Puheenjohtaja Riku Aalto Teollisuusliiton hallituksen kokouksessa 30.10.2018. KUVA KITI HAILA

Riku Aalto: Irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mistä emme hyväksy

Teolli­suus­liitto on pidät­täy­tynyt työtais­te­lu­toi­men­pi­teistä toistai­seksi. Liitto haluaa antaa irtisa­no­mis­laista synty­neen kiistan kolmi­kan­tai­selle ratkai­se­mi­selle mahdol­li­suuden. ”Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvot­te­lu­teitse siihen tilaan, että työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin ei enää tarvitse lähteä”, puheen­joh­taja Riku Aalto linjaa.

Teolli­suus­liiton hallitus päätti 30. lokakuuta pidetyssä ylimää­räi­sessä kokouk­sessa pidät­täytyä poliit­ti­sista miele­nil­mauk­sista toistai­seksi. Näin päätet­tiin menetellä siihen asti, kunnes selviää, minkä­lai­seksi maan halli­tuksen kaavai­lema irtisa­no­mis­la­kie­sitys ja sen perus­telut muotoutuvat.

Näköala irtisa­no­mis­la­kie­si­tyk­sestä synty­neen kiistan mahdol­li­sesta ratkai­se­mi­sesta neuvot­te­lu­teitse aukesi viime viikon lopulla maan halli­tuksen annettua järjes­tyk­ses­sään kolmannen esityk­sensä uudeksi irtisanomislaiksi.

– Lakie­si­tyk­sestä poistui eriar­voi­suutta tuottavia element­tejä kuten sen edelli­sessä versiossa ollut yritysten työnte­ki­jä­määrän perus­teella tehty yrityksiä ja työnte­ki­jöitä erotte­leva tiukka rajan­veto. Sen sijaan tuli yleisempi ilmaus, joka on jo osa vallit­sevaa oikeuskäytäntöä.

– Toisaalta päämi­nis­teri Juha Sipilä ilmaisi samassa yhtey­dessä, että tarkoi­tuk­sena on muuttaa lakia vain niin, että se vastaa vallit­sevaa oikeus­käy­täntöä yritys­koon huomioon ottami­sessa, ja että yksilö­pe­rus­teisen irtisa­no­misen helpot­ta­mi­seen liittyviä lausah­duksia ei lain perus­te­luihin tule.

– Kun päämi­nis­teri edellisen lisäksi avasi väylän kolmi­kan­tai­selle valmis­te­lulle, päätimme tarttua mahdol­li­suu­teen, ja katsoa, mitä neuvot­te­lujen kautta voidaan saada aikai­seksi, Aalto kertaa asetelman taustat.

TAVOITE JA TAHTOTILA ENNALLAAN

Aallon mukaan Teolli­suus­liiton tavoite ja tahto­tila irtisa­no­mis­lain ja irtisa­no­mis­suojan suhteen ovat ennal­laan. Irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mistä ei hyväk­sytä, eikä lain perus­te­luihin voida sisäl­lyttää yksilö­pe­rus­teista irtisa­no­mista helpot­tavia aineksia. Muistissa on edelleen maan halli­tuksen ensim­mäinen avaus irtisa­no­mis­laiksi, jonka mukaan työnan­tajan kokema luotta­muksen horju­minen työnte­ki­jään olisi voinut toimia irtisa­no­misen perusteena.

– Jo alun pitäen olemme tuoneet esille, että epämää­räiset termit koetun luotta­muksen heiken­ty­mi­sestä eivät meille käy. Siellä taustal­lahan voisi olla esimer­kiksi ammat­ti­liit­toon kuulu­minen. Tällaiset kirjaukset eivät siten meille edelleen­kään kelpaa sen enempää itse lakitekstiä kuin sen perus­te­lu­ja­kaan ajatellen.

”Olemme hakemassa aitoa kolmi­kan­taista valmis­telua”, puheen­joh­taja Riku Aalto sanoo. KUVA KITI HAILA

Kolmi­kan­tai­sella valmis­te­lulla Aalto ymmärtää ja tarkoittaa nimeno­maan työmark­ki­noilla tutuksi tullutta eri osapuolten näkökulmat ja tavoit­teet huomioon ottavaa prosessia.

– Olemme hakemassa aitoa kolmi­kan­taista valmis­telua. Se tarkoittaa sitä, että osapuolet tuovat neuvot­te­lu­pöy­tään omat näkemyk­sensä ja esityk­sensä asian ratkai­se­mi­seksi, minkä pohjalta niistä ruvetaan yhdessä argumen­toi­maan ja neuvot­te­le­maan, että minkä­lai­sella yhtei­sellä näkemyk­sellä asiaa voidaan edistää tai lainsää­däntöä tehdä.

– Tapa, jolla maan hallitus viime viikolla esitteli irtosa­no­mis­la­kie­si­tyk­sensä työnte­ki­jöitä edusta­vien keskus­jär­jes­töjen puheen­joh­ta­jille vähän ennen kuin vei sen julki­suu­teen, ei edusta aitoa kolmi­kan­taista menet­telyä. Nyt siihen on kuitenkin mahdol­li­suus olemassa.

– Kannattaa muistaa, että kolmi­kan­nassa valmis­tel­luilla ja saavu­te­tuilla tulok­silla on laajempi yleinen hyväk­syt­tä­vyys kuin maan halli­tuksen yksin ajamilla asioilla. Tästä hyvä esimerkki on viimeisin eläke­rat­kaisu. Se oli asiana vaikea ja siihen kohdistui kritiikkiä, mutta yhdessä saavu­tettu ratkaisu pitää. Kolmi­kanta on keino ohjata asioita niin, että poliit­tisia miele­nil­mauksia tai työtais­te­luita ei tarvita.

VALMISTELUT JATKUVAT

Maan halli­tuksen ilmoit­taman alkupe­räisen aikataulun mukaan irtisa­no­mis­la­kie­sitys on tarkoitus jättää eduskun­nalle viikolla 47.

– Nyt katsomme osana SAK:ta, miten halli­tuksen kanssa käytävät kolmi­kan­taiset neuvot­telut etenevät. Tavoite on totta kai se, että asia saadaan vietyä neuvot­te­lu­teitse siihen tilaan, että työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin ei enää tarvitse lähteä.

Edellisen ensisi­jaisen tavoit­teen rinnalla Teolli­suus­liitto kuljettaa omaa valmisteluprosessiaan.

– Vaikka työtais­te­luista ja miele­nil­mauk­sista on toistai­seksi pidät­täy­dytty, on valmis­telu mahdol­li­siin työtais­te­lu­toi­men­pi­tei­siin käynnissä. Tämä siltä varalta, että irtisa­no­mis­la­kie­si­tyk­sessä ei päästäisi meidän kannal­tamme tyydyt­tä­vään ratkai­suun eli toisin sanoen esitys ei lopulta vastaisi päämi­nis­terin aikai­semmin antamaa ilmoi­tusta, Aalto sanoo.

Teolli­suus­liiton hallitus käsit­teli 30.10. pidetyssä ylimää­räi­sessä kokouk­ses­saan maan halli­tuksen esitystä uudeksi irtisa­no­mis­laiksi. Kuvassa vasem­malta Antero Palomäki, Janne Naukka­rinen, Mathias Pukkila, Pentti Iso-Aho ja Eero Holsti.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA