VÄITTÄJÄT: Onko eläke­jär­jes­telmä oikeudenmukainen?

Riittä­vätkö eläke­varat tuleviin eläkkei­siin? Ja onko järjes­telmä oikeu­den­mu­kainen myös nuoria kohtaan?

Katso videolta, miten eläke­jär­jes­telmän raken­nelma kestää.

 

VÄITTÄJÄT


NIKOLAS ELOMAA
EDUNVALVONTAJOHTAJA
TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA


TERE SAMMALLAHTI
SISÄLTÖJOHTAJA
AJATUSPAJA LIBERA

 

ELÄKEJÄRJESTELMÄ EI KESTÄ IKÄÄNTYVÄN SUOMEN ONGELMIA.

NIKOLAS ELOMAA: Kyllä se kestää. Siihen on rahas­toitu sen verran varoja, että piene­ne­vätkin ikäluokat otetaan huomioon. Tiedämme, paljonko lapsia syntyy, ja pystymme arvioi­maan talous­kasvua, palkkoja ja sijoitustuottoja.

TERE SAMMALLAHTI: Riippuu tarkas­telun paramet­reistä. Jos tulevai­suuden veron­mak­sajan ostovoi­masta ei välitetä ja työelä­ke­maksun suuruu­delle ei nähdä ylärajaa, silloin se voi kestää.

ELOMAA: Järjes­telmää tarkas­tel­laan koko ajan. Vuonna 2017 eläke­uu­distus tehtiin nimen­maan siksi, että huomat­tiin tilan­teen muuttu­neen synty­vyyden osalta, ja lisäksi talou­teen tuli paha notkahdus.

SAMMALLAHTI: Huolto­suhde heikkenee, ja uusi taantuma on kulman takana. Eläke­jär­jes­telmä ei vaikuta olevan kestä­vällä pohjalla.

NUORET EIVÄT LUOTA SUOMALAISEEN ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN.

SAMMALLAHTI: Nuoret eivät luota järjes­telmän kestä­vyy­teen. Moni ajattelee, että heille jää maksajan rooli ja oma eläke jää saamatta.

ELOMAA: Aika harva alle 30-vuotias miettii eläke­asioita, ikävä kyllä. Kun epäluot­ta­muk­sesta puhutaan koko ajan, kyselyiden tulos on aina sama: nuoret eivät luota. Mutta Eläke­tur­va­kes­kuksen baromet­rissä näkyy, että vanhem­miten luottamus nousee huristen.

NYKYNUORET MAKSAVAT SUHTEELLISESTI ENEMMÄN TULEVASTA ELÄKKEESTÄÄN KUIN JO ELÄKKEELLÄ OLEVAT IHMISET MAKSOIVAT. SE EI OLE REILUA.

SAMMALLAHTI: Eläke­jär­jes­telmä on epäreilu nuoria kohtaan. Kun järjes­telmä lansee­rat­tiin, työelä­ke­maksut olivat 5 prosenttia, nyt ollaan 25:ssä ja nosto­pai­netta on edelleen.

ELOMAA: Luvut tuntuvat isoilta. Mutta kun järjes­telmä alkoi, työeläk­keitä ei ollut rahas­toitu, suurin osa eläkkeistä oli kansa­ne­läk­keitä ja äijät kuolivat 65-vuotiaina. Nyt he elävät melkein 80-vuotiaiksi. Maksujen nousu johtuu osittain siitä, että me elämme niin pitkään.

”Meillä on hyvin solidaa­rinen järjes­telmä, jossa kaikki ovat samassa veneessä”, sanoo Nikolas Elomaa.

JOTKUT POLIITTISET NUORISOJÄRJESTÖT OVAT EHDOTTANEET, ETTÄ NYKYISIÄ ELÄKKEITÄ PITÄISI LEIKATA, JOTTA NUORTEN ELÄKKEISIIN RIITTÄISI RAHAA. ONKO SE REALISMIA?

ELOMAA: Eläke on palkasta säästettyä varal­li­suutta vanhuutta tai työky­vyt­tö­myyttä varten. Ei kukaan ota varoja pankki­ti­lil­tä­si­kään, jos olet sinne säästänyt. Ehdot­to­masti vastustan ajatusta.

SAMMALLAHTI: Ongelma on siinä, että koko järjes­telmä on raken­nettu kestä­mät­tö­mäksi, mutta sen muutta­minen on poliit­ti­sesti ja juridi­sesti haastavaa. Ideaa­li­maa­il­massa järjes­telmä ajettai­siin pitkällä siirty­mä­ajalla alas ja siirret­täi­siin painopiste yksityisen eläke­va­kuut­ta­misen suuntaan. Eläke­jär­jes­telmä ei voi olla koske­maton monoliitti.

ELOMAA: Meillähän on hyvin solidaa­rinen järjes­telmä, jossa kaikki ovat samassa veneessä. Muualla, missä tuetaan yksilöl­listä säästä­mistä, pärjäävät ne, jotka muutenkin pärjäävät hyvin. Toiselle puolelle kansasta ei jää oikein mitään, hyvä jos rahaa ruokaan.

NUORTEN KANNALTA EI OLE REILUA, ETTÄ ELÄKEIKÄ KARKAA KOKO AJAN KAUEMMAS.

