KOKIJA: Valtteri Kankaristo: ”Näen tulevaisuuden valoisana” – Viime vuoden nuori duunari valmistui ja tavoittelee työtä, omaa kotia ja mahdollisuutta vaikuttaa

teollisuusliitto

Levyseppähitsaajan koulutus antoi Valtteri Kankaristolle lujan pohjan ponnistaa.

Viime vuonna SAK:n Duunari-stipendillä palkittu raisiolainen Valtteri Kankaristo, 18, opiskeli levyseppähitsaajaksi Turun ammatti-instituutissa ja suoritti tutkintonsa loppuun oppisopimuksella lietolaisessa metallialan yrityksessä Carrus Delta Oy:ssa.

Huhtikuun alussa ammattiin valmistunut Kankaristo näkee tulevaisuuden valoisana.

– Olen nuori ja kouluttautunut alalle, jossa tarvitaan tekijöitä. Työpaikan pitäisi löytyä. Tulevaisuuteni koen hyvänä, kun vain jaksan tehdä ja yrittää.

Kankaristo saa tehdä työtä, johon hän kouluttautui.

– Kun oppisopimus työpaikalla loppui, minulle annettiin määräaikainen sopimus heinäkuun loppuun saakka. Armeijan käyn pois ja toivottavasti sen jälkeen pääsen työelämään takaisin. Sitten pitää katsoa, lähdenkö vielä opiskelemaan. Järjestöalakin on ihan kiinnostava vaihtoehto, mutta sen pitemmälle en ole elämää ehtinyt suunnitella.

Vanhempiensa luona Raisiossa asuva Kankaristo sanoo haaveilevansa tavallisesta elämästä, johon kuuluu oma asunto, työpaikka sekä mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa.

– Toivon, että olisi duunipaikka ja varmuus siitä, että ”täällä minä pystyn olemaan”. Saisi elämän sillä tavoin kondikseen. Kun saa tietää millaiseksi työpaikka ja toimeentulo muodostuvat, niin siinä vaiheessa on aika katsoa itselleen omaa kämppää.

METALLIALA TUNTUI KIVALTA

Kankaristo tutustui metallialaan jo pikkupoikana sukunsa vanavedessä.

– Suku on pitkään ollut alalla töissä, ja pääsin sitä vierestä seuraamaan. Sitä kautta heräsi kiinnostus, että tämä voisi olla minunkin alani. Lähdin suoraan peruskoulusta ammattioppilaitokseen syksyllä 2016.

– Ajatus rupesi oikeastaan kypsymään jo peruskoulun teknisillä tunneilla, kun huomasin, että metallialan hommat ovat kivoja. Kävin sedän yrityksessä työelämän tutustumisjaksolla, ja ala kiinnosti. Kahdeksannella luokalla yläasteella se valikoitui omaksi. Hain amikseen ja pääsin.

Kankaristolla oli muitakin kiinnostuksen kohteita.

– Jo yläasteella olin tosi kiinnostunut yhteiskunnasta ja siinä vaikuttamisesta. Kun amikseen menin, niin ensimmäisenä päivänä hommasin SAKKI ry:n opiskelijakortin ja liityin ammattiliittoon. Lähdin opiskelijatoimintaan mukaan.

”Motivaatiota olisi ollut vielä enemmän, jos olisi ollut enemmän opetusta ja tunteja pajalla”, Valtteri Kankaristo kertoo opinnoistaan. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

INTOA ENEMMÄN KUIN MAHDOLLISUUKSIA

Kankaristo kertoo aloittaneensa ammattiopinnot sikäli hyvään aikaan, että opetuksen leikkaukset eivät vielä vaikuttaneet yhtä rajuina, ”kuin mistä nuoremmat kaiffarit puhuvat”.

– Mutta kyllä aikaisemmat opetuksen määrärahojen leikkaukset huomasi. Sieltä oli kokonaan poistettu yksi suuntautumisala metallipuolelta. Ei riittänyt tunteja opettamiseen. Ei ollut resursseja siihen. Oli tosi paljon vapaapäiviä ja tosi lyhyitä päiviä, ettei oikein kerennyt tekemään mitään.

– Välillä tuntui, että minkä ihmeen takia minä täällä amiksessa olen, kun on tunteja niin vähän. Ei motivaatio alaa kohtaan lakannut koulussa. Kun pääsi vähän tekemään, se oli plussaa. Mutta motivaatiota olisi ollut vielä enemmän, jos olisi ollut enemmän opetusta ja tunteja pajalla.

KAMPPAILUA OPETUKSEN PUOLESTA

Tilanne johti siihen, että varsinaissuomalaiset opiskelijat lähtivät yhdessä puolustamaan opiskelijoiden oikeutta saada kunnon opetusta.

– ”Taistelu amis-opetuksen puolesta” oli Turun ammatti-instituutin kone- ja metallialan sekä autoalan opiskelijoiden järjestämä kampanja, jolla yritimme lisätä ammatillisen opetuksen arvostusta. Yksi pääpointeista oli, että pitäisi saada peruttua 200 miljoonan euron amis-leikkaukset. Me keräsimme siihen pienessä ajassa pienellä porukalla yli 10 000 allekirjoitusta.

– Se lähti siitä, että kokoonnuimme yhteen nuorten kanssa ja puhuimme asiasta, että olisi tällainen juttu: haluatteko lähteä parantamaan asiaa? Kerättiin sitten kampanjaan nimiä. Pidettiin muutama mielenilmaus ja keskusteltiin poliitikkojen kanssa asiasta.

Vettä on sen jälkeen virrannut vuolaasti Aurajoessa, mutta tarve ammattiopetuksen parantamiselle on edelleen olemassa.

– Kun saatiin uusi eduskunta, joka toivottavasti on hiukan duunari- ja amis-myönteisempi, niin koitetaan laittaa kampanja uudelleen käyntiin ja nostaa näitä asioita esille, sanoo Kankaristo.

Opiskelijatoiminta toi hänen elämäänsä runsaasti yhteiskunnallista aktiviteettia.

– Lähdin vuonna 2018 ehdolle SAKKI ry:n liittohallitukseen. Olen siellä ja liiton valtakunnallisessa nuorisojaostossa. Hommia on kertynyt. Olen saanut niitä tehdä.

– Ihan tyytyväinen mää siihen olen ollu! Raision mies tuumaa.

Valtteri Kankariston harrastuksiin kuuluu muun muassa vapaapalokunta. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

VUODEN NUORI DUUNARI

Jo opintojen alussa ammattiyhdistysliike imaisi Kankariston mukaansa. Hän liittyi Turun teollisuustyöntekijöiden ammattiosasto 1:een.

– Se on suhteellisen suuri Teollisuusliiton osasto, johon kuuluu monta työpaikkaa Turun seudulla. Siellä minulle nakitettiin nuorisovastaavan rooli, ja lähdin ammattiosaston hallitukseen mukaan.

Teollisuusliiton käynnistyttyä häntä pyydettiin mukaan liiton valtakunnalliseen nuorisojaostoon. Samalla hän alkoi käydä aktiivisesti Murikan kursseilla.

– Siellä olen saanut hurjan paljon tietoa siitä, miten nuorena pystyn vaikuttamaan Teollisuusliitossa, ja totta kai myös siitä, miten edunvalvonta työelämässä toimii ja miten työpaikalla pystyy vaikuttamaan.

Viime syksynä tapahtui Kankariston mukaan jotain yllättävää.

– Sain tietää, että minua oli ehdotettu SAK:n vuoden duunaristipendin saajaksi. SAK:n nuorisotoimitsija Jussi Kukkola soitti, että onneksi olkoon, sinut on valittu saajaksi, pääsetkö Helsinkiin hakemaan sen. Lähdin sitten hakemaan stipendiä SAK:n edustajiston kokoukseen. Se tuli yllätyksenä, jota en osannut odottaa.

Palkitsemisen perusteluna oli se, että Kankaristo oli toiminut aktiivisesti nuorten parissa ammattiyhdistysliikkeen ja ammattiylpeyden hyväksi.

– Olen käynyt keskusteluja muun muassa luokkalaisteni kanssa. Kyllä he sen jälkeen ovat ymmärtäneet, miksi kannattaa liittyä liittoon ja liitossa olla. Kun on tullut sellainen tapaus vastaan, ettei kuulu liittoon, niin käynnistän keskustelun siitä, miksi kannattaisi kuulua. Sitä kautta olen vetänyt nuoria aktiiviseen toimintaan mukaan.

TÖIHIN OPPISOPIMUKSEN KAUTTA

Viime vuoden syyskuussa Kankaristo sai Carrus Delta Oy:sta oppisopimuspaikan.

– Olin jättänyt kesätyöhakemuksen. Minulle soitettiin perään, että hei, olisi tarvetta tekijöille, mikä on tilanteesi? Ehdotin, että voisin oppisopimuksella tulla suorittamaan tutkinnon loppuun. Se natsasi ja pääsin haastattelun jälkeen töihin.

Siirtyminen koulusta työelämään sujui Kankaristolta ilman suuria ongelmia.

– Oli hyvä ja avoin työyhteisö, joka otti minut mukaan. Opetettiin ja neuvottiin.

– Koulusta se poikkesi siinä, että vastuuta piti ottaa omista tekemisistään. Piti miettiä, että teen ihan oikeita töitä, jotka vaikuttavat johonkin, mistä saa palkkaa. Se oli suurin muutos. Sitten oli säännöllinen aikataulu, minkä mukaan mennään. Työaika alkaa kuudelta, eli vähän aikaisemmin, mitä kouluun mentiin.

– Siinä oli tuotantopäällikkö ja työnjohtaja. Tämä katseli vieressä, miten menee. Työkaverit opastivat ja neuvoivat. Siinä oli yksi vähän vanhempi duunari, jolle nakitettiin opastamiseni työhön. Siinä se meni, kun pyörin itse mukana. Mitä enemmän opin, sitä enemmän sain vastuuta.

”Nuoret haluavat vaikuttaa, jos heille annetaan mahdollisuus”, Valtteri Kankaristo sanoo. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

NUORI HALUAA VAIKUTTAA

Kankariston mielestä koulutus on yksi tae sille, että nuoret pysyvät yhteiskunnassa mukana.

– On huolestuttavaa, että näkee paljon nuoria, jotka eivät oppilaitoksessa pärjää. Heidän kohdallaan ei välttämättä huomioida syitä taustalla. Ajatellaan, että se on tyhmä kaveri, eikä tajua. Mutta oikeasti nuoren elämäntilanne saattaa olla aika heikko.

– Varsinkin menneen hallituksen aikana näkyi, ettei syrjäytymisen ehkäisyyn kovin paljon panoksia pistetty. Opiskelijoiden määrää lisättiin ja ammatillisesta koulutuksesta leikattiin vaikka kuinka paljon pois.

Jos Kankaristo saisi päättää, toisen asteen koulutus olisi maksuton.

– Silloin nuorella olisi oikeasti mahdollisuus käydä sitä oppilaitosta mitä haluaa: kouluttautua ja haaveilla.

Hänen mielestään nuoret kannattaisi ottaa vielä enemmän mukaan päätöksentekoon.

– Nuoret haluavat vaikuttaa, jos heille annetaan mahdollisuus. Heiltä pitää vain kysyä ja tarjota vaikuttamismahdollisuuksia. Eivät he välttämättä itse niitä löydä.

DUUNARI-STIPENDIN HAKU ALKAA TAAS ELOKUUSSA

SAK:n myöntämä 1 000 euron stipendi annetaan työelämän nuorelle osaajalle, joka on esimerkillisellä aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendi luovutetaan SAK:n edustajiston kokouksessa marraskuussa.

ONKO MIELESSÄSI HENKILÖ, JOKA ON

  • hankkinut oman alansa ammattitutkinnon
  • on ylpeä omasta ammatistaan
  • toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi
  • toiminut aktiivisesti esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä tai on muuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta
  • edistänyt ammatillista järjestäytymistä

Lisätietoa: www.sak.fi

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