Jari Nilosaari: Oikeus toimia jäsenten hyväksi

teollisuusliitto

Ammattiyhdistysliikettä on syyllistetty siitä, että se osallistuu, ottaa kantaa ja puolustaa jäseniään. Liittoja on syytetty myös siitä, että ne saavat osan tuloistaan omistuksista ja sijoitustoiminnasta, joita käyttävät jäsenistön ja heidän perheidensä etujen ajamiseen. Näihin hyökkäyksiin on olemassa vain yksi syy: halu heikentää ay-liikkeen ja työntekijöiden asemaa. Ilmiö on oikeistohallituksen aikana korostunut.

Kun olen viime vuoden aikana kiertänyt tilaisuuksissa ja keskustellut satojen jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, on heidän tahtotilansa tullut selväksi. He haluavat liitolta vahvempia kannanottoja ja tuntuvampia tekoja. Työelämän on oltava reilua ja työstä saadulla palkalla on tultava toimeen. Koulutukseen pitää panostaa, sitä pitää arvostaa ja sen on näyttävä myös palkassa. Samat pelisäännöt ja palvelut kuuluvat työelämässä ja yhteiskunnassa kaikille. Jäsentemme tahto on, että hyvinvointivaltio nimeltä Suomi toimii, että palvelut saadaan kohtuullisella hinnalla ja että ne kustannetaan verovaroin.

Miten me voisimme ohittaa jäsenistön tahdon? Emme mitenkään. Meidän on oltava järkeviä työelämän rakentajia, vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja jäsentemme etujen aloitteellisia ajajia. Sitä varten meidän on oltava taloudellisesti riippumattomia, ja siksi tarvitsemme jäsenmaksuista ja omistuksista kertyvät tulot. Emme voi antaa oikeiston rummutukselle periksi ja hiipua sen alle. Ammattiliitoilla on oikeus toimia jäsentensä ja heidän perheidensä hyväksi.

KIKYN MITTASUHTEET

Sipilän oikeistohallitus väittää työllistäneensä pitkälti kilpailukykysopimuksen eli kikyn ansiosta 140 000 työtöntä. On se vain ihmeellinen epeli tämä kiky, jonka sivussa hoitui Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskasvu ja työllisyys parempaan suuntaan.

Vai oliko se niin päin, että Euroopan ja maailmantalouden kasvu veti Suomen mukaansa ja auttoi kehityksen oikealle uralle ilman, että hallituksen aiheuttamat leikkaukset ja pakkolakiuhkauksilla läpiajetut työelämän muutokset siihen myönteisessä mielessä vaikuttivat. Kun Suomen koon suhteuttaa maailmantalouteen, tuntuu jälkimmäinen vaihtoehto paljon uskottavammalta.

Kun hallitus pakotti meidät sopimaan kikystä, jouduimme todellisuudessa valitsemaan sen ja pakkolakien väliltä pienemmän pahan. Nyt tämä samainen eronnut hallitus on jättänyt Suomeen tilaan, jossa äänestäjät päättävät, millä lääkkeillä maatamme ruvetaan viemään eteenpäin. Jatketaanko kuluneen vajaan neljän vuoden tapaan, vai otetaanko suunta, jossa kuunnellaan myös tavallista ihmistä?

Meillä jokaisella on nyt mahdollisuus äänestää paremman työ- ja perhe-elämän puolesta. Jokainen ääni ratkaisee. Jokainen ääni on yksi osa maamme tarvitsemasta suunnanmuutoksesta.

Äänestä jo ennakkoon 3.–9.4. tai vaalipäivänä 14. huhtikuuta!

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 3. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA