Biota­lous tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Teol­li­suus­lii­ton järjes­tämä biota­lous­se­mi­naari kokosi alan eturyh­mät ja asian­tun­ti­jat Jyväskylään.

6.9.2019

Puumes­su­jen yhtey­dessä 5. syys­kuuta järjes­te­tyn biota­lous­se­mi­naa­rin avaus­pu­heen­vuo­ron pitä­neen Teol­li­suus­lii­ton puheen­joh­ta­jan Riku Aallon mukaan Suomen kausi EU-puheen­joh­ta­jana tarjoaa hyvän fooru­min edis­tää bio- ja metsä­ta­lou­den kansal­li­sia intressejä.

– Suomen täytyy tehos­taa edun­val­von­taansa EU:n luon­non­va­ro­jen käyt­töä käsit­te­le­vien päätös­ten valmis­te­lussa. Meidän pitää säilyt­tää myös päätös­valta metsiemme ja turpeen käytössä raaka-aineena ja energialähteenä.

– Erityi­sesti on huoleh­dit­tava siitä, että Suomen metsät säily­vät EU:n määrit­te­lyissä uusiu­tu­viksi katsot­ta­vina ener­gia­läh­teinä ja että ne ovat osa biota­loutta. Suomen pitää osal­lis­tua myös uusien biopoh­jais­ten muovi­ma­te­ri­aa­lien kehit­tä­mi­seen ja käyt­töön­o­ton stan­dar­doin­ti­työ­hön, Aalto sanoi.

Aalto korosti maan halli­tuk­sen päät­tä­män vien­nin ja kansain­vä­li­sen kasvun ohjelma 2030:n nopean liik­keelle lait­ta­mi­sen merkitystä.

– Halli­tus­oh­jel­man kirjaus vien­nin ja kansain­vä­li­sen kasvun ohjel­masta yli perin­teis­ten toimia­la­ra­jo­jen on saatava nopeasti liik­keelle. Koros­tan erityi­sesti vien­ti­teol­li­suu­den toimia­lo­jen aktii­vi­suutta. Olemme inves­toin­tias­teella mitat­tuna selvästi jäljessä tärkeim­mistä kilpai­li­ja­mais­tamme. Vaikka suhdan­teet ovat heik­ke­ne­mässä, ei ole syytä antaa hans­ko­jen tipahtaa.

PITKÄJÄNTEISYYDELLÄ TULOKSIIN

Aallon mukaan Suomessa on harjoi­tet­tava pitkä­jän­teistä yli suhdan­ne­kuop­pien ulot­tu­vaa metsä­ta­loutta ja talou­den ja työl­li­syy­den kasvun mahdol­lis­ta­vaa teol­li­suus- ja elinkeinopolitiikkaa.

– Biota­lou­den on perus­tut­tava lähtö­koh­tai­sesti koti­mai­siin raaka-ainei­siin. Edel­ly­tämme valtio­val­lan huoleh­ti­van siitä, että metsien hyödyn­tä­mi­nen on kestä­vällä tasolla ja mahdol­li­nen turpeen käytön rajoit­ta­mi­nen tehdään halli­tusti. Meidän on huoleh­dit­tava teol­li­suu­den tarpeista ja metsän­hoi­don ja uudis­ta­mi­sen ajan­ta­sai­sesta toteutumisesta.

Aallon mukaan valtion omis­ta­jaoh­jauk­sen on oltava aktii­vista myös biotaloudessa.

– Tavoit­teeksi on tarpeen aset­taa jalos­tusar­von kehit­tä­mi­nen ja koti­mai­sen omis­tuk­sen vahvis­ta­mi­nen. Metsä­hal­li­tusta ajatel­len tärkeää esimer­kiksi on, että se palk­kaa valtion maille metsän­hoi­to­töi­hin veronsa Suomeen maksa­via ammat­ti­tai­toi­sia metsureita.

SUOMI SITOUTUNUT PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSEEN

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riön luon­non­va­rao­sas­ton apulais­osas­to­pääl­likkö Liisa Saaren­maa korosti, että Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö ovat tärkeä osa ilmas­ton­muu­tok­sen vastaista työtä. Ne eivät ole ongel­mien lähde.

– Suomella on hyvät mahdol­li­suu­det kestä­vän kehi­tyk­sen mukai­seen ekolo­gi­seen jälleen­ra­ken­ta­mi­seen vakaan ja kestä­vän yhteis­kun­ta­ra­ken­teen, koulu­te­tun väes­tön ja korkean tekno­lo­giao­saa­mi­sen maana, Saaren­maa summasi.

Suomi on sitou­tu­nut Parii­sin ilmas­to­so­pi­muk­seen ja teke­mään osansa, jotta ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen saadaan pysäy­tet­tyä 1,5 asteeseen.

– Suomi on saavut­ta­nut EU:n vuoden 2020 ilmas­to­ta­voit­teet etua­jassa. Aikaa globaa­lien pääs­tö­jen kään­tä­mi­seen pysy­västi laskuun on kuiten­kin enää vain muutama vuosi. 1,5 asteen tavoite merkit­see myös Suomen pääs­tö­vä­hen­nys­ten tiukentamista.

– EU:n tavoit­teena on saavut­taa hiili­neut­raa­lius ennen vuotta 2050. Suomen tavoit­teena puoles­taan on olla hiili­neut­raali vuonna 2035 ja pian sen jälkeen hiili­ne­ga­tii­vi­nen. Sen rinnalla Suomi on sitou­tu­nut pysäyt­tä­mään luon­non moni­muo­toi­suu­den heik­ke­ne­mi­sen. Nämä yhdessä ovat edel­ly­tyk­set sille, että kestä­vän kehi­tyk­sen tavoit­teet voidaan saavuttaa.

Maan halli­tus laatii osana ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiik­kaa maan­käyt­tö­sek­to­rin ilmasto-ohjel­man. Sen sisäl­tä­miä toimen­pi­teitä ovat esimer­kiksi metsien hoidosta, kasvusta ja tervey­destä huoleh­ti­mi­nen, metsi­tyk­sen edis­tä­mi­nen, metsä­ka­don vähen­tä­mi­nen, soiden ja turve­mai­den pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen ja suomet­sien ilmas­to­kes­tävä hoito.

– Muita tavoit­teita ovat puun raken­nus­käy­tön kaksin­ker­tais­ta­mi­nen halli­tus­kau­den aikana, puura­ken­ta­mi­sen osaa­mi­sen ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen edis­tä­mi­nen raken­nusa­lalla sekä tutki­muk­sen, tuote­ke­hi­tyk­sen ja vien­nin edis­tä­mi­nen. Tämän taus­talla varmis­te­taan puumark­ki­noi­den läpi­nä­ky­vyys ja toimi­vuus, jotta puuai­nes ohjau­tuu tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti eri käyttökohteisiinsa.

OMISTA EDUISTA PIDETTÄVÄ HUOLTA

Euro­par­la­men­taa­rikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan biota­lous on iso tekijä EU:n talou­dessa. Se pitää sisäl­lään 18 miljoo­naa työpaik­kaa ja yritys­ten yhteen­las­ke­tun 1,3 tril­joo­nan vuotui­sen liikevaihdon.

– Biota­lous on yksi stra­te­gi­nen elementti tiellä kohti EU:n aset­ta­maa tavoi­tetta saavut­taa hiili­neut­raa­lius vuoteen 2050 mennessä. Samalla biota­lous on osa komis­sion laati­maa tiekart­taa ja mahdol­li­suus luoda Euroop­paan, ja ennen kaik­kea, Suomeen työpaikkoja.

– Suomen kannalta tärkeä tehtävä myös on osoit­taa vähem­pi­met­säi­sille Euroo­pan maille, että pystymme hoita­maan metsä­ta­lou­den kestä­vällä tavalla. Siellä nimit­täin ajatel­laan helposti, että pääs­tö­on­gel­mat hoide­taan teke­mällä metsistä varas­to­re­ser­vaat­teja, ja silloin katseet kohdis­tu­vat metsä­val­tai­siin maihin kuten Suomi.

PUUTA KESTÄVÄSTI TEOLLISUUDEN KÄYTTÖÖN

Metsä­teol­li­suus ry:n metsä­joh­ta­jan Karo­liina Niemen mukaan globaa­lit megat­ren­dit kuten ilmas­ton­muu­tos, korkeampi elin­taso, väes­tön­kasvu ja kaupun­gis­tu­mi­nen lisää­vät metsä­teol­li­suus­tuot­tei­den kysyntää.

– Metsä­teol­li­suu­den tuot­tei­den mark­ki­noi­den arvioi­daan kasva­van 200 miljar­dilla eurolla vuosien 2017 ja 2030 väli­senä aikana globaa­listi. Se tarjoaa suoma­lai­selle metsä­teol­li­suu­delle lois­ta­van tule­vai­suu­den, kun pidämme toimin­nan kilpai­lu­ky­kyi­senä ja raken­namme sen päälle innovaatioita.

Puun käyt­töä voidaan Niemen mukaan lisätä, kun samalla pide­tään huolta metsien elin­voi­mai­suu­desta, kasvusta ja monimuotoisuudesta.

– Suomessa on pidet­tävä huolta siitä, että saamme puun metsistä teol­li­suu­den käyt­töön. Ilman sitä, emme pysty valmis­ta­maan puupoh­jai­sia tuot­teita, jotka ovat yksi ratkaisu siir­ryt­täessä kohti kestä­vän kehi­tyk­sen mukaista tuotantoa.

– Samalla tarvit­semme ennus­tet­ta­van, vakaan ja kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­sen toimin­taym­pä­ris­tön Suomessa ja EU:ssa. Edun­val­von­tamme yhtenä haas­teena on eri poli­tiik­ka­loh­ko­jen risti­rii­tai­set tavoit­teet ja heikko metsä­ta­lou­den tunte­mus EU:ssa.

BIOTALOUS NOJAA PAIKALLISIIN ARVOKETJUIHIN

Semi­naa­rissa käytet­tiin edel­lis­ten lisäksi useita muita puheen­vuo­roja. Bioener­gia ry:n toimia­la­pääl­li­kön Hannes Tuohi­nii­tyn mukaan bioener­gia on Suomen suurin uusiu­tu­van ener­gian muoto.

Se on kasvu­nä­ky­mät omaava vien­ti­ve­toi­nen toimiala, joka tuo työtä maakuntiin.

Tekno­lo­gia­teol­li­suu­den johta­van asian­tun­ti­jan Martti Kätkän mukaan bioener­gian merkit­tä­vät hyödyt synty­vät metsään, pelto­maa­han ja turpee­seen perus­tu­vista paikal­li­sista arvo­ket­juista, jotka tuot­ta­vat uusia työpaik­koja. Kätkän mukaan turpeen käytön kiel­tä­mi­nen ei ole miele­kästä niin kauan kuin Suomessa käyte­tään fossii­li­sia polttoaineita.

Metsäe­ko­no­mian ja mark­ki­noin­nin profes­sori ja Kestä­vyys­tie­teen insti­tuu­tin HELSUSin­ve­tä­jänä toimiva Anne Toppi­nen Helsin­gin yliopis­tosta esitti vertai­lun Hollan­nissa ja Suomessa harjoi­te­tusta biotaloudesta.

Hollanti on vertai­lun taus­talla olevan kansain­vä­li­sen arvion mukaan Suomea edellä biota­lou­den kehittämisessä.

Hollan­nissa orga­ni­soi­tu­mi­nen on tapah­tu­nut verkos­toi­tu­malla ja yhteis­työllä niin, että maan halli­tuk­sella on mahdol­lis­ta­jan rooli.

Suomessa taas on orga­ni­soi­duttu biota­lou­den sisällä vaikut­ta­vien toimia­la­sek­to­rien mukai­sesti niin, että maan halli­tuk­sella on ohjel­ma­työssä ja toteut­ta­mi­sessa johtava rooli.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen Luken apulais­pro­fes­sori Aleksi Lehto­nen avasi puun käytön näky­miä muun muassa totea­malla, että Euroo­passa on viime­ai­kai­sissa metsä­tu­hoissa mene­tetty yhtä paljon puuta kuin Suomessa metsää viime vuonna hakat­tiin eli 78 miljoo­naa kuutiota.

Kemian­teol­li­suu­den johtava asian­tun­tija Pia Vile­nius kommen­toi suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tilaa. Hänen mukaansa biota­lou­den, clean­tec­hin ja kier­to­ta­lou­den työteh­tä­vien osaa­mis­tar­peissa koros­tuu tekni­nen ja kaupal­li­nen osaa­mi­nen, erityi­sam­mat­ti­tai­dot ja työteh­tä­vien ja tekno­lo­gioi­den raja­pin­nat ylit­tävä osaa­mi­nen. Samalla pulaa on kuiten­kin jopa perusosaamisesta.

Puutuo­te­teol­li­suus ry:n erityis­asian­tun­ti­jan Aila Jana­tui­sen mukaan puun käytön kaksin­ker­tais­ta­mi­nen raken­ta­mi­sessa on mahdol­lista, mutta se vaatii teol­li­suu­delta ja yhteis­kun­nalta toimenpiteitä.

Niitä ovat esimer­kiksi osaa­mi­sen kasvat­ta­mi­nen, puura­ken­ta­mi­sen opet­ta­ja­kou­lu­tuk­sen käyn­nis­tä­mi­nen, opetus­ma­te­ri­aa­lien päivit­tä­mi­nen ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sen jatka­mi­nen. Puura­ken­ta­mi­sen edis­tä­mi­selle julki­sissa hank­keissa on olemassa jatkuva tarve.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN