Veli-Matti Kauppinen: Työelämän parantaminen on jatkuva prosessi

Sipilän hallitus erosi maaliskuun 8. päivä. Ero tapahtui myrskyisän, vastoinkäymisistä toiseen matkanneen sote- ja maakuntauudistuksen loppuhuipennuksena. Oikeastaan koko uudistuksen valmisteluprosessi kuvaa hyvin manan majoille menneen hallituksen tapaa toimia. Sen kaikkea tekemistä leimasi kova kiire, huono valmistelu sekä jatkuva soutaminen ja huopaaminen. Hallitus ehti kuitenkin saada paljon ikävyyksiä aikaan palkansaajille, työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille.

Tuoreessa muistissa ovat työttömyysturvan tuntuvat heikennykset, massiiviset leikkaukset koulutuksen määrärahoihin, puhumattakaan työttömiä nöyryyttävästä aktiivimallista. Samoin muistissa on kilpailukykysopimus ja erityisesti tapa, jolla hallitus kikyään eteenpäin vei. Noin neljän vuoden aikana hallitus osoitti melkoista osaamattomuutta, kovapäisyyttä ja ylimielisyyttä erityisesti työmarkkinoiden ja työelämän suhteen. Suomen kehittämisessä kymmenien vuosien ajan käytössä ollut aito sopimisen kulttuuri ei paljoa painanut, kun Oy Suomi Ab:ta haluttiin laittaa uuteen iskuun. Jälkiä korjataan vielä pitkään.

Työelämää pitää kehittää aidon kolmikantaan perustuvan keskustelun pohjalta. Menestyksen eväät löytyvät monesta tekijästä. Yksi olennainen lähtökohta on hyvä, kattava ja monipuolinen koulutusjärjestelmä. On lähes koomista, että Sipilän hallitus leikkasi noin 690 miljoonaa euroa koulutuksesta, ja nyt siinä vaikuttaneet puolueet kilvan puhuvat vaalikentillä siitä, kuinka laadukas koulutus on paras voimavaramme. Heidän puheensa ovat siis samat kuin ennen edellisiä eduskuntavaaleja, mutta tuskin keneltäkään jää näkemättä, että kauniiden sanojen ja hallituskaudella toteutettujen tekojen välillä vallitsee räikeä ristiriita.

”Työpaikkatason yhteisellä kehitystyöllä on maassamme pitkät perinteet. Tätä toimintamallia on syytä hyödyntää tulevaisuudessakin.”

Tarvitsemme todellisia tekoja koulutuksen puolesta, ei sitä vastaan. Osana koulutukseen panostamisen kokonaisuutta tarvitsemme aikuisväestölle suunnatun osaamistason kohottamishankkeen, jossa työmarkkinajärjestöillä on vahva rooli. Samoin pitäisi luoda avoin ammattiopisto, joka mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja etenemisen ammatista toiseen, ja jossa ammatillisten opintojen lisäksi voi syventää yleissivistävää osaamista.

Tulevalla vaalikaudella tarvitsemme ennustettavuutta työmarkkinoille ja työelämään. Meillä on oltava toimivat polut työstä työhön, jotta mahdolliset yllättävätkin työttömyysjaksot jäisivät lyhyiksi. Lisäksi meillä on oltava toimiva turvaverkko heille, jotka syystä tai toisesta eivät ole työelämässä juuri nyt.

Hyvä työelämä on kiistaton kilpailukykytekijä. Työpaikkatason yhteisellä kehitystyöllä on maassamme pitkät perinteet. Tätä toimintamallia on syytä hyödyntää tulevaisuudessakin. Kehittämisen on tapahduttava aidossa yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Hyvä työelämä huomioi työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet, ja mahdollistaa entistä paremman työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä aidon itsensä kehittämisen.

Jotta työelämän laatua saadaan parannettua, henkilöstölle on annettava aidot mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työolojaan koskevaan päätöksentekoon. Samalla on edistettävä työelämän laatua ja työhyvinvointia.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA