Uusi työai­ka­laki tulee voimaan tammi­kuussa: Jous­tot lisään­ty­vät ja työn­te­ki­jöi­den suojelu kiristyy

Uudis­tettu työai­ka­laki vastaa nykyistä parem­min muut­tu­nutta työelä­mää ja töiden teke­mi­sen tapaa, summaa SAK:n laki­mies Anu-Tuija Lehto. Kolmi­kan­tai­sesti valmis­teltu laki on kompro­missi, jossa sekä työnan­taja- että työn­te­ki­jä­puoli joutui­vat tinki­mään tavoit­teis­taan. Laki tulee voimaan tammi­kuun ensim­mäi­senä päivänä.

UUSI TYÖAIKALAKI

• Perus­tuu EU:n työaikadirektiiviin.
• Sovel­ta­mi­sala on laaja – kattaa myös epäit­se­näi­set ammatinharjoittajat.
• Valvonta pysyy ennal­laan: Lain noudat­ta­mista valvo­vat alue­hal­lin­to­vi­ras­tot, luot­ta­mus­mie­het ja työsuojeluvaltuutetut.
• Laki tulee voimaan 1.1.2020.
• Laki on valmis­teltu kolmi­kan­tai­sesti Juha Sipi­län hallituskaudella.

Työnan­ta­jat voivat jatkossa päät­tää työajoista nykyistä vapaam­min, mutta myös työn­te­ki­jöi­den hyväksi toimi­vat jous­tot lisään­ty­vät. Anu-Tuija Lehto pitää hyvänä sitä, että uusi laki huomioi etätyötä teke­vät ja osatyö­kyi­set aiem­paa paremmin.

– Työn­teko ei uudessa laissa ole sidottu paik­kaan, ja työnan­ta­jan on pyrit­tävä järjes­tä­mään osa-aika­töitä osatyökykyiselle.

Uudis­te­tun lain mukaan työpai­koilla voidaan sopia uuden­lai­sista jous­to­mah­dol­li­suuk­sista: työai­ka­pan­kista ja jous­to­työstä. Jous­to­työ on uusi työai­ka­muoto, joka antaa työn­te­ki­jälle laajat mahdol­li­suu­det päät­tää työajoista ja työn teke­mi­sen paikasta.

– Jous­to­työ sovel­tuu erityi­sesti asian­tun­ti­ja­työ­hön, mutta myös SAK:laisilla aloilla on töitä, joihin sitä on mahdol­lista sovel­taa, Lehto sanoo.

Muista jous­to­mah­dol­li­suuk­sista liukuva työaika on jo nykyi­sin käytössä monilla työpai­koilla. Uudessa laissa liukuma-aika laaje­nee ja työnan­ta­jan on pyrit­tävä anta­maan kerty­neet tunnit vapaana koko­nai­sina päivinä.

TYÖAIKAPANKISTA SÄÄDETÄÄN NYT LAISSA

Työai­ka­pan­kin käytöstä on sovittu monissa työeh­to­so­pi­muk­sissa, mutta nyt siitä tulee kirjaus myös lakiin. Uutta on mahdol­li­suus sopia pankista paikal­li­sesti työpai­kalla, jolloin työn­te­ki­jöitä edus­taa luottamusmies.

Lehto muis­tut­taa, että silloin, kun kyse on työai­ka­lain mukai­sesta työai­ka­pan­kista, työnan­taja ei voi siir­tää sään­nöl­listä työai­kaa työai­ka­pank­kiin vaan vain lisätunteja.

– Jos työnan­taja ja työn­tekijä eivät pääse yhtei­sym­mär­ryk­seen siitä, miten työai­ka­pank­kiin kerty­neet vapaat pide­tään, työnan­ta­jan on makset­tava pank­kiin kerty­nyt vapaa rahana.

Lehto tähden­tää, että liuku­man käyt­töön otta­mi­nen ja ylitöi­den siir­tä­mi­nen työai­ka­pank­kiin edel­lyt­tää aina työn­tekijän suos­tu­musta. Ylitöitä ei myös­kään saa siir­tää pank­kiin korot­ta­mat­to­mina vaan niissä on huomioi­tava ylityö­kor­vauk­sien korotusprosentti.

ENTISTÄ USEAMPI TYÖ VOI OLLA JAKSOTYÖTÄ

Uuden lain jakso­työtä koske­vaa luet­te­loa on muutettu niin, että alakoh­tai­sesta luet­te­losta on siir­rytty tehtä­vä­koh­tai­seen luet­te­loon. Tämä tarkoit­taa, että luet­telo kattaa nyt laajem­man kirjon töitä. Tällai­sia töitä ovat esimer­kiksi vartiointi ja vankein­hoi­don työt sekä monet kulje­tusa­lan työt.

– Jakso­työn käyt­tä­mi­nen muis­sa­kin kuin laissa luetel­luissa töissä on mahdol­lista, jos työeh­to­so­pi­muk­sessa niin sovi­taan, Lehto huomauttaa.

Jakso­työllä tarkoi­te­taan työtä, jossa työai­kaa ja kerty­neitä ylitöitä tarkas­tel­laan pidem­missä useam­man viikon pitui­sissa jaksoissa vuoro­kau­den tai yhden viikon sijasta. Jakso­työn avulla työtun­teja voi teet­tää enem­män ilman ylityö­kor­vausta silloin, kun töitä on ja vastaa­vasti vähem­män silloin, kun töitä on tehtä­vänä vähemmän.

– Jakso­työ on suoma­lai­nen viri­telmä. Se on työn­tekijän kannalta huono ratkaisu, koska työn­tekijä ei vält­tä­mättä tiedä työai­ko­jaan kovin pitkälle etukäteen.

LEPOAIKA PITENEE JA PERÄKKÄISTEN YÖTÖIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE

Uudessa laissa kiris­te­tään työn­te­ki­jöi­den työai­ka­suo­je­lua. Työvuo­ro­jen väliin jäävä vuoro­kau­ti­nen lepoaika pite­nee myös jakso­työssä 11 tuntiin. Peräk­käi­siä yövuo­roja saa teet­tää nykyi­sen seit­se­män sijasta viisi.

– Vuoro­kau­tista lepoai­kaa saa jakso­työssä lyhen­tää yhdek­sään tuntiin. Näin voi tehdä kuiten­kin vain poik­keuk­sel­li­sesti työn järjes­tä­mi­seen liit­ty­vistä syistä. Esimer­kiksi työn­tekijä sairas­tuu eikä sijaista saada.

VARALLAOLO VOI OLLA TYÖAIKAA TAI LEPOAIKAA

Työai­ka­laki perus­tuu työai­ka­di­rek­tii­viin, joka ei tunne varal­lao­loa. Varal­laolo on kuiten­kin edel­leen­kin sallit­tua ja siitä on laissa oma sään­nök­sensä. Jatkossa aina pitää arvioida, onko kyse työ- vai lepoajasta.

– Varal­lao­loa ei näin ollen uudessa laissa enää vält­tä­mättä lasketa lepoa­jaksi, josta makse­taan eril­li­nen korvaus, Lehto sanoo.

Määrit­te­lyyn vaikut­taa se, miten sidottu työn­tekijä on varal­lao­loai­kana työhönsä, eli kuinka nopeasti hänen on esimer­kiksi pääs­tävä työpai­kalle. Tästä on lähiai­koina tulossa useita työtuo­miois­tui­men ratkaisuja.

YLITÖIDEN LASKENTATAPAAN MUUTOKSIA

Uudessa laissa työajan enim­mäis­mää­rään laske­taan kaikki työaika kuten sään­nöl­li­nen työaika, lisä­työ ja ylityöt. Toisin kuin vanhassa laissa myös hätä­työ – esimer­kiksi sähkö­lin­jo­jen korjaa­mi­nen myrs­kyn jälkeen – laske­taan jatkossa työai­kaan. Tämä tarkoit­taa, että hätä­työtä ei lasketa enää ylimää­räi­seksi työksi. Myös aloit­ta­mis- ja lopet­ta­mis­työt laske­taan enimmäistyöaikaan.

Enim­mäis­työ­aika viikossa saa olla jatkossa korkein­taan 48 tuntia tai keski­mää­rin 48 tuntia neljän kuukau­den ajan­jak­solla. Työeh­to­so­pi­muk­sella tarkas­te­lua­jan­jakso voidaan piden­tää kuuteen tai poik­keuk­sel­li­sesti jopa 12 kuukauteen.

– Vanhan lain ylityö­sään­nök­siä voidaan sovel­taa vielä ensi vuonna. Viimeis­tään vuoden 2021 alusta on kuiten­kin siir­ryt­tävä uuteen lasken­taan, Lehto sanoo.

PAIKALLINEN SOPIMINEN LISÄÄNTYY HIEMAN

Uudis­tettu laki lisää hieman mahdol­li­suuk­sia sopia työajoista paikal­li­sesti, mutta jatkos­sa­kin sopi­mi­nen painot­tuu työehtosopimuksiin.

– Työajoista voi työeh­to­so­pi­muk­sissa sopia varsin laajasti toisin, ja niin myös paljon tehdään, Anu-Tuija Lehto muistuttaa.

Uuden työai­ka­lain vaiku­tuk­set selviä­vät­kin tarkem­min vasta, kun laki alkaa näkyä työehtosopimuksissa.

TEKSTI PIRJO PAJUNEN /​ SAK
KUVA PATRIK LINDSTRÖM