VIERAILIJA: Ilkka Kiema: Kauanko talous­kasvu vielä jatkuu?

Eurokriisin jälkeen Suomea kohtasi sitä vertai­lu­kel­poi­sista euromaista erottanut taantuma: vuosina 2012–14 Suomen brutto­kan­san­tuote supistui, ja vuonna 2015 se pysyi miltei ennal­laan. Talous­kasvu käynnistyi vuonna 2016, ja vuosina 2016 ja 2017 Suomen talous­kasvu oli Euroopan unionin keski­mää­räistä talous­kasvua nopeampaa, vaikkei sitä vielä vuonna 2016 tilas­tojen hitaan päivit­ty­misen takia ymmärrettykään.

Tällä hetkellä kulut­ta­ja­luot­ta­musin­di­kaat­torit ja vähit­täis­kaupan myynti viittaavat siihen, että kotimainen kysyntä jatkaisi kasvuaan. Myös EK:n suhdan­ne­ba­ro­metri viittaa myönteisen suhdan­ne­ti­lan­teen jatkumiseen.

Kotita­louk­sien (Suomessa taval­li­sesti positii­vinen) säästä­mi­saste painui vuosina 2016 ja 2017 negatii­vi­seksi. Negatii­vista säästä­mi­sas­tetta selit­tävät alhaiset, velkaan­tu­mi­seen kannus­tavat luotto­korot. Jos noususuh­danne jatkuu, Euroopan keskus­pankki ryhtyy luulta­vasti nosta­maan ohjaus­kor­ko­jaan ensi vuonna, ja korkojen nousu heijastuu Suomeen vähitellen yksityisen kulutuksen kasvun hidastumisena.

Vienti­ve­toi­sessa talou­des­samme vakavin syy epäillä talous­kasvun hiipuvan on kuitenkin kansain­vä­lisen suhdan­ne­ti­lan­teen arvaa­mat­to­muus. Joku saattaa arvioida kansain­vä­lisen noususuh­dan­teen pian päättyvän jo siksikin, että kaikki noususuh­dan­teet päättyvät ennemmin tai myöhemmin, mutta kansain­vä­li­seen talou­teen kohdistuu nyt konkreet­ti­sem­piakin uhkia.

”Jos maail­man­ta­louden uhkakuvat eivät toteudu, talous­kasvu saattaa jatkua Suomessa pidempäänkin.”

Presi­dentti Trump on asettanut teräk­selle ja alumii­nille tuonti­tul­leja, ja EU on vastannut niihin vasta­tul­lein. Kiinaan Yhdys­vallat on kohdis­tanut (teräs- ja alumii­ni­tul­lien ohella) myös tulleja, joita on perus­teltu teolli­soi­keuk­sien loukkauk­silla, ja myös Kiina on reagoinut Yhdys­val­tojen toimiin vastatulleilla.

Tähänas­tisten tullien merkitys Suomen viennille on melko vähäinen. Esimer­kiksi viime vuonna Suomen tavara­vien­nistä vain noin 7,4 prosenttia suuntautui Yhdys­val­toihin, ja siitäkin vain pieni osa oli niitä teräs- tai alumii­ni­tuot­teita joihin tullit nyt kohdis­tuvat. Tullien vientiy­ri­tyk­sille aiheut­tamia välit­tömiä haittoja vakavampi huole­naihe ovat ne epäsuorat vaiku­tukset, joita laaja­mit­tai­sella kauppa­so­dalla voisi maail­man­ta­lou­delle ja Suomen viennille olla. On kuitenkin useita syitä pitää laajaa kauppa­sotaa epäto­den­nä­köi­senä kehityskulkuna.

Euroa­lueen sisäiset ongelmat ovat tullien vaiku­tuk­siin verrat­tuna vaikeampia arvioida. Tällä hetkellä eurokriisi näyttää väisty­neen, ja esimer­kiksi pankki­sek­torin vakaus on kasvanut pääoma­vaa­ti­musten kiris­tä­misen myötä. Eurokriisi saattaa silti kärjistyä uudel­leen nopeas­tikin jos Italia päättää – nykyisen halli­tuk­sensa ohjelman mukai­sesti – olla piittaa­matta vakaus- ja kasvuso­pi­muksen säännöistä ja jos nopea velkaan­tu­minen saa sen luoton­saannin markki­noilta tyrehtymään.

Suomen sisältä vastaavia huole­nai­heita on tällä hetkellä vaikea keksiä, ja jos maail­man­ta­louden uhkakuvat (kauppa­sota, eurokriisin uusi kärjis­ty­minen tai maail­man­ta­louden lama muuten vain) eivät toteudu, nykyisen kaltainen talous­kasvu saattaa jatkua Suomessa pidempäänkin.

ILKKA KIEMA
Kirjoit­taja on Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­toksen ennustepäällikkö.