Riku Aalto: Kaipuuta keski­tet­tyihin työmarkkinaratkaisuihin?

Työnan­ta­ja­liitot ovat jo useamman vuoden ajan pedan­neet parhail­laan käynnissä olevien työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lujen asetelmaa hokemalla, että keski­tetyt työmark­ki­na­rat­kaisut ovat histo­riaa. Varmuuden vuoksi Elinkei­noe­lämän keskus­liitto EK:n sääntö­jäkin muutet­tiin niin, että keski­tet­tyjä ratkai­suja ei varmasti tehdä.

EK on aktii­vi­sesti kertonut ainakin sovel­tuvin osin siitä, että se ei neuvot­tele mistään sellai­sesta, missä on työvoi­ma­kus­tan­nuk­sista kysymys. Tämä ei kuiten­kaan pidä paikkaansa. Se vain valitsee neuvot­te­lujen kohteeksi itsel­leen sopivat asiat kuten työttö­myys­turvan ja eläke­turvan, josta yhtenä esimerk­kinä ovat leske­ne­läk­kee­seen tehdyt muutokset. Sen sijaan EK ei voi sopia suosi­tuk­sesta, jossa määri­tel­täi­siin, miten nuorten työelä­mään tutus­tu­minen pitäisi järjestää tai miten sitä pitäisi tukea. Se on EK:n mukaan liittojen välistä neuvot­telua se.

Toisaalta työnan­ta­ja­liitot ovat kanta­neet tes-neuvot­te­lu­pöy­tiin roppa­kau­palla yhteisiä esityksiä. Jossain siis joku kuitenkin koordinoi sitä minkä­laisia esityksiä työnte­ki­jä­puo­lelle annetaan. Sattumaa ei ole se, että useam­massa pöydässä työnan­tajat esittävät palve­lus­vuo­si­lisän ja arkipy­hä­kor­vausten poista­mista tai jäsen­mak­su­pe­rinnän lopet­ta­mista. Taitaa olla niin, että jokai­sessa pöydässä on esitetty poliit­tisten lakkojen sanktioi­mista. Tässä vain muutama esimerkki.

”Vaikuttaa siltä, että työnan­ta­ja­liitot ajavat keski­tettyä tekno­lo­gia­teol­li­suuden työmarkkinamallia.”

Työnan­ta­ja­liit­tojen ajatus tuntuukin olevan se, että niillä on erityinen oikeus koordi­noida neuvot­te­luja keske­nään, mutta auta armias, jos työnte­ki­jä­puoli tekee samoin. Se on tuomit­tavaa ja luottamus neuvot­te­lu­kump­pa­neiden kesken on koetuk­sella, jos niin tapahtuu.

Teolli­suus­liitto neuvot­telee 33 työeh­to­so­pi­musta. Neuvot­te­lu­kump­pa­neina on 17 työnan­ta­ja­jär­jestöä. Meille on näkynyt varsin hyvin se, miten työnan­ta­ja­puoli jatku­vasti viestii keske­nään minkä­laista vasta­kaikua heidän esityk­sensä kussakin pöydässä saa ja minkä­laisia esityksiä työnte­ki­jä­puoli on tehnyt.

Julki­suu­dessa työnan­ta­ja­liitot pitävät tiukasti kiinni siitä, että ne eivät neuvot­tele keski­te­tysti, vaan jokainen hoitaa oman tonttinsa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että työnan­ta­ja­liitot ajavat keski­tettyä tekno­lo­gia­teol­li­suuden työmark­ki­na­mallia. Muissa pöydissä ei juuri liikuta ennen kuin teknossa on saatu asiat valmiiksi. Muutama työnan­ta­ja­liitto on näin myös suoraan todennut. Julki­sesti ne eivät sitä ääneen sano.

Näyttääkin siltä, että työnan­ta­ja­lei­rissä on kaipuuta keski­tet­tyihin ratkai­suihin, kunhan neuvot­te­luista vastaa Tekno­lo­gia­teol­li­suus eikä Elinkei­noe­lämän keskusliitto.

RIKU AALTO
Teolli­suus­liiton puheenjohtaja