Anu-Hanna Anttila: Palkkaeron syinä toimiala ja työteh­tävän vaativuus

Teolli­suus­liiton naisjä­senten keskiansio on keski­määrin noin 86 prosenttia miesten keskian­siosta vuonna 2017. Kuiten­kaan naisten euro ei ole vakio: se voi olla 73, 86 tai 94 senttiä – toimia­lasta ja työteh­tävän vaati­vuu­desta riippuen. Tämä ja moni muu palkkauk­seen liittyvä kysymys selviää liiton tuoreesta Palkka­kat­sauk­sesta.

Teolli­suus­liiton katsauksen palkka­ti­lastot perus­tuvat Tilas­to­kes­kuksen uusim­paan palkka­ra­ken­ne­ai­neis­toon. Toimiala- ja tehtä­vä­koh­taiset vertailut osoit­tavat tilas­toidun palkkaeron vaihte­levan. Säännöl­lisen työajan ansioita kuvaa­vasta tilas­tosta selviää, että monilla toimia­loilla naisten euro kipuaa yli 90 sentin.

”Vain yhdellä alalla naisten euro on miesten euro.”

Kaikkein suurin sukupuolten palkkaero on tekstii­lien valmis­tuk­sessa. Tekstii­lia­lalla naisten euro jää 73 senttiin. Tätä voi selittää osin Tilas­to­kes­kuksen palkka­ti­laston ehdoilla, sillä kaikkien pienim­pien työpaik­kojen henki­löstön palkka­tie­toja ei tilas­toida tietosuojasyistä.

Vain yhdellä alalla naisten euro on miesten euro. Tilas­tojen mukaan sahata­varan ja puutuot­teiden valmis­tuk­sessa naisten keskiansio on jopa hieman korkeampi kuin miehillä. Tämä puoles­taan selittyy sillä, että naiset tekevät tällä miesval­tai­sella alalla vaati­vuu­del­taan erilaisia töitä varsin laajasti.

MIESVALTAISIA ALOJA ENEMMISTÖ

Suurin syy palkkae­roon on naisten ja miesten töiden eriyty­minen eri aloille. Naiset työsken­te­levät yleisimmin naisval­tai­silla hoiva‑, palvelu- ja ravit­se­mus­aloilla. Miehet taas miehit­tävät yksityisen sektorin teollisuus‑, kuljetus- ja raken­nusa­loja. Naisval­taiset alat sijoit­tuvat yleisesti julki­selle sekto­rille, jossa palkat ovat keski­määrin alhai­semmat kuin yksityi­sellä sektorilla.

Teolli­suus­liiton piiriin kuulu­vista toimia­loista suurin osa on miesval­taisia teolli­suusa­loja. Kolmen henki­lö­mää­räl­tään suurimman alan miese­nem­mistö on 88–89 prosenttia. Näistä koneiden ja laitteiden valmis­tuk­sessa naisten euro nousee 94 senttiin – tosin naisia on alan työnte­ki­jöistä vain reilu kymme­nesosa. Alan työnte­ki­jöiltä vaadi­taan korkea­ta­soista osaamista.

Teolli­suus­liit­to­laisten ammat­tia­loista löytyy kolme naisvalta-alaa: vaatteiden valmistus, pesula­pal­velut ja nahka­tuot­teiden valmistus. Esimer­kiksi pesula­pal­ve­luissa naisten osuus on 71 prosenttia. Kun tarkas­tel­laan työnte­ki­jöiden säännöl­lisen työajan ansioita, pesula­pal­ve­luissa naisten keskiansio on 95 prosenttia miesten keskiansiosta.

TYÖTEHTÄVIEN ARVOSTUS NÄKYY

Työteh­tä­vien vaati­vuus­taso tuottaa palkkaeroa. Lisäksi eri aloilla on omanlai­sensa palkka­ra­kenne. Esimer­kiksi metal­li­teol­li­suu­dessa on käytössä yhdek­sän­por­tainen palkka­ra­kenne, ja vaati­vuus­ryh­mit­tely on jaettu kolmeen palkkaryhmään.

Monilla Teolli­suus­liiton piiriin kuulu­villa teolli­suu­de­na­loilla naiset tekevät pääsään­töi­sesti vähemmän vaativia töitä, kun taas enemmistö miehistä tekee vaativia, koulu­tus­taan vastaavia ammat­ti­töitä. Tämä näkyy tilas­toissa palkkae­rona. Pääasial­linen syy on se, että työteh­tä­vien lisäksi myös ammatil­linen koulutus on eriytynyt nais- ja miesam­mat­tia­loit­tain. Ilman oikeaa ammat­tio­saa­mista työn vaati­vuus­taso jää autta­matta alhaiseksi.

On esitetty, että samojen töiden palkkauksen tarkas­telu ei riitä, vaan pitäisi tarkas­tella samanar­voisia töitä. Työn arvon arviointi on haastavaa, ja työteh­tä­vien samanar­voi­suuden mitta­reita on vaikea synkro­noida. Esimer­kiksi laaja-alaista osaamista edellyt­tävän palve­lu­työn vaati­vuutta voi olla hankala verrata vaikkapa teknistä osaamista edellyt­tävän huolto­työn vaati­vuu­teen. Arvon määrit­tely kertoo väistä­mättä myös ammatin arvostuksesta.

ANU-HANNA ANTTILA
Teolli­suus­liiton tutkimuspäällikkö

Lue lisää: Palkka­kat­saus 2018

KUVA KITI HAILA