KOKIJA: Pentti Sihvonen jatkaa töitä eläke-ikäisenä: ”Teen palkkatyötä ilman paineita”

teollisuusliitto

”Yllätyin itsekin, että on ihan eri fiilinki tehdä työtä, kun se on vapaaehtoista. Tuntuu, että enää en ole puun ja kuoren välissä”, luonnehtii Pentti Sihvonen.

Pentti Sihvonen jäi työttömäksi 62 vuoden iässä. Työ- ja elinkeinotoimistossa antoivat rivien välistä ymmärtää, että uuden työpaikan löytäminen on epätodennäköistä.

– Viikon kaksi kävelin itsekseni ja totesin, että tämä ei ole minun juttuni. Mieleen oli jäänyt, kuinka yksi johtaja aikoinaan pohdiskeli, että jos ovesta kävelee työnhakija sisään ja sanoo, että olen hyvä kaveri tekemään töitä, niin hän melkein palkkaisi saman tien. Niinpä lähdin työpaikoille kysymään töitä.

Lahdessa asuvan Sihvosen työnhakukierrokseen sisältyi muutama paikallinen yritys ja henkilöstöpalvelu Kilta.

– Työnantajat ottivat minut yli kuusikymppisenä työnhakijana asiallisesti vastaan. Töitä ei sillä haavaa ollut kenelläkään tarjota, mutta parista paikasta kehottivat ottamaan uudestaan yhteyttä, ellei töitä parin kuukauden sisällä löytyisi. Rivien välistä saattoi lukea, että kyllä he ikäkysymystä mielessään puntaroivat, mutta syrjinnän kokemusta ei syntynyt.

– Killassa kävin juttelemassa ilman suurempia odotuksia, mutta sieltä otettiin jo parin päivän päästä yhteyttä. Padasjoen Metallissa oli töitä tarjolla. Otin tehtävän heti vastaan.

– Soittivat sittemmin TE-toimistostakin, kun ei ollut lappuja kuulunut. Ihmettelivät, mistä olen voinut töitä saada. Vielä enemmän hämmentyivät, kun kuulivat, että maaliskuussa 2018 alkanut työsuhde jatkui niillä näkymin vuoden loppuun asti, Sihvonen myhäilee.

KONKARI PADASJOELLA

Metallityön konkari Sihvonen sai myös Padasjoen Metallissa asiallisen vastaanoton. Ei siis muuta kuin asentajan ammattinimikkeellä työn syrjään kiinni.

– Kun vieraaseen paikkaan menee, niin onhan siinä se, että aluksi ei tahdo löytää juuri mitään. Hyvä jos itsensä isosta hallista. Käsikoneet ja kaikki vehkeet olivat täysin erilaisia. Siinä sai vähän aikaa katsella, että jaa, tällainen tapaus.

– Työnohjausta ei isommin ollut, mutta jos en muuta ole oppinut niin sen, että kehtaan kysyä ilman, että tunnen itseni tyhmäksi, kun en jotain tiedä.

– Sellaista se on työvuosien aikana ollut aikaisemminkin. Itse oppimista ilman koulutusta. Esimerkiksi levyhommissa levytyskuvan ja kappaleen taivutteleminen oikeaan mittaan loksahti aika äkkiä kohdalleen. Sitten se on helppoa, kun sen kerran tajuaa.

Sihvonen otti uudet tehtävät nopeasti haltuun. Häneltä sujuvat yhtä lailla asennus- ja huoltotyöt kuin sorvin ja jyrsinkoneen käyttö ja sahauskin. Osaaminen johti tarjoukseen siirtyä talon kirjoille.

– Sanoin, että tulen, jos saan täydet lomaoikeudet. Neuvottelimme, mutta sopimusta ei syntynyt. En viitsi joka vuosi olla ilman lomia ja lomaltapaluurahoja. Ei siinä ole mitään järkeä.

– Pysyin Killan kirjoilla. Sen kautta minulla on täydet lomat ja parempi työterveyshuolto kuin Padasjoen Metallissa olisi. Liikuntasetelitkin tulevat kerran kuukaudessa. Nuo jutut ovat toimineet Killassa älyttömän hyvin. Se oli yllätys. Tuntuu, että ne pitävät työntekijöistään kiinni.

”Kai se on työmarkkinoilla jonkinlainen etu, että on tehnyt monen tyyppistä työtä”, Pentti Sihvonen pohtii.

PAINEISTA RIISUTTU PALKKATYÖ

Sihvonen olisi päässyt eläkkeelle viime joulukuussa, jos olisi halunnut. Hän kuitenkin jatkoi työntekoa Padasjoen Metallissa.

– Työn tekeminen on loppujen lopuksi ihan kivaa. En kai mä tätä muuten tekisi. Siitä yllätyin itsekin, että on ihan eri fiilinki, kun se on vapaaehtoista. Teen kaiken mahdollisimman hyvin, mutta paineita ei ole, eikä hermoilla tarvitse.

– On vaan jotenkin sellainen rento olo. Ei tarvitse elää puun ja kuoren välissä. Tietää, että jos rupeaa jollain tavalla ottamaan päähän, niin voi sanoa, että eiköhän tämä ollut tässä.

Sihvosen työsopimus voidaan päättää kahden viikon irtisanomisajalla molemmin puolin.

– Killasta ovat kuitenkin sanoneet, että töitä riittää. Jos ei Padasjoen Metallissa, niin sitten jossain muualla. Siinä mielessä työuran jatkuminen tuntuu olevan koko lailla omissa käsissä.

Padasjoen Metallilla on toimipisteet Padasjoella ja Lahdessa.

– Padasjoessa ei ole kannaltani muuta vikaa kuin 57 kilometrin etäisyys kotoa. Siellä on ihan lupsakat hommat. Mitään ei tarvitse itse nostaa, kun osat voi laittaa nosturilla paikoilleen. Välillä olen työskennellyt myös Lahden toimipisteessä. Se on töiden ja matkojen puolesta passeli paikka.

PALKKATYÖTÄ PAINEIDEN KERA

Sihvonen aloitti työuransa vuonna 1975. Hän valmistui asentajakoneistajaksi Lahden ammattikoulusta ja sai heti vakituisen työpaikan elintarviketeollisuudelle koneita valmistaneesta Kujanen Oy:stä.

– Kujanen oli ihan mukava työpaikka, mutta siinä näki, miten vaikeaksi yrityksen kasvattaminen voi muodostua. Investointeja tehtiin, mutta rahat eivät tilauskannan vaihdellessa ilmeisesti riittäneet satsauksen läpiviemiseen. Ennakoin tilanteen, ja ehdin pois pari vuotta ennen kuin se meni nurin.

Sihvonen siirtyi Insinööritoimisto Hurskaisen palvelukseen helmikuussa 1988. Siellä hän teki kaikkia muita metallitöitä paitsi hitsausta. Vuosien vieriessä työtehtäviin sisältyivät asennus, koneistus, levytyöt, särmäys, kanttaus ja lävistys.

– Valmistimme pakkauskoneita. Suurimmat menivät IKEAlle huonekalujen pakkaamista varten. Pienemmillä pakattiin esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia pahvilaatikoihin. Materiaalina käytimme ruostumatonta terästä ja alumiinia, kun Kujasella käytettiin pääasiassa mustaa rautaa.

Yritys kävi läpi omistajamuutoksia. Sihvosen puheessa vilahtelevat Tampella, Enso ja JOT.

– Omistajapohja vaihtui, henkilöstön määrä vaihteli, mutta muutokset eivät tuntuneet tuotannossa juuri mitenkään. Hommat pyörivät samalla tavalla koko ajan.

Kuluvan vuosikymmen puolivälin jälkeen yritys alkoi lomauttaa väkeä. Sihvosen mukaan tavoitteena oli saada työntekijät irtisanoutumaan, jotta yritys säästäisi palkkakuluissa. Tuotantoa alettiin myös siirtää toiselle paikkakunnalle, mistä tarjottiin palkollisille komennustöitä.

– Työreissut olisivat kestäneet 3–4 viikkoa putkeen. Väittivät, että vaihtoehtoa ei ole. Vastasin, että aina on vaihtoehto. Sanoin itseni irti 30 työvuoden jälkeen. On parempi lähteä kuin menettää hermonsa tilanteessa, jossa tulevaisuutta ei tavallaan ollut nähtävissä.

”Työnantajat ottivat minut yli kuusikymppisenä työnhakijana asiallisesti vastaan”, Pentti Sihvonen kertoo.

TURHIA KÄRHÄMIÄ

Sihvonen on toiminut työurallaan parinkymmenen vuoden ajan luottamusmiehenä. Hänen mukaansa asioista pystytään sopimaan, kunhan lähtökohdat ovat kunnossa.

– Työnantaja saa parhaan lopputuloksen, kun pitää työntekijät tyytyväisinä. Joustaminenkin toimii, kun se on molemminpuolista. Jos menet pyytämään vapaapäivää, ja vastaus on, että kyllähän se käy, niin sitten kun työnantaja vuorostaan kysyy, että voitko tehdä pidempää päivää, että saadaan tilaukset valmiiksi, niin kyllähän sekin käy.

– Jos jousto rupeaa olemaan vain toiseen suuntaan, niin sehän ei pitkään pelaa, tai jos toinen rupeaa vetämään tiukkaa linjaa, niin sitten vetää toinenkin. Niin se vaan menee, halusi sen uskoa tai ei.

Sihvosen mukaan suurin osa työelämän kärhämistä on turhia siksi, että ongelmat liittyvät usein asenteisiin eivätkä asioihin.

– Luottamusmiehen tehtävä on loppujen lopuksi aika helppo hoitaa, kun ei yritä pelata pelejä tai juonia ja kun toimii rauhallisesti, vaikka vastapuoli vähän kimpoilisi. Jos molemmin puolin pysytään asialinjalla, eikä ruveta halkomaan pilkkuja, niin se menee ihan hyvin.

– Kunhan ymmärtää, että pykälät ja ohjeet ovat olemassa, niin riitaa on oikeastaan vaikea saada aikaiseksi, Sihvonen toteaa.

TYÖSSÄ ELÄKEIKÄISENÄ

  • Mitä pidempään työskentee ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä, sitä suuremman työeläkkeen saa. Jos eläkettä ei ota maksuun heti vanhuuseläkeiän alarajalla, saa eläkkeeseensä 0,4 % lykkäyskorotuksen jokaiselta kuukaudelta. Korotus koskee koko työuran aikaista eläkekertymää, joka on ansaittu vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä.
  • Lykkäyskorotus ei ole sidoksissa työntekoon – sen saa riippumatta siitä, työskenteleekö alimman vanhuuseläkeiän jälkeen vai ei. Jos työskentelet, sinulle kertyy lisäksi työstä 1,5 % uutta työeläkettä ylimpään eläkeikään asti.

www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/tyossa-jatkaminen-kannattaa

TYÖSSÄ ELÄKKEELLÄ

  • Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeellä tehty työ ei vaikuta maksussa olevan vanhuuseläkkeen suuruuteen, mutta kasvattaa tulevaa eläkettä 1,5 % palkasta ylimpään eläkeikään asti (68 vuotta). Uusi eläke kertyy ansiotuloista, joita ovat kaikki saadut veronalaiset tulot, kuten erilaiset palkan lisät ja lomaraha.
  • Ansiotulot saattavat vaikuttaa ennen eläkkeelle jäämistä ansaittuun eläkkeeseen. Riippuu siitä, millä eläkkeellä on. Vanhuuseläkkeellä tai osittaisella vanhuuseläkkeellä voi tehdä töitä niin paljon kuin haluaa. Myös perhe-eläkkeen rinnalla saa työskennellä rajoituksetta. Työkyvyttömyys-, työura- ja osa-aikaeläkkeessä työn ja ansioiden määrää on sen sijaan rajoitettu.
  • Jos tekee töitä vanhuuseläkkeen rinnalla, nykyisen työsuhteen tulee päättyä ja on solmittava uusi työsopimus. Saman työnantajan palveluksessa jatkettaessa työsuhteen ehtojen pitää muuttua, on esimerkiksi siirryttävä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön.
  • Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi jatkaa töissä entiseen tapaan. Palkka ei vaikuta osittaisen vanhuuseläkkeen suuruuteen, mutta tulevaa eläkettä se kasvattaa ylimpään vanhuuseläkeikään asti.
  • Kun jää täysipäiväiseksi eläkeläiseksi, on aika hakea eläkettä uudelleen. Vanhan eläkkeen lisäksi tililleen saa eläkkeen, jonka ansaitsi tehdessään töitä eläkkeellä ollessaan. Jos töitä teki vanhuuseläkkeen rinnalla, voi saada uutta eläkettä täytettyään 68 vuotta. Jos teki töitä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla, alkaa saada uutta eläkettä kun täyttää vanhuuseläkeiän tai kun työsuhde myöhemmin päättyy.
  • Eläketuloa verotetaan kuten palkkatuloa. Lopullisen veroprosentin ratkaisee se, kuinka paljon on kalenterivuoden aikana eläketuloa ja palkkatuloa yhteensä, ja niihin liittyviä vähennyksiä. Kannattaa hankkia kaksi verokorttia, sekä eläketuloa että palkkatuloa varten, jotta maksaisi koko ajan oikean määrän veroa.

www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas/elakkeella/toissa-elakkeella

Pentti Sihvonen asentaa moottoria kuljettimeen Padasjoen Metallissa Lahdessa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT LAURI ROTKO