SAMMALLAHTI: En pidä sitä epäoi­keu­den­mu­kai­sena, koska elinikä nousee. Ei voida olla järjes­tel­mässä, jossa opiskel­laan ensin 30-vuoti­aaksi, ja lopussa ollaan 30 vuotta eläkkeellä. Pitää olla mahdol­li­suus vetäytyä varhai­se­läk­keelle, jos oma pörssi kestää, mutta kaikilla myös mahdol­li­suus kohtuul­lisen mittai­seen eläkeaikaan.

ELOMAA: Varmasti kaikkia harmitti, että elinikä nousi. Mutta aika moni ymmärsi, miten mahdoton yhtälö on, jos ollaan 50 vuotta eläkkeellä.

SAMMALLAHTI: Ehkä mun sukupolvi on ensim­mäinen, joka miettii, pitääkö työuran loppua täysin tiettyyn pistee­seen? Ehkä tulevai­suu­dessa ”eläkei­käi­senä” tehdään osapäi­väisiä töitä jaksa­misen mukaan?

ELOMAA: Onhan siihen houkut­timia, eli jos teet töitä eläkei­kä­rajan yli, eläke alkaa karttua tosi hyvin.

SAMMALLAHTI: Työ on yhtei­söl­linen asia ja tuo elämään muutakin kuin rahaa. Suoma­lai­silla on vähän väärä asenne, kun ajatel­laan, että pitää päästä ikuiselle lomalle, vaikka lyhyem­mätkin työpätkät toisivat elämään terveitä rutii­neja ja esimer­kiksi yksinäi­sille vanhuk­sille sosiaa­lisia kontakteja.

ELOMAA: Ettei kävisi niin, että se, jolla ei ole varaa jäädä eläkkeelle, joutuu jäämään työelä­mään ja ne, joilla on antoisa lisäe­läke, jäävät ennen­ai­kai­sesti sieltä pois?

”Jos firma haluaa johta­ja­so­pi­muk­silla maksaa yksityi­sellä sekto­rilla lisäe­lä­kettä, go for it”, sanoo Tere Sammallahti.

EI OLE MORAALISESTI OIKEIN, ETTÄ JOTKUT SAAVAT JÄRJETTÖMÄN KOKOISIA KUUKAUSIELÄKKEITÄ.

ELOMAA: Tavat­toman suuret palkat – joista työeläke kertyy – ovat osakkee­no­mis­ta­jien tai jopa valtio-omistajan käsissä. Monen­kym­menen tonnin eläkkeet eivät kuiten­kaan tule työelä­ke­jär­jes­tel­mästä, vaan yritysten kassasta. Ne ovat ottaneet kalliita lisäe­läk­keitä vakuutusyhtiöistä.

SAMMALLAHTI: Jos firma haluaa johta­ja­so­pi­muk­silla maksaa yksityi­sellä sekto­rilla lisäe­lä­kettä, go for it. Isoin ongelma on itse eläkejärjestelmä.

ELÄKEJÄRJESTELMÄ ON LIIAN MONIMUTKAINEN TAVALLISEN IHMISEN YMMÄRRETTÄVÄKSI.

SAMMALLAHTI: Suoma­laiset ovat fiksua kansaa, ja järjes­telmä on ymmär­ret­tävä. Data vain on piilossa, se pitäisi tuoda jäsen­nel­lyssä muodossa esiin.

ELOMAA: Lisäksi äänessä on paljon eri tahoja ja jokai­sella oma lehmä ojassa. Asian­tun­ti­ja­pai­not­teinen pieni ryhmä keskus­telee keske­nään, ja suurin osa ihmisistä ihmet­telee, loppu­vatko rahat vai ei.

SAMMALLAHTI: On huoles­tut­tavaa, että keskus­telu pyörii pienen ammat­ti­lobbyn ja asian­tun­ti­joiden asetta­missa raameissa. Ja kun politiikka tulee mukaan ja on 1,5 miljoonaa ääntä jaetta­vissa, osa polii­ti­koista on valmiita sanomaan mitä tahansa.

ELOMAA: Varsinkin vaalien alla infor­maatio on oman kannat­ta­ja­kunnan näköistä. Meillä on 1,5 miljoonaa eläke­läistä, ja nuori­so­jär­jes­töillä on oma vinkke­linsä. Palkan­saajia ei juuri keskus­te­lussa näy.

 

ELÄKE SUOMESSA

Suomen lakisää­teinen eläke­va­kuutus koostuu Kelan hoita­masta kansa­ne­läk­keestä ja takuu­eläk­keestä sekä eri työelä­ke­lai­tosten hoita­masta työeläk­keestä. Kansa­ne­läke ja takuu­eläke kattavat koko väestön. Työelä­ke­turva kattaa koko työvoiman, mukaan lukien yrittäjät.

Työeläke turvaa työnte­ki­jänä tai yrittä­jänä toimi­neen henkilön kulutus­tason säily­misen kohtuul­li­sena. Kansa­ne­läke yhdessä Kelan maksaman takuu­eläk­keen kanssa turvaa kaikille eläke­läi­sille perustoimeentulon.

Lähde: Eläke­tur­va­keskus, www.etk.fi

 

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO