Biota­lous tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Teolli­suus­liiton järjes­tämä biota­lous­se­mi­naari kokosi alan eturyhmät ja asian­tun­tijat Jyväskylään.

6.9.2019

Puumes­sujen yhtey­dessä 5. syyskuuta järjes­tetyn biota­lous­se­mi­naarin avaus­pu­heen­vuoron pitäneen Teolli­suus­liiton puheen­joh­tajan Riku Aallon mukaan Suomen kausi EU-puheen­joh­ta­jana tarjoaa hyvän foorumin edistää bio- ja metsä­ta­louden kansal­lisia intressejä.

– Suomen täytyy tehostaa edunval­von­taansa EU:n luonnon­va­rojen käyttöä käsit­te­le­vien päätösten valmis­te­lussa. Meidän pitää säilyttää myös päätös­valta metsiemme ja turpeen käytössä raaka-aineena ja energialähteenä.

– Erityi­sesti on huoleh­dit­tava siitä, että Suomen metsät säilyvät EU:n määrit­te­lyissä uusiu­tu­viksi katsot­ta­vina energia­läh­teinä ja että ne ovat osa biota­loutta. Suomen pitää osallistua myös uusien biopoh­jaisten muovi­ma­te­ri­aa­lien kehit­tä­mi­seen ja käyttöön­oton standar­doin­ti­työhön, Aalto sanoi.

Aalto korosti maan halli­tuksen päättämän viennin ja kansain­vä­lisen kasvun ohjelma 2030:n nopean liikkeelle laitta­misen merkitystä.

– Halli­tus­oh­jelman kirjaus viennin ja kansain­vä­lisen kasvun ohjel­masta yli perin­teisten toimia­la­ra­jojen on saatava nopeasti liikkeelle. Korostan erityi­sesti vienti­teol­li­suuden toimia­lojen aktii­vi­suutta. Olemme inves­toin­tias­teella mitat­tuna selvästi jäljessä tärkeim­mistä kilpai­li­ja­mais­tamme. Vaikka suhdan­teet ovat heikke­ne­mässä, ei ole syytä antaa hanskojen tipahtaa.

PITKÄJÄNTEISYYDELLÄ TULOKSIIN

Aallon mukaan Suomessa on harjoi­tet­tava pitkä­jän­teistä yli suhdan­ne­kuop­pien ulottuvaa metsä­ta­loutta ja talouden ja työlli­syyden kasvun mahdol­lis­tavaa teolli­suus- ja elinkeinopolitiikkaa.

– Biota­louden on perus­tut­tava lähtö­koh­tai­sesti kotimai­siin raaka-ainei­siin. Edelly­tämme valtio­vallan huoleh­tivan siitä, että metsien hyödyn­tä­minen on kestä­vällä tasolla ja mahdol­linen turpeen käytön rajoit­ta­minen tehdään halli­tusti. Meidän on huoleh­dit­tava teolli­suuden tarpeista ja metsän­hoidon ja uudis­ta­misen ajanta­sai­sesta toteutumisesta.

Aallon mukaan valtion omista­jaoh­jauksen on oltava aktii­vista myös biotaloudessa.

– Tavoit­teeksi on tarpeen asettaa jalos­tusarvon kehit­tä­minen ja kotimaisen omistuksen vahvis­ta­minen. Metsä­hal­li­tusta ajatellen tärkeää esimer­kiksi on, että se palkkaa valtion maille metsän­hoi­to­töihin veronsa Suomeen maksavia ammat­ti­tai­toisia metsureita.

SUOMI SITOUTUNUT PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSEEN

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riön luonnon­va­rao­saston apulais­osas­to­pääl­likkö Liisa Saarenmaa korosti, että Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö ovat tärkeä osa ilmas­ton­muu­toksen vastaista työtä. Ne eivät ole ongel­mien lähde.

– Suomella on hyvät mahdol­li­suudet kestävän kehityksen mukai­seen ekolo­gi­seen jälleen­ra­ken­ta­mi­seen vakaan ja kestävän yhteis­kun­ta­ra­ken­teen, koulu­tetun väestön ja korkean tekno­lo­giao­saa­misen maana, Saarenmaa summasi.

Suomi on sitou­tunut Pariisin ilmas­to­so­pi­muk­seen ja tekemään osansa, jotta ilmaston lämpe­ne­minen saadaan pysäy­tettyä 1,5 asteeseen.

– Suomi on saavut­tanut EU:n vuoden 2020 ilmas­to­ta­voit­teet etuajassa. Aikaa globaa­lien päästöjen kääntä­mi­seen pysyvästi laskuun on kuitenkin enää vain muutama vuosi. 1,5 asteen tavoite merkitsee myös Suomen päästö­vä­hen­nysten tiukentamista.

– EU:n tavoit­teena on saavuttaa hiili­neut­raa­lius ennen vuotta 2050. Suomen tavoit­teena puoles­taan on olla hiili­neut­raali vuonna 2035 ja pian sen jälkeen hiili­ne­ga­tii­vinen. Sen rinnalla Suomi on sitou­tunut pysäyt­tä­mään luonnon monimuo­toi­suuden heikke­ne­misen. Nämä yhdessä ovat edelly­tykset sille, että kestävän kehityksen tavoit­teet voidaan saavuttaa.

Maan hallitus laatii osana ilmasto- ja energia­po­li­tiikkaa maankäyt­tö­sek­torin ilmasto-ohjelman. Sen sisäl­tämiä toimen­pi­teitä ovat esimer­kiksi metsien hoidosta, kasvusta ja tervey­destä huoleh­ti­minen, metsi­tyksen edistä­minen, metsä­kadon vähen­tä­minen, soiden ja turve­maiden päästöjen vähen­tä­minen ja suomet­sien ilmas­to­kes­tävä hoito.

– Muita tavoit­teita ovat puun raken­nus­käytön kaksin­ker­tais­ta­minen halli­tus­kauden aikana, puura­ken­ta­misen osaamisen ja täyden­nys­kou­lu­tuksen edistä­minen raken­nusa­lalla sekä tutki­muksen, tuote­ke­hi­tyksen ja viennin edistä­minen. Tämän taustalla varmis­te­taan puumark­ki­noiden läpinä­ky­vyys ja toimi­vuus, jotta puuaines ohjautuu tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti eri käyttökohteisiinsa.

OMISTA EDUISTA PIDETTÄVÄ HUOLTA

Europar­la­men­taa­rikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan biota­lous on iso tekijä EU:n talou­dessa. Se pitää sisäl­lään 18 miljoonaa työpaikkaa ja yritysten yhteen­las­ketun 1,3 triljoonan vuotuisen liikevaihdon.

– Biota­lous on yksi strate­ginen elementti tiellä kohti EU:n asettamaa tavoi­tetta saavuttaa hiili­neut­raa­lius vuoteen 2050 mennessä. Samalla biota­lous on osa komis­sion laatimaa tiekarttaa ja mahdol­li­suus luoda Euroop­paan, ja ennen kaikkea, Suomeen työpaikkoja.

– Suomen kannalta tärkeä tehtävä myös on osoittaa vähem­pi­met­säi­sille Euroopan maille, että pystymme hoita­maan metsä­ta­louden kestä­vällä tavalla. Siellä nimit­täin ajatel­laan helposti, että päästö­on­gelmat hoide­taan tekemällä metsistä varas­to­re­ser­vaat­teja, ja silloin katseet kohdis­tuvat metsä­val­tai­siin maihin kuten Suomi.

PUUTA KESTÄVÄSTI TEOLLISUUDEN KÄYTTÖÖN

Metsä­teol­li­suus ry:n metsä­joh­tajan Karoliina Niemen mukaan globaalit megat­rendit kuten ilmas­ton­muutos, korkeampi elintaso, väestön­kasvu ja kaupun­gis­tu­minen lisäävät metsä­teol­li­suus­tuot­teiden kysyntää.

– Metsä­teol­li­suuden tuotteiden markki­noiden arvioi­daan kasvavan 200 miljar­dilla eurolla vuosien 2017 ja 2030 välisenä aikana globaa­listi. Se tarjoaa suoma­lai­selle metsä­teol­li­suu­delle loistavan tulevai­suuden, kun pidämme toiminnan kilpai­lu­ky­kyi­senä ja raken­namme sen päälle innovaatioita.

Puun käyttöä voidaan Niemen mukaan lisätä, kun samalla pidetään huolta metsien elinvoi­mai­suu­desta, kasvusta ja monimuotoisuudesta.

– Suomessa on pidet­tävä huolta siitä, että saamme puun metsistä teolli­suuden käyttöön. Ilman sitä, emme pysty valmis­ta­maan puupoh­jaisia tuotteita, jotka ovat yksi ratkaisu siirryt­täessä kohti kestävän kehityksen mukaista tuotantoa.

– Samalla tarvit­semme ennus­tet­tavan, vakaan ja kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyisen toimin­taym­pä­ristön Suomessa ja EU:ssa. Edunval­von­tamme yhtenä haasteena on eri politiik­ka­loh­kojen risti­rii­taiset tavoit­teet ja heikko metsä­ta­louden tuntemus EU:ssa.

BIOTALOUS NOJAA PAIKALLISIIN ARVOKETJUIHIN

Seminaa­rissa käytet­tiin edellisten lisäksi useita muita puheen­vuo­roja. Bioenergia ry:n toimia­la­pääl­likön Hannes Tuohi­niityn mukaan bioenergia on Suomen suurin uusiu­tuvan energian muoto.

Se on kasvu­nä­kymät omaava vienti­ve­toinen toimiala, joka tuo työtä maakuntiin.

Tekno­lo­gia­teol­li­suuden johtavan asian­tun­tijan Martti Kätkän mukaan bioener­gian merkit­tävät hyödyt syntyvät metsään, pelto­maahan ja turpee­seen perus­tu­vista paikal­li­sista arvoket­juista, jotka tuottavat uusia työpaik­koja. Kätkän mukaan turpeen käytön kieltä­minen ei ole miele­kästä niin kauan kuin Suomessa käyte­tään fossii­lisia polttoaineita.

Metsäe­ko­no­mian ja markki­noinnin profes­sori ja Kestä­vyys­tie­teen insti­tuutin HELSUSin­ve­tä­jänä toimiva Anne Toppinen Helsingin yliopis­tosta esitti vertailun Hollan­nissa ja Suomessa harjoi­te­tusta biotaloudesta.

Hollanti on vertailun taustalla olevan kansain­vä­lisen arvion mukaan Suomea edellä biota­louden kehittämisessä.

Hollan­nissa organi­soi­tu­minen on tapah­tunut verkos­toi­tu­malla ja yhteis­työllä niin, että maan halli­tuk­sella on mahdol­lis­tajan rooli.

Suomessa taas on organi­soi­duttu biota­louden sisällä vaikut­ta­vien toimia­la­sek­to­rien mukai­sesti niin, että maan halli­tuk­sella on ohjel­ma­työssä ja toteut­ta­mi­sessa johtava rooli.

Luonnon­va­ra­kes­kuksen Luken apulais­pro­fes­sori Aleksi Lehtonen avasi puun käytön näkymiä muun muassa totea­malla, että Euroo­passa on viime­ai­kai­sissa metsä­tu­hoissa menetetty yhtä paljon puuta kuin Suomessa metsää viime vuonna hakat­tiin eli 78 miljoonaa kuutiota.

Kemian­teol­li­suuden johtava asian­tun­tija Pia Vilenius kommentoi suoma­laisen koulu­tuksen tilaa. Hänen mukaansa biota­louden, clean­techin ja kierto­ta­louden työteh­tä­vien osaamis­tar­peissa korostuu tekninen ja kaupal­linen osaaminen, erityi­sam­mat­ti­taidot ja työteh­tä­vien ja tekno­lo­gioiden rajapinnat ylittävä osaaminen. Samalla pulaa on kuitenkin jopa perusosaamisesta.

Puutuo­te­teol­li­suus ry:n erityis­asian­tun­tijan Aila Janatuisen mukaan puun käytön kaksin­ker­tais­ta­minen raken­ta­mi­sessa on mahdol­lista, mutta se vaatii teolli­suu­delta ja yhteis­kun­nalta toimenpiteitä.

Niitä ovat esimer­kiksi osaamisen kasvat­ta­minen, puura­ken­ta­misen opetta­ja­kou­lu­tuksen käynnis­tä­minen, opetus­ma­te­ri­aa­lien päivit­tä­minen ja täyden­nys­kou­lu­tuksen jatka­minen. Puura­ken­ta­misen edistä­mi­selle julki­sissa hankkeissa on olemassa jatkuva tarve.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN