Uusi työai­ka­laki tulee voimaan tammi­kuussa: Joustot lisään­tyvät ja työnte­ki­jöiden suojelu kiristyy

Uudis­tettu työai­ka­laki vastaa nykyistä paremmin muuttu­nutta työelämää ja töiden tekemisen tapaa, summaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Kolmi­kan­tai­sesti valmis­teltu laki on kompro­missi, jossa sekä työnan­taja- että työnte­ki­jä­puoli joutuivat tinki­mään tavoit­teis­taan. Laki tulee voimaan tammi­kuun ensim­mäi­senä päivänä.

UUSI TYÖAIKALAKI

• Perustuu EU:n työaikadirektiiviin.
• Sovel­ta­mi­sala on laaja – kattaa myös epäit­se­näiset ammatinharjoittajat.
• Valvonta pysyy ennal­laan: Lain noudat­ta­mista valvovat aluehal­lin­to­vi­rastot, luotta­mus­miehet ja työsuojeluvaltuutetut.
• Laki tulee voimaan 1.1.2020.
• Laki on valmis­teltu kolmi­kan­tai­sesti Juha Sipilän hallituskaudella.

Työnan­tajat voivat jatkossa päättää työajoista nykyistä vapaammin, mutta myös työnte­ki­jöiden hyväksi toimivat joustot lisään­tyvät. Anu-Tuija Lehto pitää hyvänä sitä, että uusi laki huomioi etätyötä tekevät ja osatyö­kyiset aiempaa paremmin.

– Työnteko ei uudessa laissa ole sidottu paikkaan, ja työnan­tajan on pyrit­tävä järjes­tä­mään osa-aikatöitä osatyökykyiselle.

Uudis­tetun lain mukaan työpai­koilla voidaan sopia uuden­lai­sista jousto­mah­dol­li­suuk­sista: työai­ka­pan­kista ja jousto­työstä. Joustotyö on uusi työai­ka­muoto, joka antaa työnte­ki­jälle laajat mahdol­li­suudet päättää työajoista ja työn tekemisen paikasta.

– Joustotyö soveltuu erityi­sesti asian­tun­ti­ja­työhön, mutta myös SAK:laisilla aloilla on töitä, joihin sitä on mahdol­lista soveltaa, Lehto sanoo.

Muista jousto­mah­dol­li­suuk­sista liukuva työaika on jo nykyisin käytössä monilla työpai­koilla. Uudessa laissa liukuma-aika laajenee ja työnan­tajan on pyrit­tävä antamaan kerty­neet tunnit vapaana kokonai­sina päivinä.

TYÖAIKAPANKISTA SÄÄDETÄÄN NYT LAISSA

Työai­ka­pankin käytöstä on sovittu monissa työeh­to­so­pi­muk­sissa, mutta nyt siitä tulee kirjaus myös lakiin. Uutta on mahdol­li­suus sopia pankista paikal­li­sesti työpai­kalla, jolloin työnte­ki­jöitä edustaa luottamusmies.

Lehto muistuttaa, että silloin, kun kyse on työai­ka­lain mukai­sesta työai­ka­pan­kista, työnan­taja ei voi siirtää säännöl­listä työaikaa työai­ka­pank­kiin vaan vain lisätunteja.

– Jos työnan­taja ja työntekijä eivät pääse yhtei­sym­mär­ryk­seen siitä, miten työai­ka­pank­kiin kerty­neet vapaat pidetään, työnan­tajan on makset­tava pankkiin kertynyt vapaa rahana.

Lehto tähdentää, että liukuman käyttöön ottaminen ja ylitöiden siirtä­minen työai­ka­pank­kiin edellyttää aina työntekijän suostu­musta. Ylitöitä ei myöskään saa siirtää pankkiin korot­ta­mat­to­mina vaan niissä on huomioi­tava ylityö­kor­vauk­sien korotusprosentti.

ENTISTÄ USEAMPI TYÖ VOI OLLA JAKSOTYÖTÄ

Uuden lain jakso­työtä koskevaa luetteloa on muutettu niin, että alakoh­tai­sesta luette­losta on siirrytty tehtä­vä­koh­tai­seen luette­loon. Tämä tarkoittaa, että luettelo kattaa nyt laajemman kirjon töitä. Tällaisia töitä ovat esimer­kiksi vartiointi ja vankein­hoidon työt sekä monet kulje­tusalan työt.

– Jakso­työn käyttä­minen muissakin kuin laissa luetel­luissa töissä on mahdol­lista, jos työeh­to­so­pi­muk­sessa niin sovitaan, Lehto huomauttaa.

Jakso­työllä tarkoi­te­taan työtä, jossa työaikaa ja kerty­neitä ylitöitä tarkas­tel­laan pidem­missä useamman viikon pitui­sissa jaksoissa vuoro­kauden tai yhden viikon sijasta. Jakso­työn avulla työtun­teja voi teettää enemmän ilman ylityö­kor­vausta silloin, kun töitä on ja vastaa­vasti vähemmän silloin, kun töitä on tehtä­vänä vähemmän.

– Jaksotyö on suoma­lainen viritelmä. Se on työntekijän kannalta huono ratkaisu, koska työntekijä ei välttä­mättä tiedä työai­ko­jaan kovin pitkälle etukäteen.

LEPOAIKA PITENEE JA PERÄKKÄISTEN YÖTÖIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE

Uudessa laissa kiris­te­tään työnte­ki­jöiden työai­ka­suo­jelua. Työvuo­rojen väliin jäävä vuoro­kau­tinen lepoaika pitenee myös jakso­työssä 11 tuntiin. Peräk­käisiä yövuo­roja saa teettää nykyisen seitsemän sijasta viisi.

– Vuoro­kau­tista lepoaikaa saa jakso­työssä lyhentää yhdek­sään tuntiin. Näin voi tehdä kuitenkin vain poikkeuk­sel­li­sesti työn järjes­tä­mi­seen liitty­vistä syistä. Esimer­kiksi työntekijä sairastuu eikä sijaista saada.

VARALLAOLO VOI OLLA TYÖAIKAA TAI LEPOAIKAA

Työai­ka­laki perustuu työai­ka­di­rek­tii­viin, joka ei tunne varal­laoloa. Varal­laolo on kuitenkin edelleenkin sallittua ja siitä on laissa oma säännök­sensä. Jatkossa aina pitää arvioida, onko kyse työ- vai lepoajasta.

– Varal­laoloa ei näin ollen uudessa laissa enää välttä­mättä lasketa lepoa­jaksi, josta makse­taan erillinen korvaus, Lehto sanoo.

Määrit­te­lyyn vaikuttaa se, miten sidottu työntekijä on varal­lao­loai­kana työhönsä, eli kuinka nopeasti hänen on esimer­kiksi päästävä työpai­kalle. Tästä on lähiai­koina tulossa useita työtuo­miois­tuimen ratkaisuja.

YLITÖIDEN LASKENTATAPAAN MUUTOKSIA

Uudessa laissa työajan enimmäis­mää­rään laske­taan kaikki työaika kuten säännöl­linen työaika, lisätyö ja ylityöt. Toisin kuin vanhassa laissa myös hätätyö – esimer­kiksi sähkö­lin­jojen korjaa­minen myrskyn jälkeen – laske­taan jatkossa työai­kaan. Tämä tarkoittaa, että hätätyötä ei lasketa enää ylimää­räi­seksi työksi. Myös aloit­tamis- ja lopet­ta­mis­työt laske­taan enimmäistyöaikaan.

Enimmäis­työ­aika viikossa saa olla jatkossa korkein­taan 48 tuntia tai keski­määrin 48 tuntia neljän kuukauden ajanjak­solla. Työeh­to­so­pi­muk­sella tarkas­te­lua­jan­jakso voidaan pidentää kuuteen tai poikkeuk­sel­li­sesti jopa 12 kuukauteen.

– Vanhan lain ylityö­sään­nöksiä voidaan soveltaa vielä ensi vuonna. Viimeis­tään vuoden 2021 alusta on kuitenkin siirryt­tävä uuteen lasken­taan, Lehto sanoo.

PAIKALLINEN SOPIMINEN LISÄÄNTYY HIEMAN

Uudis­tettu laki lisää hieman mahdol­li­suuksia sopia työajoista paikal­li­sesti, mutta jatkos­sakin sopiminen painottuu työehtosopimuksiin.

– Työajoista voi työeh­to­so­pi­muk­sissa sopia varsin laajasti toisin, ja niin myös paljon tehdään, Anu-Tuija Lehto muistuttaa.

Uuden työai­ka­lain vaiku­tukset selviä­vätkin tarkemmin vasta, kun laki alkaa näkyä työehtosopimuksissa.

TEKSTI PIRJO PAJUNEN /​ SAK
KUVA PATRIK LINDSTRÖM