Menikö viesti perille?

Vakiin­tunut selitys toimin­nal­listen tavoit­teiden saavut­ta­matta jäämi­selle on viestinnän epäon­nis­tu­minen. Näin sanot­taessa annetaan ymmärtää, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta viesti ei tavoit­tanut kohde­ryh­määnsä halutulla tavalla.

Kun asioita penkoo syvem­mältä, on viestinnän väitetyn epäon­nis­tu­misen taustalla taval­li­sesti muita syitä. Esimer­kiksi epätarkka tilan­ne­kuva, keske­ne­räi­sesti määri­tellyt tavoit­teet, hatara suunnit­telu, puutteel­linen käsitys käytet­tä­vissä olevista resurs­seista tai vailli­nai­sesti toteu­tettu toiminta.

Toisaalta taval­lista on se, että toimin­nal­listen tavoit­teiden saavut­ta­mi­seksi tarvit­tavat pohja­työt on taiten tehty, mutta niistä kertova sanoma on epäsel­västi muotoiltu tai se jää vajavai­sesti viesti­te­tyksi. Esimer­kiksi siksi, että viestin kertoja olettaa omien itses­tään selvyyk­siensä olevan päivän­kir­kasta ja ajatuk­sel­li­sesti jaettua tietoa myös yleisöl­leen. Näin asia ei kuiten­kaan usein ole. Sen sijaan tyypil­li­sempää on se, että viestin vastaa­not­ta­jilla ei kyseistä tietoa ole, tai että sillä ei ole ollut sijaa heidän ajatte­lus­saan tai maail­man­ku­vansa rakentumisessa.

Riski viestinnän epäon­nis­tu­mi­selle on aina olemassa. Se on olemassa silloin, kun vuoro­vai­ku­tuksen osapuolet käyttävät yhteistä äidin­kieltä, ja koros­tu­neesti silloin, kun tietoja yrite­tään välittää kaikille osapuo­lille vieraalla kielellä. Jälkim­mäinen on yleis­tyvä tilanne suoma­lai­silla työpai­koilla. Samalla se on kehitys­kaari, joka ei näytä olevan riittä­vällä tavalla hallinnassa.

Ohjeis­tuksia ja opastuksia tarjoil­laan työpai­koilla liian usein vain vieraalla kielellä, tyypil­li­sesti englan­niksi tai sitten englan­nista alkeel­li­sesti suomeksi tai jollekin muulle kielelle käännet­tynä. Se on vaaral­lista riskin­ottoa. Mitä vähemmän ohjeista ymmär­re­tään, sitä enemmän tehtävät ovat taipu­vaisia siirty­mään yrityksen ja erehdyksen kautta hoidet­ta­viksi. Riskit lienevät suurim­mil­laan uusien työnte­ki­jöiden pereh­dyt­tä­mi­sessä. Tulok­kaiden motivaatio osaamisen näyttä­mi­selle tapaa olla korkea, mihin liittyen alttius täsmen­tä­vien kysymysten esittä­mi­selle voi olla matala. Toisaalta into kysellä hiipuu, jos alkupe­räinen viesti on vaikeasti hahmo­tet­ta­vissa tai käsittämätön.

Toimintaa työpai­koilla ei voida päästää tai jättää ontuvan viestinnän varaan. Sen sijaan on nähtävä, että ymmär­ret­tävä kieli on turval­li­suuden, tehok­kuuden ja työssä viihty­misen perusta.

Koneiden turval­li­suu­desta annetun asetuksen mukaan Suomessa markki­noille saatet­ta­vien tai käyttöön otetta­vien koneiden tietojen, varoi­tusten ja ohjeiden on aina oltava suomen ja ruotsin kielellä. Se on hyvä lähtö­kohta työpaik­kojen kehit­tä­mi­selle kohti kaikille työnte­ki­jöille helposti ymmär­ret­tävää kielen käyttöä.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja

LUE MYÖS: Suomeksi, kiitos! Meillä on oikeus omaan kieleemme – vieras kieli tuo työpai­koille riskejä (13.12.2019)