Murikka-opiston rehtori Vesa Holappa. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Holappa pitää Muri­kan kulma­ki­vet paikoillaan

Uusi rehtori Vesa Holappa aikoo luot­sata Murik­kaa eteen­päin maltil­li­sen kehit­tä­mi­sen taktiikalla.

Teol­li­suus­lii­ton oman opinah­jon, Työelä­män kansan­opisto Muri­kan uusi rehtori Vesa Holappa pääsee oman arvionsa mukaan aloit­ta­maan tehtä­vänsä hoita­mi­sen toimi­van koulu­tus­jär­jes­tel­män, komeaksi ja tekni­sesti ajan­ta­sai­seksi sanee­ra­tun raken­nuk­sen, hyvien olosuh­tei­den ja palve­lu­jen sekä kauniin luon­non suomalla perustalla.

– Perin­tei­nen sisä­op­pi­lai­tos­tyyp­pi­nen opisto alkaa olla ammat­tiyh­dis­tys­ken­tässä jonkin­sort­ti­nen harvi­nai­suus, mutta juuri siksi uskon, että Muri­kalle on paik­kansa. Kun koulu­tus, palve­lut, olosuh­teet ja ympä­ristö ovat kunnossa, kaikki kiil­tää ja on puts plank, niin kyllä sillä on houkut­te­le­vuutta lisäävä merki­tys. Kiin­nos­tusta on osoi­tettu kovasti sekä Teol­li­suus­lii­tosta että sen ulkopuolelta.

– Samalla olen iloi­nen siitä, että Muri­kan remon­tin aikana hanka­lissa olosuh­teissa erin­omai­sen suuren kiitok­sen arvoi­sesti veny­nyt, tehtä­väänsä vihkiy­ty­nyt, osaava ja ammat­ti­tai­toi­nen henki­lö­kun­tamme on saanut ansait­se­mansa työympäristön.

– Nyt he pääse­vät toden teolla toteut­ta­maan opetus­työtä ja tarjoa­maan opis­ke­li­joille ajan­ta­sai­sia sisäl­töjä aikui­sille tarkoi­tet­tuja koulu­tus­me­ne­tel­miä hyödyn­tä­mällä ja sovel­ta­malla. Koulu­tus on yhteis­toi­min­nal­lista. Viisautta on erityi­sesti osal­lis­tu­jilla ja jäse­nillä. Vältämme tiedon kaata­mista, Holappa tiivistää.

Muri­kan kulma­ki­vet tule­vat Hola­pan mukaan säily­mään myös oppi­si­säl­töjä ajatel­len ennallaan.

– Ensi­si­jai­sen kohde­ryh­män muodos­ta­vat Teol­li­suus­lii­ton jäse­net ja aktii­vit. Tavoit­teena on, että edun­val­vonta- ja järjes­tö­osaa­mi­nen pysyy mahdol­li­sim­man korkea­laa­tui­sena. Sen rinnalla tarjoamme edel­leen esimer­kiksi työelä­mä­tai­toja tuke­vaa koulu­tusta kuten kirjoittamis‑, puhe- ja esiin­ty­mis­tai­don kurs­seja ja tieto­tek­nii­kan opetusta.

– Myös muksu­kurs­sit pysy­vät ohjel­mis­tossa. Ne ovat perheille todel­li­nen mahdol­li­suus viet­tää lasten kanssa mukava viikko. Itse saa koulu­tusta ja lapset ovat ohja­tussa päivätoiminnassa.

VASTAUKSIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN

Vaikka suuria muutok­sia ei ole odotet­ta­vissa, saate­taan joitain säätöjä Hola­pan mukaan tehdä.

– Verkko- ja etäope­tus on sellai­nen alue, mitä meidän pitäisi pyrkiä kehit­tä­mään. Ihmis­ten irtaan­tu­mi­nen työelä­män ja perheen velvoit­teista voi tule­vai­suu­des­sa­kin olla jossain määrin vaikeaa. Meillä pitäisi ehkä nykyistä parem­min olla vastauk­sia heidän tarpeisiinsa.

– Toisaalta työelä­mää ohjaa­van lain­sää­dän­nön jatkuva muut­tu­mi­nen pitää ottaa huomioon. Se vaikut­taa edun­val­von­nan koulu­tuk­siin. Esimer­kiksi luot­ta­mus­mies­kurs­seilla lähes­ty­mis­ta­van pitää olla aika ylei­sellä tasolla eli anne­taan perus­tieto ja työeh­to­so­pi­muk­sen luku­taito ja opete­taan luot­ta­mus­mie­hiä vielä aikai­sem­paa enem­män etsi­mään ja hake­maan tietoa omatoi­mi­sesti, alue­toi­mis­to­jen, liiton päivys­tyk­sen tai muiden toimit­si­joi­den kautta.

– Samalla on hyvä muis­taa, että tämä ei ole Muri­kan sisäi­nen kuvio, vaan suun­nit­te­lu­malli on pelkis­te­tysti se, että liitto esit­tää ja me toteu­tamme koulu­tuk­sen resurs­siemme mukaisesti.

Liiton työym­pä­ris­tö­asian­tun­tija Jenni Uljas vetää kurs­sia aiheesta Kemi­kaa­lit ja työym­pä­ristö. KUVA JYRKI LUUKKONEN

KOULUTUS EI KUKKAROA RASITA

Muri­kan yksi vahvuus on mahdol­li­suus ja tavoite luoda opis­ke­li­joille koulutuspolkuja.

– Ajatus on se, että ihmi­set eivät ahmisi kaik­kea mahdol­lista tietoa vähän epämää­räi­sessä järjes­tyk­sessä, vaan eteni­si­vät mahdol­li­sim­man syste­maat­ti­sesti. Perus­asiat ensin ja jatko- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­set sitten niiden perään. Toinen tärkeä tavoite on, että aktii­vit ja hallin­non jäse­net kävi­si­vät järjes­tään meidän pitkät koulu­tuk­set eli kolmen kuukau­den kurs­sit. Niiden rinnalla pystymme kehit­tä­mään myös liiton henki­lö­kun­nan tieto­ta­soa ja osaamista.

Jäse­nen näkö­kul­masta olen­nai­nen kysy­mys on, mitä koulu­tuk­seen lähte­mi­nen maksaa? Hola­pan vastaus on ytime­käs. Ei mitään, tai korkein­taan aika vähän.

– Työnan­ta­ja­tuen piirissä olevat kurs­sit ovat osal­lis­tu­jille maksut­to­mia. Niiden aikana palkka juok­see, matkat makse­taan ja Muri­kassa on täysi yllä­pito. Työnan­ta­ja­tuen rinnalla toteu­tet­ta­villa niin sano­tuilla järjes­tö­kurs­seilla osal­lis­tu­jille puoles­taan makse­taan kurs­sis­ti­pendi ja koulu­tus­päi­vä­raha, jotka yhdessä ovat yli 70 euroa verot­to­mana. Sen lisäksi korva­taan matkat ja tarjo­taan täysyl­lä­pito. Ja se asian ydin eli korkea­ta­soi­nen opetus on aina jäsen­mak­suun sisäl­tyvä etu.

– Liiton halu satsata koulu­tuk­seen ja opis­ke­li­joille osoit­tama talou­del­li­nen tuki ovat todella tärkeitä linjauk­sia. Toisaalta Muri­kan sanee­raus­pää­tös on ollut aivan julmettu satsaus. Noin 15 miljoo­naa euroa on valtava määrä rahaa. Tässä yhtey­dessä en malta olla sano­matta, että esimer­kiksi juuri tänne niitä julki­suu­dessa parjat­tu­ja­kin liiton sijoi­tus­toi­min­nan tuot­toja on ansiok­kaasti kohden­nettu kaksi­sa­taa­tu­han­ti­sen jäse­nis­tön vapaan sivis­tys­työn ja vapaa-ajan palve­lu­jen kehittämiseen.

MURIKKA TULEVAISUUDESSA

Muri­kan väellä on meneil­lään työn­täy­tei­nen syksy. Hola­pan mukaan näkö­ala on valoisa ja myön­tei­nen. Hän toivoo, että toiminta niin sano­tusti lähtisi lentoon.

– Voihan se olla joskus niin­kin, että ollaan siinä tilan­teessa, että asiak­kaita on niin paljon, että ollaan pulassa, että on myyty punai­selle, että mitäs sitten tehdään? Luulen kuiten­kin, että jos asioista ei tee ongel­maa, niin posi­tii­vi­sella hengellä niitä pysty­tään ratkaisemaan.

– Juuri nyt odotamme opis­ke­li­ja­kat­raan moni­puo­lis­tu­mista. Tieto Muri­kasta ei ole vielä läpäis­syt jäsen­kun­taa. Toinen mielen­kiin­toi­nen kehi­tys­piirre on, että meiltä on jälleen alettu kysyä suoria yritys­koh­tai­sia koulu­tuk­sia. Saa nähdä löyde­täänkö Murikka ja Teol­li­suus­liitto kump­pa­niksi orga­ni­saa­tioi­den kehit­tä­mi­sessä ja yritys­ten tarvit­se­missa kehi­tys­pro­jek­teissa laajem­min­kin. Niissä olemme mukana resurs­siemme salli­missa ja perus­teh­tä­vämme ohjaa­missa rajoissa.

Kun Hola­palta kysyy, minkä­lai­sen Muri­kan hän näkee viiden vuoden päästä, tulee vastaus empimättä.

– Visioni on se, että olemme SAK:laisen liik­keen merkit­tä­vin koulu­tusins­ti­tuu­tio, jonka asiak­kaina on suurin osa keskus­jär­jes­tön liitoista. Toimimme sekä Tampe­reen Teis­kossa että Helsin­gissä. Meillä on kiin­teä suun­nit­telu- ja palau­te­jär­jes­telmä liiton ja muiden­kin työelä­män koulu­tusta tarjoa­vien taho­jen kanssa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN