Anu-Hanna Anttila: Palk­kae­ron syinä toimiala ja työteh­tä­vän vaativuus

Teol­li­suus­lii­ton nais­jä­sen­ten keskian­sio on keski­mää­rin noin 86 prosent­tia mies­ten keskian­siosta vuonna 2017. Kuiten­kaan nais­ten euro ei ole vakio: se voi olla 73, 86 tai 94 sent­tiä – toimia­lasta ja työteh­tä­vän vaati­vuu­desta riip­puen. Tämä ja moni muu palk­kauk­seen liit­tyvä kysy­mys selviää liiton tuoreesta Palk­ka­kat­sauk­sesta.

Teol­li­suus­lii­ton katsauk­sen palk­ka­ti­las­tot perus­tu­vat Tilas­to­kes­kuk­sen uusim­paan palk­ka­ra­ken­ne­ai­neis­toon. Toimiala- ja tehtä­vä­koh­tai­set vertai­lut osoit­ta­vat tilas­toi­dun palk­kae­ron vaih­te­le­van. Sään­nöl­li­sen työajan ansioita kuvaa­vasta tilas­tosta selviää, että monilla toimia­loilla nais­ten euro kipuaa yli 90 sentin.

”Vain yhdellä alalla nais­ten euro on mies­ten euro.”

Kaik­kein suurin suku­puol­ten palk­kaero on teks­tii­lien valmis­tuk­sessa. Teks­tii­lia­lalla nais­ten euro jää 73 sent­tiin. Tätä voi selit­tää osin Tilas­to­kes­kuk­sen palk­ka­ti­las­ton ehdoilla, sillä kaik­kien pienim­pien työpaik­ko­jen henki­lös­tön palk­ka­tie­toja ei tilas­toida tietosuojasyistä.

Vain yhdellä alalla nais­ten euro on mies­ten euro. Tilas­to­jen mukaan saha­ta­va­ran ja puutuot­tei­den valmis­tuk­sessa nais­ten keskian­sio on jopa hieman korkeampi kuin miehillä. Tämä puoles­taan selit­tyy sillä, että naiset teke­vät tällä mies­val­tai­sella alalla vaati­vuu­del­taan erilai­sia töitä varsin laajasti.

MIESVALTAISIA ALOJA ENEMMISTÖ

Suurin syy palk­kae­roon on nais­ten ja mies­ten töiden eriy­ty­mi­nen eri aloille. Naiset työs­ken­te­le­vät ylei­sim­min nais­val­tai­silla hoiva‑, palvelu- ja ravit­se­mus­aloilla. Miehet taas miehit­tä­vät yksi­tyi­sen sekto­rin teollisuus‑, kulje­tus- ja raken­nusa­loja. Nais­val­tai­set alat sijoit­tu­vat ylei­sesti julki­selle sekto­rille, jossa palkat ovat keski­mää­rin alhai­sem­mat kuin yksi­tyi­sellä sektorilla.

Teol­li­suus­lii­ton piiriin kuulu­vista toimia­loista suurin osa on mies­val­tai­sia teol­li­suusa­loja. Kolmen henki­lö­mää­räl­tään suurim­man alan miese­nem­mistö on 88–89 prosent­tia. Näistä konei­den ja lait­tei­den valmis­tuk­sessa nais­ten euro nousee 94 sent­tiin – tosin naisia on alan työn­te­ki­jöistä vain reilu kymme­nes­osa. Alan työn­te­ki­jöiltä vaadi­taan korkea­ta­soista osaamista.

Teol­li­suus­liit­to­lais­ten ammat­tia­loista löytyy kolme nais­valta-alaa: vaat­tei­den valmis­tus, pesu­la­pal­ve­lut ja nahka­tuot­tei­den valmis­tus. Esimer­kiksi pesu­la­pal­ve­luissa nais­ten osuus on 71 prosent­tia. Kun tarkas­tel­laan työn­te­ki­jöi­den sään­nöl­li­sen työajan ansioita, pesu­la­pal­ve­luissa nais­ten keskian­sio on 95 prosent­tia mies­ten keskiansiosta.

TYÖTEHTÄVIEN ARVOSTUS NÄKYY

Työteh­tä­vien vaati­vuus­taso tuot­taa palk­kae­roa. Lisäksi eri aloilla on oman­lai­sensa palk­ka­ra­kenne. Esimer­kiksi metal­li­teol­li­suu­dessa on käytössä yhdek­sän­por­tai­nen palk­ka­ra­kenne, ja vaati­vuus­ryh­mit­tely on jaettu kolmeen palkkaryhmään.

Monilla Teol­li­suus­lii­ton piiriin kuulu­villa teol­li­suu­de­na­loilla naiset teke­vät pääsään­töi­sesti vähem­män vaati­via töitä, kun taas enem­mistö miehistä tekee vaati­via, koulu­tus­taan vastaa­via ammat­ti­töitä. Tämä näkyy tilas­toissa palk­kae­rona. Pääasial­li­nen syy on se, että työteh­tä­vien lisäksi myös amma­til­li­nen koulu­tus on eriy­ty­nyt nais- ja miesam­mat­tia­loit­tain. Ilman oikeaa ammat­tio­saa­mista työn vaati­vuus­taso jää autta­matta alhaiseksi.

On esitetty, että samo­jen töiden palk­kauk­sen tarkas­telu ei riitä, vaan pitäisi tarkas­tella sama­nar­voi­sia töitä. Työn arvon arviointi on haas­ta­vaa, ja työteh­tä­vien sama­nar­voi­suu­den mitta­reita on vaikea synk­ro­noida. Esimer­kiksi laaja-alaista osaa­mista edel­lyt­tä­vän palve­lu­työn vaati­vuutta voi olla hankala verrata vaik­kapa teknistä osaa­mista edel­lyt­tä­vän huol­to­työn vaati­vuu­teen. Arvon määrit­tely kertoo väis­tä­mättä myös amma­tin arvostuksesta.

ANU-HANNA ANTTILA
Teol­li­suus­lii­ton tutkimuspäällikkö

Lue lisää: Palk­ka­kat­saus 2018

KUVA KITI HAILA