Uusi työaikalaki tulee voimaan tammikuussa: Joustot lisääntyvät ja työntekijöiden suojelu kiristyy

teollisuusliitto

Uudistettu työaikalaki vastaa nykyistä paremmin muuttunutta työelämää ja töiden tekemisen tapaa, summaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Kolmikantaisesti valmisteltu laki on kompromissi, jossa sekä työnantaja- että työntekijäpuoli joutuivat tinkimään tavoitteistaan. Laki tulee voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä.

UUSI TYÖAIKALAKI

  • Perustuu EU:n työaikadirektiiviin.
  • Soveltamisala on laaja – kattaa myös epäitsenäiset ammatinharjoittajat.
  • Valvonta pysyy ennallaan: Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.
  • Laki tulee voimaan 1.1.2020.
  • Laki on valmisteltu kolmikantaisesti Juha Sipilän hallituskaudella.

Työnantajat voivat jatkossa päättää työajoista nykyistä vapaammin, mutta myös työntekijöiden hyväksi toimivat joustot lisääntyvät. Anu-Tuija Lehto pitää hyvänä sitä, että uusi laki huomioi etätyötä tekevät ja osatyökyiset aiempaa paremmin.

– Työnteko ei uudessa laissa ole sidottu paikkaan, ja työnantajan on pyrittävä järjestämään osa-aikatöitä osatyökykyiselle.

Uudistetun lain mukaan työpaikoilla voidaan sopia uudenlaisista joustomahdollisuuksista: työaikapankista ja joustotyöstä. Joustotyö on uusi työaikamuoto, joka antaa työntekijälle laajat mahdollisuudet päättää työajoista ja työn tekemisen paikasta.

– Joustotyö soveltuu erityisesti asiantuntijatyöhön, mutta myös SAK:laisilla aloilla on töitä, joihin sitä on mahdollista soveltaa, Lehto sanoo.

Muista joustomahdollisuuksista liukuva työaika on jo nykyisin käytössä monilla työpaikoilla. Uudessa laissa liukuma-aika laajenee ja työnantajan on pyrittävä antamaan kertyneet tunnit vapaana kokonaisina päivinä.

TYÖAIKAPANKISTA SÄÄDETÄÄN NYT LAISSA

Työaikapankin käytöstä on sovittu monissa työehtosopimuksissa, mutta nyt siitä tulee kirjaus myös lakiin. Uutta on mahdollisuus sopia pankista paikallisesti työpaikalla, jolloin työntekijöitä edustaa luottamusmies.

Lehto muistuttaa, että silloin, kun kyse on työaikalain mukaisesta työaikapankista, työnantaja ei voi siirtää säännöllistä työaikaa työaikapankkiin vaan vain lisätunteja.

– Jos työnantaja ja työntekijä eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten työaikapankkiin kertyneet vapaat pidetään, työnantajan on maksettava pankkiin kertynyt vapaa rahana.

Lehto tähdentää, että liukuman käyttöön ottaminen ja ylitöiden siirtäminen työaikapankkiin edellyttää aina työntekijän suostumusta. Ylitöitä ei myöskään saa siirtää pankkiin korottamattomina vaan niissä on huomioitava ylityökorvauksien korotusprosentti.

ENTISTÄ USEAMPI TYÖ VOI OLLA JAKSOTYÖTÄ

Uuden lain jaksotyötä koskevaa luetteloa on muutettu niin, että alakohtaisesta luettelosta on siirrytty tehtäväkohtaiseen luetteloon. Tämä tarkoittaa, että luettelo kattaa nyt laajemman kirjon töitä. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi vartiointi ja vankeinhoidon työt sekä monet kuljetusalan työt.

– Jaksotyön käyttäminen muissakin kuin laissa luetelluissa töissä on mahdollista, jos työehtosopimuksessa niin sovitaan, Lehto huomauttaa.

Jaksotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työaikaa ja kertyneitä ylitöitä tarkastellaan pidemmissä useamman viikon pituisissa jaksoissa vuorokauden tai yhden viikon sijasta. Jaksotyön avulla työtunteja voi teettää enemmän ilman ylityökorvausta silloin, kun töitä on ja vastaavasti vähemmän silloin, kun töitä on tehtävänä vähemmän.

– Jaksotyö on suomalainen viritelmä. Se on työntekijän kannalta huono ratkaisu, koska työntekijä ei välttämättä tiedä työaikojaan kovin pitkälle etukäteen.

LEPOAIKA PITENEE JA PERÄKKÄISTEN YÖTÖIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE

Uudessa laissa kiristetään työntekijöiden työaikasuojelua. Työvuorojen väliin jäävä vuorokautinen lepoaika pitenee myös jaksotyössä 11 tuntiin. Peräkkäisiä yövuoroja saa teettää nykyisen seitsemän sijasta viisi.

– Vuorokautista lepoaikaa saa jaksotyössä lyhentää yhdeksään tuntiin. Näin voi tehdä kuitenkin vain poikkeuksellisesti työn järjestämiseen liittyvistä syistä. Esimerkiksi työntekijä sairastuu eikä sijaista saada.

VARALLAOLO VOI OLLA TYÖAIKAA TAI LEPOAIKAA

Työaikalaki perustuu työaikadirektiiviin, joka ei tunne varallaoloa. Varallaolo on kuitenkin edelleenkin sallittua ja siitä on laissa oma säännöksensä. Jatkossa aina pitää arvioida, onko kyse työ- vai lepoajasta.

– Varallaoloa ei näin ollen uudessa laissa enää välttämättä lasketa lepoajaksi, josta maksetaan erillinen korvaus, Lehto sanoo.

Määrittelyyn vaikuttaa se, miten sidottu työntekijä on varallaoloaikana työhönsä, eli kuinka nopeasti hänen on esimerkiksi päästävä työpaikalle. Tästä on lähiaikoina tulossa useita työtuomioistuimen ratkaisuja.

YLITÖIDEN LASKENTATAPAAN MUUTOKSIA

Uudessa laissa työajan enimmäismäärään lasketaan kaikki työaika kuten säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityöt. Toisin kuin vanhassa laissa myös hätätyö – esimerkiksi sähkölinjojen korjaaminen myrskyn jälkeen – lasketaan jatkossa työaikaan. Tämä tarkoittaa, että hätätyötä ei lasketa enää ylimääräiseksi työksi. Myös aloittamis- ja lopettamistyöt lasketaan enimmäistyöaikaan.

Enimmäistyöaika viikossa saa olla jatkossa korkeintaan 48 tuntia tai keskimäärin 48 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla. Työehtosopimuksella tarkasteluajanjakso voidaan pidentää kuuteen tai poikkeuksellisesti jopa 12 kuukauteen.

– Vanhan lain ylityösäännöksiä voidaan soveltaa vielä ensi vuonna. Viimeistään vuoden 2021 alusta on kuitenkin siirryttävä uuteen laskentaan, Lehto sanoo.

PAIKALLINEN SOPIMINEN LISÄÄNTYY HIEMAN

Uudistettu laki lisää hieman mahdollisuuksia sopia työajoista paikallisesti, mutta jatkossakin sopiminen painottuu työehtosopimuksiin.

– Työajoista voi työehtosopimuksissa sopia varsin laajasti toisin, ja niin myös paljon tehdään, Anu-Tuija Lehto muistuttaa.

Uuden työaikalain vaikutukset selviävätkin tarkemmin vasta, kun laki alkaa näkyä työehtosopimuksissa.

TEKSTI PIRJO PAJUNEN / SAK
KUVA PATRIK LINDSTRÖM