LKS 20170615 Pääluottamusmies Juha Jormanainen telakan portilla – noin tuhat työntekijää marssi ulos Meyerin telakalla Turussa 15. kesäkuuta 2017. Puolitoista päivää kestävästä ulosmarssista päätettiin yksimielisesti työhuonekunnan yleiskokouksessa torstaina. Ulosmarssi on vastalause Meyer Turun ”tayloristiselle” eli kyykyttävälle henkilöstöpolitiikalle. LEHTIKUVA / VESA-MATTI VÄÄRÄ

KORONAKRIISI Meyerin Turun telakalla: ”Suomalaiset ovat näissä asioissa hyviä”

”Meillä ei ole paniikkitunnelmaa. Ihmiset käyttäytyvät rauhallisesti ja ottavat aika viileästi”, kertoo pääluottamusmies Juha Jormanainen Meyerin Turun telakalta, jossa maanantaina alkavat koronakriisin aiheuttamat yhteistoimintaneuvottelut.

Haastattelu tehty 20.3.2020. Kuva kesäkuulta 2017.

Työpaikalla, jossa on 1 064 omaa työntekijää ja laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto, korona vaikuttaa pääluottamusmies Juha Jormanaisen mukaan ihan kaikkeen.

– Voisi kuvitella, että kaikilla aloilla, joissa on paljon työvoimaa, ja erilaisia materiaaleja, jotka tulevat ympäri maailmaa, se aiheuttaa kaikenlaisia vaikeuksia. Oletan, että sen takia meilläkin alkavat yt:eet.

Eniten poikkeustila näkyy Jormanaisen mukaan siinä, että yhteistyökumppaneita on paikalla vähemmän kuin normaalisti.

– Kun rajoja on ruvettu laittamaan kiinni, veikkaan, että ihmiset ovat joutuneet tekemään ratkaisun, ovatko perheidensä luona kotimaissaan vai töissä ulkomailla. Kysymys on niin laaja-alainen, että se vaikuttaa kaikkeen.

RAUHALLISESTI KOHTI TUNTEMATONTA

Koronakriisin keskellä pääluottamusmiehen työ on Jormanaisen mukaan asioihin reagoimista.

– Se on sitä, että pitää itsensä rauhallisena ja valmistautuu vastaamaan kysymyksiin, joihin ei ole vastausta. Yrittää pysyä itse rauhallisena ja tekee parhaansa, koska muuta ei voi.

– Mitä on tulossa, on hyvä kysymys. Kun olisi joku kristallipallo, niin tietäisi. Materiaali- ja komponenttitoimitukset ovat yksi arvoitus, koska risteilijä on tuote, johon tavara tulee ympäri maailmaa. Vaikeuksia saattaa tulla myös sitä kautta, kun osa työvoimasta on kotimaissaan perheidensä luona. Kukaan ei voi tietää, kuinka kauan tilanne tämmöisenä jatkuu.

– Viisaita vastauksia ei pysty millään antamaan. Me emme tiedä, mitä maailma on huomenna.

TIETOTEKNIIKKA APUNA

Työpaikan kulttuurissa on Jormanaisen mukaan tapahtunut isoja muutoksia.

– Sellaisia ihmisiä, jotka ovat palanneet ulkomaanmatkoilta, on jouduttu jättämään työterveyshuollon ohjeistamana vähäksi aikaa kotiin. Ne ratkaisut rupeavat olemaan jo ohi.

– Käsidesiä on kaikki paikat täynnä. Lähitapaamisia ei pidetä eikä kokoonnuta isoissa laumoissa. Yli kymmenen hengen palavereja ei järjestetä.

– Meillä on lähestymiskielto. Pitää välttää lähikontakteja. Esimerkiksi laivan kyljessä on hissi, jolla pääsee laivan yläkerroksiin. Siinä henkilömäärä on rajattu.

– Kaikki kokoukset ja palaverit, jotka vähänkin pystytään, järjestetään skype-yhteyksillä tai webinaarina sähköisinä kokouksina. Yli 50-vuotiaalle, joka on yli 30-vuotiaana joutunut opiskelemaan tietotekniikan, se on tuonut uusia haasteita työhön. Itsenikin on pitänyt opetella tämän kaltainen kokoustekniikka.

TÖISTÄ POIS OMAILMOITUKSELLA

Työpaikalla on Jormanaisen mukaan ryhdytty toimiin tartuntojen estämiseksi.

– Meillä on avattu neuvontapuhelimia koronaa varten henkilöstölle. Meillä on pahuksen tarkat ohjeet siitä, että jos sinulla on mitä tahansa oireita, älä tule työpaikalle. On laajennettu omailmoituskäytäntöä ja pidennetty omailmoitusaika ilman lääkärintodistusta viiteen päivään. Se on toistaiseksi voimassa koronan takia.

– Meillä on ohjeistamalla pyritty siihen, ettei olisi niitä työnsankareita, jotka tulevat Buranan voimalla flunssaoireisina töihin. Kyllä me kaikkemme teemme. Tulevaisuus näyttää, onko se ollut riittävää.

KONTAKTEJA VAROTOIMIN

Pääluottamusmiehen päivittäiseen työnkuvaan on Jormanaisen mukaan tullut iso muutos.

– Ihmiskontakteja pitää välttää. Meillä on luottamusmiehiä lisäkseni yli 20. Kun yt-neuvottelut alkavat, ja tiedotan siitä luottamushenkilöille, joudun siihen käyttämään kokonaisen työpäivän verran aikaa, kun kutsun heitä neljä kerrallaan huoneeseen, jossa joudumme pitämään turvavälit.

Työpaikan toimihenkilöitä on koronan takia Jormanaisen mukaan etätöissä.

– Työntekijäammattien kohdalla se on vaikeampaa. Omaa työtäni, esimerkiksi tätä haastattelua voisin yhtä hyvin tehdä kotisohvalta. En ole kuitenkaan edes pyytänyt päästä etätöihin. Ihmiskontaktien uhallakin koen tärkeäksi, on joku, joka vastaa ihmisille.

– Ihmisillä on huoli itsestään ja elatuksestaan. Jonkun pitää olla vastailemassa. Yritän pitää varotoimia. Minulla on käsidesiä koko ajan toimistossa sekä asiakkaita että itseäni varten. On desinfiointiainetta, jolla aamulla ennen töiden alkua pyyhin kaikki kosketuspinnat, hiiren, näppäimistöt ja valokatkaisimet. Yritän suojautua ja tehdä parhaani. Toivon, että pystyn jatkamaan työtäni.

SUOMALAINEN OTTAA KYLMÄN VIILEÄSTI

Tunnelmaa työpaikalla Jormanainen luonnehtii ”aika suomalaiseksi”.

– Me kaikki ymmärrämme, että maailma on poikkeustilassa ja on jonkinlainen hätä. Ihmiset toimivat pääasiassa rationaalisesti. He ovat rauhallisia.

– Eilen illalla kävin kotikyläni S-marketissa. Sielläkin tunnelma oli rauhallinen, sama on töissä. Ihmiset ottavat aika viileästi. Tietysti joukossa on muutamia, jotka ovat helpompia hermostumaan. Keskimäärin ihmiset toimivat rauhallisesti. Kai he odottavat, mitä tuleman pitää.

– Olen sitä mieltä, että me suomalaiset olemme näissä asioissa aika hyviä. Luulen, että Suomessa ei käy kuten Ranskassa, että tehdään poliisin valvoma ulkonaliikkumiskielto. Eihän tuolla enää liiku ketään iltaisin kaupungilla tai kylillä.

– Meillä ei ole mitään paniikkitunnelmaa. Olen omiini tyytyväinen. Aika vähän täällä tapahtuu sellaisia ylilyöntejä, että ihan hulluja huhuja levitettäisiin.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA LEHTIKUVA / VESA-MATTI VÄÄRÄ