Veli-Matti Kauppinen: Työelämän paran­ta­minen on jatkuva prosessi

Sipilän hallitus erosi maalis­kuun 8. päivä. Ero tapahtui myrskyisän, vastoin­käy­mi­sistä toiseen matkan­neen sote- ja maakun­ta­uu­dis­tuksen loppu­hui­pen­nuk­sena. Oikeas­taan koko uudis­tuksen valmis­te­lu­pro­sessi kuvaa hyvin manan majoille menneen halli­tuksen tapaa toimia. Sen kaikkea tekemistä leimasi kova kiire, huono valmis­telu sekä jatkuva souta­minen ja huopaa­minen. Hallitus ehti kuitenkin saada paljon ikävyyksiä aikaan palkan­saa­jille, työttö­mille, opiske­li­joille ja eläkeläisille.

Tuoreessa muistissa ovat työttö­myys­turvan tuntuvat heiken­nykset, massii­viset leikkaukset koulu­tuksen määrä­ra­hoihin, puhumat­ta­kaan työttömiä nöyryyt­tä­västä aktii­vi­mal­lista. Samoin muistissa on kilpai­lu­ky­ky­so­pimus ja erityi­sesti tapa, jolla hallitus kikyään eteen­päin vei. Noin neljän vuoden aikana hallitus osoitti melkoista osaamat­to­muutta, kovapäi­syyttä ja ylimie­li­syyttä erityi­sesti työmark­ki­noiden ja työelämän suhteen. Suomen kehit­tä­mi­sessä kymme­nien vuosien ajan käytössä ollut aito sopimisen kulttuuri ei paljoa painanut, kun Oy Suomi Ab:ta halut­tiin laittaa uuteen iskuun. Jälkiä korja­taan vielä pitkään.

Työelämää pitää kehittää aidon kolmi­kan­taan perus­tuvan keskus­telun pohjalta. Menes­tyksen eväät löytyvät monesta tekijästä. Yksi olennainen lähtö­kohta on hyvä, kattava ja monipuo­linen koulu­tus­jär­jes­telmä. On lähes koomista, että Sipilän hallitus leikkasi noin 690 miljoonaa euroa koulu­tuk­sesta, ja nyt siinä vaikut­ta­neet puolueet kilvan puhuvat vaali­ken­tillä siitä, kuinka laadukas koulutus on paras voima­va­ramme. Heidän puheensa ovat siis samat kuin ennen edellisiä eduskun­ta­vaa­leja, mutta tuskin kenel­tä­kään jää näkemättä, että kauniiden sanojen ja halli­tus­kau­della toteu­tet­tujen tekojen välillä vallitsee räikeä ristiriita.

”Työpaik­ka­tason yhtei­sellä kehitys­työllä on maassamme pitkät perin­teet. Tätä toimin­ta­mallia on syytä hyödyntää tulevaisuudessakin.”

Tarvit­semme todel­lisia tekoja koulu­tuksen puolesta, ei sitä vastaan. Osana koulu­tuk­seen panos­ta­misen kokonai­suutta tarvit­semme aikuis­väes­tölle suunnatun osaamis­tason kohot­ta­mis­hank­keen, jossa työmark­ki­na­jär­jes­töillä on vahva rooli. Samoin pitäisi luoda avoin ammat­tio­pisto, joka mahdol­listaa osaamisen laajen­ta­misen ja etene­misen ammatista toiseen, ja jossa ammatil­listen opintojen lisäksi voi syventää yleis­si­vis­tävää osaamista.

Tulevalla vaali­kau­della tarvit­semme ennus­tet­ta­vuutta työmark­ki­noille ja työelä­mään. Meillä on oltava toimivat polut työstä työhön, jotta mahdol­liset yllät­tä­vätkin työttö­myys­jaksot jäisivät lyhyiksi. Lisäksi meillä on oltava toimiva turva­verkko heille, jotka syystä tai toisesta eivät ole työelä­mässä juuri nyt.

Hyvä työelämä on kiistaton kilpai­lu­ky­ky­te­kijä. Työpaik­ka­tason yhtei­sellä kehitys­työllä on maassamme pitkät perin­teet. Tätä toimin­ta­mallia on syytä hyödyntää tulevai­suu­des­sakin. Kehit­tä­misen on tapah­dut­tava aidossa yhteis­työssä työnan­ta­jien ja työnte­ki­jöiden välillä. Hyvä työelämä huomioi työnte­ki­jöiden erilaiset elämän­ti­lan­teet, ja mahdol­listaa entistä paremman työn ja perhe-elämän yhteen­so­vit­ta­misen sekä aidon itsensä kehittämisen.

Jotta työelämän laatua saadaan paran­nettua, henki­lös­tölle on annet­tava aidot mahdol­li­suudet vaikuttaa työtään ja työolo­jaan koske­vaan päätök­sen­te­koon. Samalla on edistet­tävä työelämän laatua ja työhyvinvointia.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teolli­suus­liiton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA