Menikö viesti perille?

teollisuusliitto

Vakiintunut selitys toiminnallisten tavoitteiden saavuttamatta jäämiselle on viestinnän epäonnistuminen. Näin sanottaessa annetaan ymmärtää, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta viesti ei tavoittanut kohderyhmäänsä halutulla tavalla.

Kun asioita penkoo syvemmältä, on viestinnän väitetyn epäonnistumisen taustalla tavallisesti muita syitä. Esimerkiksi epätarkka tilannekuva, keskeneräisesti määritellyt tavoitteet, hatara suunnittelu, puutteellinen käsitys käytettävissä olevista resursseista tai vaillinaisesti toteutettu toiminta.

Toisaalta tavallista on se, että toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat pohjatyöt on taiten tehty, mutta niistä kertova sanoma on epäselvästi muotoiltu tai se jää vajavaisesti viestitetyksi. Esimerkiksi siksi, että viestin kertoja olettaa omien itsestään selvyyksiensä olevan päivänkirkasta ja ajatuksellisesti jaettua tietoa myös yleisölleen. Näin asia ei kuitenkaan usein ole. Sen sijaan tyypillisempää on se, että viestin vastaanottajilla ei kyseistä tietoa ole, tai että sillä ei ole ollut sijaa heidän ajattelussaan tai maailmankuvansa rakentumisessa.

Riski viestinnän epäonnistumiselle on aina olemassa. Se on olemassa silloin, kun vuorovaikutuksen osapuolet käyttävät yhteistä äidinkieltä, ja korostuneesti silloin, kun tietoja yritetään välittää kaikille osapuolille vieraalla kielellä. Jälkimmäinen on yleistyvä tilanne suomalaisilla työpaikoilla. Samalla se on kehityskaari, joka ei näytä olevan riittävällä tavalla hallinnassa.

Ohjeistuksia ja opastuksia tarjoillaan työpaikoilla liian usein vain vieraalla kielellä, tyypillisesti englanniksi tai sitten englannista alkeellisesti suomeksi tai jollekin muulle kielelle käännettynä. Se on vaarallista riskinottoa. Mitä vähemmän ohjeista ymmärretään, sitä enemmän tehtävät ovat taipuvaisia siirtymään yrityksen ja erehdyksen kautta hoidettaviksi. Riskit lienevät suurimmillaan uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Tulokkaiden motivaatio osaamisen näyttämiselle tapaa olla korkea, mihin liittyen alttius täsmentävien kysymysten esittämiselle voi olla matala. Toisaalta into kysellä hiipuu, jos alkuperäinen viesti on vaikeasti hahmotettavissa tai käsittämätön.

Toimintaa työpaikoilla ei voida päästää tai jättää ontuvan viestinnän varaan. Sen sijaan on nähtävä, että ymmärrettävä kieli on turvallisuuden, tehokkuuden ja työssä viihtymisen perusta.

Koneiden turvallisuudesta annetun asetuksen mukaan Suomessa markkinoille saatettavien tai käyttöön otettavien koneiden tietojen, varoitusten ja ohjeiden on aina oltava suomen ja ruotsin kielellä. Se on hyvä lähtökohta työpaikkojen kehittämiselle kohti kaikille työntekijöille helposti ymmärrettävää kielen käyttöä.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

LUE MYÖS: Suomeksi, kiitos! Meillä on oikeus omaan kieleemme – vieras kieli tuo työpaikoille riskejä (13.12.2019)