uskoo, että alihankintaketjujen haavoittuvuus johtaa siihen, että yritykset jatkossa tuovat joitain toimintoja lähemmäksi kotimaata tai ainakin hakevat suurempaa hajautusta alihankinnoissa.

– Ei pidä olla liian riippuvainen yhdestä toimittajasta, oli tämä sitten Kiinassa tai muualla.

GLOBALISAATION LOPPU?

Koronakriisin puhjettua on myös esitetty ajatuksia, että virus ja sen seuraukset kääntäisivät globalisaatiokehityksen kulun. Korkman on täysin eri linjoilla.

– On harhakuvitelma, että globalisaatio olisi tulossa tiensä päähän. Tarvitaan päinvastoin vahvempaa yhteistyötä maailman terveysjärjestön WHO:n puitteissa epidemioiden nopeammaksi tunnistamiseksi, niiden leviämisen rajoittamiseksi ja rokotteiden kehittämiseksi.

– Maapallo on kutistunut ja keskinäinen riippuvuutemme voimistunut, halusimme tai emme. Maailman suuria ongelmia voidaan lieventää tai torjua vain paremman kansainvälisen yhteistyön avulla, oli sitten kyse pandemioista, ilmaston lämpenemisestä, talouden vakaudesta tai veronkierrosta ja rahanpesusta.

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT PATRIK LINDSTRÖM