Uusi työaikalaki tulee voimaan tammikuussa: Joustot lisääntyvät ja työntekijöiden suojelu kiristyy

Uudistettu työaikalaki vastaa nykyistä paremmin muuttunutta työelämää ja töiden tekemisen tapaa, summaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Kolmikantaisesti valmisteltu laki on kompromissi, jossa sekä työnantaja- että työntekijäpuoli joutuivat tinkimään tavoitteistaan. Laki tulee voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä.

UUSI TYÖAIKALAKI

• Perus­tuu EU:n työaikadi­rek­ti­ivi­in.
• Soveltamisala on laa­ja – kat­taa myös epäit­senäiset ammat­in­har­joit­ta­jat.
• Valvon­ta pysyy ennal­laan: Lain nou­dat­tamista valvo­vat alue­hallintovi­ras­tot, luot­ta­mus­miehet ja työ­suo­jelu­val­tu­ute­tut.
• Laki tulee voimaan 1.1.2020.
• Laki on valmis­tel­tu kolmikan­tais­es­ti Juha Sip­ilän hal­li­tuskaudel­la.

Työ­nan­ta­jat voivat jatkos­sa päät­tää työa­joista nyky­istä vapaam­min, mut­ta myös työn­tek­i­jöi­den hyväk­si toimi­vat jous­tot lisään­tyvät. Anu-Tui­ja Lehto pitää hyvänä sitä, että uusi laki huomioi etä­työtä tekevät ja osatyökyiset aiem­paa parem­min.

– Työn­teko ei uudessa lais­sa ole sidot­tu paikkaan, ja työ­nan­ta­jan on pyrit­tävä jär­jestämään osa-aikatöitä osatyökykyiselle.

Uud­is­te­tun lain mukaan työ­paikoil­la voidaan sopia uuden­lai­sista jous­tom­ah­dol­lisuuk­sista: työaika­pankista ja jous­to­työstä. Jous­to­työ on uusi työaika­muo­to, joka antaa työn­tek­i­jälle laa­jat mah­dol­lisu­udet päät­tää työa­joista ja työn tekemisen paikas­ta.

– Jous­to­työ sovel­tuu eri­tyis­es­ti asiantun­ti­jatyöhön, mut­ta myös SAK:laisilla aloil­la on töitä, joi­hin sitä on mah­dol­lista soveltaa, Lehto sanoo.

Muista jous­tom­ah­dol­lisuuk­sista liuku­va työai­ka on jo nyky­isin käytössä monil­la työ­paikoil­la. Uudessa lais­sa liuku­ma-aika laa­je­nee ja työ­nan­ta­jan on pyrit­tävä anta­maan ker­tyneet tun­nit vapaana kokon­aisi­na päiv­inä.

TYÖAIKAPANKISTA SÄÄDETÄÄN NYT LAISSA

Työaika­pankin käytöstä on sovit­tu monis­sa työe­htosopimuk­sis­sa, mut­ta nyt siitä tulee kir­jaus myös laki­in. Uut­ta on mah­dol­lisu­us sopia pankista paikallis­es­ti työ­paikalla, jol­loin työn­tek­i­jöitä edus­taa luot­ta­mus­mies.

Lehto muis­tut­taa, että sil­loin, kun kyse on työaikalain mukaises­ta työaika­pankista, työ­nan­ta­ja ei voi siirtää sään­nöl­listä työaikaa työaika­pankki­in vaan vain lisä­tun­te­ja.

– Jos työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jä eivät pääse yhteisym­mär­ryk­seen siitä, miten työaika­pankki­in ker­tyneet vapaat pide­tään, työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va pankki­in ker­tynyt vapaa rahana.

Lehto täh­den­tää, että liuku­man käyt­töön otta­mi­nen ja ylitöi­den siirtämi­nen työaika­pankki­in edel­lyt­tää aina työn­tek­i­jän suos­tu­mus­ta. Ylitöitä ei myöskään saa siirtää pankki­in korot­ta­mat­tom­i­na vaan niis­sä on huomioita­va yli­työko­r­vauk­sien koro­tus­pros­ent­ti.

ENTISTÄ USEAMPI TYÖ VOI OLLA JAKSOTYÖTÄ

Uuden lain jak­so­työtä koske­vaa luet­te­loa on muutet­tu niin, että alako­htais­es­ta luet­telosta on siir­ryt­ty tehtäväko­htaiseen luet­teloon. Tämä tarkoit­taa, että luet­te­lo kat­taa nyt laa­jem­man kir­jon töitä. Täl­laisia töitä ovat esimerkik­si var­tioin­ti ja vankein­hoidon työt sekä mon­et kul­je­tusalan työt.

– Jak­so­työn käyt­tämi­nen muis­sakin kuin lais­sa luetel­luis­sa töis­sä on mah­dol­lista, jos työe­htosopimuk­ses­sa niin sovi­taan, Lehto huo­maut­taa.

Jak­so­työl­lä tarkoite­taan työtä, jos­sa työaikaa ja ker­tyneitä ylitöitä tarkastel­laan pidem­mis­sä use­am­man viikon pitu­i­sis­sa jak­sois­sa vuorokau­den tai yhden viikon sijas­ta. Jak­so­työn avul­la työ­tun­te­ja voi teet­tää enem­män ilman yli­työko­r­vaus­ta sil­loin, kun töitä on ja vas­taavasti vähem­män sil­loin, kun töitä on tehtävänä vähem­män.

– Jak­so­työ on suo­ma­lainen viritelmä. Se on työn­tek­i­jän kannal­ta huono ratkaisu, kos­ka työn­tek­i­jä ei vält­tämät­tä tiedä työaiko­jaan kovin pitkälle etukä­teen.

LEPOAIKA PITENEE JA PERÄKKÄISTEN YÖTÖIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE

Uudessa lais­sa kiris­tetään työn­tek­i­jöi­den työaika­suo­jelua. Työvuoro­jen väli­in jäävä vuorokau­ti­nen lep­oai­ka pite­nee myös jak­so­työssä 11 tun­ti­in. Peräkkäisiä yövuoro­ja saa teet­tää nykyisen seit­semän sijas­ta viisi.

– Vuorokautista lep­oaikaa saa jak­so­työssä lyhen­tää yhdek­sään tun­ti­in. Näin voi tehdä kuitenkin vain poikkeuk­sel­lis­es­ti työn jär­jestämiseen liit­tyvistä syistä. Esimerkik­si työn­tek­i­jä sairas­tuu eikä sijaista saa­da.

VARALLAOLO VOI OLLA TYÖAIKAA TAI LEPOAIKAA

Työaikala­ki perus­tuu työaikadi­rek­ti­ivi­in, joka ei tunne var­al­laoloa. Var­al­lao­lo on kuitenkin edelleenkin sal­lit­tua ja siitä on lais­sa oma sään­nök­sen­sä. Jatkos­sa aina pitää arvioi­da, onko kyse työ- vai lep­oa­jas­ta.

– Var­al­laoloa ei näin ollen uudessa lais­sa enää vält­tämät­tä las­ke­ta lep­oa­jak­si, jos­ta mak­se­taan erilli­nen kor­vaus, Lehto sanoo.

Määrit­te­lyyn vaikut­taa se, miten sidot­tu työn­tek­i­jä on var­al­laoloaikana työhön­sä, eli kuin­ka nopeasti hänen on esimerkik­si päästävä työ­paikalle. Tästä on lähi­aikoina tulos­sa usei­ta työ­tuomiois­tu­imen ratkaisu­ja.

YLITÖIDEN LASKENTATAPAAN MUUTOKSIA

Uudessa lais­sa työa­jan enim­mäis­määrään las­ke­taan kaik­ki työai­ka kuten sään­nölli­nen työai­ka, lisä­työ ja yli­työt. Toisin kuin van­has­sa lais­sa myös hätä­työ – esimerkik­si sähkölin­jo­jen kor­jaami­nen myrskyn jäl­keen – las­ke­taan jatkos­sa työaikaan. Tämä tarkoit­taa, että hätä­työtä ei las­ke­ta enää ylimääräisek­si työk­si. Myös aloit­tamis- ja lopet­tamistyöt las­ke­taan enim­mäistyöaikaan.

Enim­mäistyöai­ka viikos­sa saa olla jatkos­sa korkein­taan 48 tun­tia tai keskimäärin 48 tun­tia neljän kuukau­den ajan­jak­sol­la. Työe­htosopimuk­sel­la tarkastelu­a­jan­jak­so voidaan piden­tää kuu­teen tai poikkeuk­sel­lis­es­ti jopa 12 kuukau­teen.

– Van­han lain yli­työsään­nök­siä voidaan soveltaa vielä ensi vuon­na. Viimeistään vuo­den 2021 alus­ta on kuitenkin siir­ryt­tävä uuteen lasken­taan, Lehto sanoo.

PAIKALLINEN SOPIMINEN LISÄÄNTYY HIEMAN

Uud­is­tet­tu laki lisää hie­man mah­dol­lisuuk­sia sopia työa­joista paikallis­es­ti, mut­ta jatkos­sakin sopimi­nen pain­ot­tuu työe­htosopimuk­si­in.

– Työa­joista voi työe­htosopimuk­sis­sa sopia varsin laa­jasti toisin, ja niin myös paljon tehdään, Anu-Tui­ja Lehto muis­tut­taa.

Uuden työaikalain vaiku­tuk­set selviävätkin tarkem­min vas­ta, kun laki alkaa näkyä työe­htosopimuk­sis­sa.

TEKSTI PIRJO PAJUNEN / SAK
KUVA PATRIK LINDSTRÖM