Mistä syntyy työn imu? Oulun ja Lapin jäsenet pohtivat työtä ja viihtyvyyttä Kuusamossa

teollisuusliitto

Työn imua etsimässä -kurssilla Kuusamon Tropiikissa pohdittiin, millaiset asiat tuottavat tyytyväisyyttä työelämässä ja millaiset alentavat viihtyvyyttä.

TYÖN IMUA ETSIMÄSSÄ, OULU–LAPPI, KUUSAMO 16.–17.11.2019

KUVA YLLÄ: Ryhmätyötä tekemässä Heli Greus Lumijoelta ja Tiina Karjalainen Muhokselta. Etualalla Jaana Teppola ja Piia Väyrynen Oulusta.

– Porukkahenki työpaikalla on tärkeä. Siihen voi yksittäinen ihminenkin vaikuttaa, onko hyvä henki vai mieli maassa, sanoo Kevitsan kaivoksella Sodankylässä koneenkuljettajana työskentelevä Tea Pikkarainen, joka on työpaikkansa ensimmäinen työsuojeluvaravaltuutettu.

Tea Pikkarainen Sodankylästä.

Porukkahenkeen voi vaikuttaa pienillä teoilla.

– Omaan vuoroon kun tuo pullaa, niin se parantaa työn henkeä. Jokainen omalta osaltaan vaikuttaa ilmapiiriin.

Kaivoksella tulee työporukalta aloitteita työhyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen.

– Meillä pyritään kuuntelemaan ihmisten toiveita ja viemään niitä eteenpäin työsuojelun kautta. Osa on helposti toteutettavia. Pienikin asia voi olla merkittävä parannus. Rahallisen satsauksen ei aina tarvitse olla iso.

Pia Vattu Kärsämäeltä suunnitteli käyvänsä fatbike-ajelulla luentojen jälkeen.

Pikkaraisen mukaan työelämässä annetaan nykyisin entistä enemmän moitteiden sijasta tunnustusta.

– Hyvä palaute luo yhteishenkeä porukkaan. On hyvä sanoa joskus ääneenkin, että ”hyvä me!”.

Saija Kaikkonen Raahesta, Tellervo Sirviö Haapavedeltä ja Piia Väyrynen Oulusta tekemässä ryhmätyötä.

Pikkaraisen mukaan kaivoksessa johtamistyyli muuttui eurooppalaisemmaksi, kun kanadalainen omistaja vaihtui ruotsalaiseen.

– Ylhäältä alas johtaminen ja käskytys väheni. Se sopii paremmin suomalaisille, jotka eivät tykkää niskaan hengittämisestä.

Virallisen osuuden jälkeen kurssilaiset pääsivät rentoutumaan Kuusamon Tropiikin kylpylässä.

HILJAISENKIN ÄÄNI KUULUU

Kalajokilaisessa Solar-Kaihdin Ky:ssä kaihdintyöntekijänä ja pääluottamusmiehenä toimiva Noora Saukko luonnehtii työpaikkansa sellaiseksi, että vakituinen porukka on ollut töissä pitkään, ja kaikki ovat kavereita keskenään.

– Siellä pystyy puhumaan niin iloista kuin murheista.

Noora Saukko Kalajoelta.

– Kuten varmaan joka työpaikassa, meilläkin on huonompia hetkiä, mutta aika hyvin meillä pystyy viemään asioita eteenpäin. Kerran kuukaudessa pidetään palaveri asioista, jotka ihmiset ovat halunneet kertoa, ja ne käydään läpi. Koen, että siellä saa äänensä kuuluviin. Hiljaisiakin kuullaan. Jos ei asiasta halua puhua, niin meillä on vihko, johon saa nimettömänä kirjoittaa.

Noora Saukon arvion mukaan ihmiset ovat nykyisin avoimempia kuin ennen. He eivät ehkä kanna sisällään negatiivisia asioita yhtä paljon kuin ennen vanhaan.

Haapavetisen Darekon Oy:n elektroniikkatehtaalla testaajana ja pääluottamusmiehenä toimiva Tellervo Sirviö kokee, että 20 vuodessa työhyvinvointi on edistynyt huomattavasti.

Tellervo Sirviö Haapavedeltä.

– Monet parannukset ovat lähteneet työntekijöistä. Mutta työhyvinvointikulttuuri ei koskaan ole valmis. Ihminen voi parantaa työilmapiiriä ottamalla muut huomioon ja olemalla reilu työkaveri. Se edistää työpaikan hyvinvointia ja me-henkeä. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa moniin asioihin työelämässä, kunhan mahdollisuuksiin tartutaan. Pitää olla rohkeampia, hän kannustaa.

Kalajokilaisen Fortaco Oy:n työsuojeluvaltuutetun Markus Saukon mielestä johtajuudella on työpaikan työhyvinvoinnille iso merkitys.

Markus Saukko Alavieskasta.

– Kun on hyvä johtaja, silloin työpaikkakin on hyvä. Hyvä johtaja on laajakatseinen. Hän osaa ennakoida ja puuttua asioihin tarpeeksi ajoissa. Johtaa pitää keskustelemalla. Työntekijän pitää pystyä ottamaan puheeksi, kun jokin asia vaivaa, ja puuttua epäkohtiin rohkeasti.

Kuusamon Työn imua etsimässä -kurssin osallistujat yhteiskuvassa.

TYÖN IMU

”Joillakin ihmisillä voi olla se harha, että joku ulkopuolinen pystyy tuottamaan meille työn imua työpaikalla. Sellaista ulkopuolista ei ole. Työn imu lähtee ihmisestä itsestään, siitä miten hän haluaa olla kehittämässä työyhteisöä. Jokaisella työpaikalla pitää olla työsuojeluyhteistyötä, johon kuuluu työhyvinvointi ja yhdessä tekemisen mahdollisuus. Vain tällaiselta pohjalta voi syntyä työn imua. On meistä itsestämme kiinni, miten niihin tartumme ja olemme työmaailmaa muuttamassa. Kannustan ihmisiä olemaan mukana siinä työn murroksessa, mitä työpaikalla tapahtuu, koska muuten mikään ei muutu.”


SARI HELMINEN
Teollisuusliiton koulutusasiantuntija

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JOUNI PORSANGER