Murikka-opiston rehtori Vesa Holappa. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Holappa pitää Murikan kulma­kivet paikoillaan

Uusi rehtori Vesa Holappa aikoo luotsata Murikkaa eteen­päin maltil­lisen kehit­tä­misen taktiikalla.

Teolli­suus­liiton oman opinahjon, Työelämän kansan­opisto Murikan uusi rehtori Vesa Holappa pääsee oman arvionsa mukaan aloit­ta­maan tehtä­vänsä hoita­misen toimivan koulu­tus­jär­jes­telmän, komeaksi ja tekni­sesti ajanta­sai­seksi sanee­ratun raken­nuksen, hyvien olosuh­teiden ja palve­lujen sekä kauniin luonnon suomalla perustalla.

– Perin­teinen sisäop­pi­lai­tos­tyyp­pinen opisto alkaa olla ammat­tiyh­dis­tys­ken­tässä jonkin­sort­tinen harvi­nai­suus, mutta juuri siksi uskon, että Murikalle on paikkansa. Kun koulutus, palvelut, olosuh­teet ja ympäristö ovat kunnossa, kaikki kiiltää ja on puts plank, niin kyllä sillä on houkut­te­le­vuutta lisäävä merkitys. Kiinnos­tusta on osoitettu kovasti sekä Teolli­suus­lii­tosta että sen ulkopuolelta.

– Samalla olen iloinen siitä, että Murikan remontin aikana hanka­lissa olosuh­teissa erinomaisen suuren kiitoksen arvoi­sesti venynyt, tehtä­väänsä vihkiy­tynyt, osaava ja ammat­ti­tai­toinen henki­lö­kun­tamme on saanut ansait­se­mansa työympäristön.

– Nyt he pääsevät toden teolla toteut­ta­maan opetus­työtä ja tarjoa­maan opiske­li­joille ajanta­saisia sisäl­töjä aikui­sille tarkoi­tet­tuja koulu­tus­me­ne­telmiä hyödyn­tä­mällä ja sovel­ta­malla. Koulutus on yhteis­toi­min­nal­lista. Viisautta on erityi­sesti osallis­tu­jilla ja jäsenillä. Vältämme tiedon kaata­mista, Holappa tiivistää.

Murikan kulma­kivet tulevat Holapan mukaan säily­mään myös oppisi­säl­töjä ajatellen ennallaan.

– Ensisi­jaisen kohde­ryhmän muodos­tavat Teolli­suus­liiton jäsenet ja aktiivit. Tavoit­teena on, että edunval­vonta- ja järjes­tö­osaa­minen pysyy mahdol­li­simman korkea­laa­tui­sena. Sen rinnalla tarjoamme edelleen esimer­kiksi työelä­mä­tai­toja tukevaa koulu­tusta kuten kirjoittamis‑, puhe- ja esiin­ty­mis­taidon kursseja ja tieto­tek­niikan opetusta.

– Myös muksu­kurssit pysyvät ohjel­mis­tossa. Ne ovat perheille todel­linen mahdol­li­suus viettää lasten kanssa mukava viikko. Itse saa koulu­tusta ja lapset ovat ohjatussa päivätoiminnassa.

VASTAUKSIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN

Vaikka suuria muutoksia ei ole odotet­ta­vissa, saate­taan joitain säätöjä Holapan mukaan tehdä.

– Verkko- ja etäopetus on sellainen alue, mitä meidän pitäisi pyrkiä kehit­tä­mään. Ihmisten irtaan­tu­minen työelämän ja perheen velvoit­teista voi tulevai­suu­des­sakin olla jossain määrin vaikeaa. Meillä pitäisi ehkä nykyistä paremmin olla vastauksia heidän tarpeisiinsa.

– Toisaalta työelämää ohjaavan lainsää­dännön jatkuva muuttu­minen pitää ottaa huomioon. Se vaikuttaa edunval­vonnan koulu­tuk­siin. Esimer­kiksi luotta­mus­mies­kurs­seilla lähes­ty­mis­tavan pitää olla aika yleisellä tasolla eli annetaan perus­tieto ja työeh­to­so­pi­muksen lukutaito ja opete­taan luotta­mus­miehiä vielä aikai­sempaa enemmän etsimään ja hakemaan tietoa omatoi­mi­sesti, aluetoi­mis­tojen, liiton päivys­tyksen tai muiden toimit­si­joiden kautta.

– Samalla on hyvä muistaa, että tämä ei ole Murikan sisäinen kuvio, vaan suunnit­te­lu­malli on pelkis­te­tysti se, että liitto esittää ja me toteu­tamme koulu­tuksen resurs­siemme mukaisesti.

Liiton työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Jenni Uljas vetää kurssia aiheesta Kemikaalit ja työympä­ristö. KUVA JYRKI LUUKKONEN

KOULUTUS EI KUKKAROA RASITA

Murikan yksi vahvuus on mahdol­li­suus ja tavoite luoda opiske­li­joille koulutuspolkuja.

– Ajatus on se, että ihmiset eivät ahmisi kaikkea mahdol­lista tietoa vähän epämää­räi­sessä järjes­tyk­sessä, vaan eteni­sivät mahdol­li­simman syste­maat­ti­sesti. Perus­asiat ensin ja jatko- ja täyden­nys­kou­lu­tukset sitten niiden perään. Toinen tärkeä tavoite on, että aktiivit ja hallinnon jäsenet kävisivät järjes­tään meidän pitkät koulu­tukset eli kolmen kuukauden kurssit. Niiden rinnalla pystymme kehit­tä­mään myös liiton henki­lö­kunnan tieto­tasoa ja osaamista.

Jäsenen näkökul­masta olennainen kysymys on, mitä koulu­tuk­seen lähte­minen maksaa? Holapan vastaus on ytimekäs. Ei mitään, tai korkein­taan aika vähän.

– Työnan­ta­ja­tuen piirissä olevat kurssit ovat osallis­tu­jille maksut­tomia. Niiden aikana palkka juoksee, matkat makse­taan ja Murikassa on täysi ylläpito. Työnan­ta­ja­tuen rinnalla toteu­tet­ta­villa niin sanotuilla järjes­tö­kurs­seilla osallis­tu­jille puoles­taan makse­taan kurssis­ti­pendi ja koulu­tus­päi­vä­raha, jotka yhdessä ovat yli 70 euroa verot­to­mana. Sen lisäksi korva­taan matkat ja tarjo­taan täysyl­lä­pito. Ja se asian ydin eli korkea­ta­soinen opetus on aina jäsen­mak­suun sisäl­tyvä etu.

– Liiton halu satsata koulu­tuk­seen ja opiske­li­joille osoit­tama talou­del­linen tuki ovat todella tärkeitä linjauksia. Toisaalta Murikan sanee­raus­päätös on ollut aivan julmettu satsaus. Noin 15 miljoonaa euroa on valtava määrä rahaa. Tässä yhtey­dessä en malta olla sanomatta, että esimer­kiksi juuri tänne niitä julki­suu­dessa parjat­tu­jakin liiton sijoi­tus­toi­minnan tuottoja on ansiok­kaasti kohden­nettu kaksi­sa­taa­tu­han­tisen jäsenistön vapaan sivis­tys­työn ja vapaa-ajan palve­lujen kehittämiseen.

MURIKKA TULEVAISUUDESSA

Murikan väellä on meneil­lään työntäy­teinen syksy. Holapan mukaan näköala on valoisa ja myönteinen. Hän toivoo, että toiminta niin sanotusti lähtisi lentoon.

– Voihan se olla joskus niinkin, että ollaan siinä tilan­teessa, että asiak­kaita on niin paljon, että ollaan pulassa, että on myyty punai­selle, että mitäs sitten tehdään? Luulen kuitenkin, että jos asioista ei tee ongelmaa, niin positii­vi­sella hengellä niitä pysty­tään ratkaisemaan.

– Juuri nyt odotamme opiske­li­ja­kat­raan monipuo­lis­tu­mista. Tieto Murikasta ei ole vielä läpäissyt jäsen­kuntaa. Toinen mielen­kiin­toinen kehitys­piirre on, että meiltä on jälleen alettu kysyä suoria yritys­koh­taisia koulu­tuksia. Saa nähdä löyde­täänkö Murikka ja Teolli­suus­liitto kumppa­niksi organi­saa­tioiden kehit­tä­mi­sessä ja yritysten tarvit­se­missa kehitys­pro­jek­teissa laajem­minkin. Niissä olemme mukana resurs­siemme salli­missa ja perus­teh­tä­vämme ohjaa­missa rajoissa.

Kun Holapalta kysyy, minkä­laisen Murikan hän näkee viiden vuoden päästä, tulee vastaus empimättä.

– Visioni on se, että olemme SAK:laisen liikkeen merkit­tävin koulu­tusins­ti­tuutio, jonka asiak­kaina on suurin osa keskus­jär­jestön liitoista. Toimimme sekä Tampe­reen Teiskossa että Helsin­gissä. Meillä on kiinteä suunnit­telu- ja palau­te­jär­jes­telmä liiton ja muidenkin työelämän koulu­tusta tarjoa­vien tahojen kanssa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN