VIERAILIJA: Ilkka Kiema: Kauanko talous­kasvu vielä jatkuu?

Euro­krii­sin jälkeen Suomea kohtasi sitä vertai­lu­kel­poi­sista euro­maista erot­ta­nut taan­tuma: vuosina 2012–14 Suomen brut­to­kan­san­tuote supis­tui, ja vuonna 2015 se pysyi miltei ennal­laan. Talous­kasvu käyn­nis­tyi vuonna 2016, ja vuosina 2016 ja 2017 Suomen talous­kasvu oli Euroo­pan unio­nin keski­mää­räistä talous­kas­vua nopeam­paa, vaik­kei sitä vielä vuonna 2016 tilas­to­jen hitaan päivit­ty­mi­sen takia ymmärrettykään.

Tällä hetkellä kulut­ta­ja­luot­ta­musin­di­kaat­to­rit ja vähit­täis­kau­pan myynti viit­taa­vat siihen, että koti­mai­nen kysyntä jatkaisi kasvu­aan. Myös EK:n suhdan­ne­ba­ro­metri viit­taa myön­tei­sen suhdan­ne­ti­lan­teen jatkumiseen.

Koti­ta­louk­sien (Suomessa taval­li­sesti posi­tii­vi­nen) sääs­tä­mi­saste painui vuosina 2016 ja 2017 nega­tii­vi­seksi. Nega­tii­vista sääs­tä­mi­sas­tetta selit­tä­vät alhai­set, velkaan­tu­mi­seen kannus­ta­vat luot­to­ko­rot. Jos noususuh­danne jatkuu, Euroo­pan keskus­pankki ryhtyy luul­ta­vasti nosta­maan ohjaus­kor­ko­jaan ensi vuonna, ja korko­jen nousu heijas­tuu Suomeen vähi­tel­len yksi­tyi­sen kulu­tuk­sen kasvun hidastumisena.

Vien­ti­ve­toi­sessa talou­des­samme vaka­vin syy epäillä talous­kas­vun hiipu­van on kuiten­kin kansain­vä­li­sen suhdan­ne­ti­lan­teen arvaa­mat­to­muus. Joku saat­taa arvioida kansain­vä­li­sen noususuh­dan­teen pian päät­ty­vän jo siksi­kin, että kaikki noususuh­dan­teet päät­ty­vät ennem­min tai myöhem­min, mutta kansain­vä­li­seen talou­teen kohdis­tuu nyt konkreet­ti­sem­pia­kin uhkia.

”Jos maail­man­ta­lou­den uhka­ku­vat eivät toteudu, talous­kasvu saat­taa jatkua Suomessa pidempäänkin.”

Presi­dentti Trump on aset­ta­nut teräk­selle ja alumii­nille tuon­ti­tul­leja, ja EU on vastan­nut niihin vasta­tul­lein. Kiinaan Yhdys­val­lat on kohdis­ta­nut (teräs- ja alumii­ni­tul­lien ohella) myös tulleja, joita on perus­teltu teol­li­soi­keuk­sien louk­kauk­silla, ja myös Kiina on reagoi­nut Yhdys­val­to­jen toimiin vastatulleilla.

Tähä­nas­tis­ten tullien merki­tys Suomen vien­nille on melko vähäi­nen. Esimer­kiksi viime vuonna Suomen tava­ra­vien­nistä vain noin 7,4 prosent­tia suun­tau­tui Yhdys­val­toi­hin, ja siitä­kin vain pieni osa oli niitä teräs- tai alumii­ni­tuot­teita joihin tullit nyt kohdis­tu­vat. Tullien vien­tiy­ri­tyk­sille aiheut­ta­mia välit­tö­miä hait­toja vaka­vampi huole­naihe ovat ne epäsuo­rat vaiku­tuk­set, joita laaja­mit­tai­sella kaup­pa­so­dalla voisi maail­man­ta­lou­delle ja Suomen vien­nille olla. On kuiten­kin useita syitä pitää laajaa kaup­pa­so­taa epäto­den­nä­köi­senä kehityskulkuna.

Euroa­lu­een sisäi­set ongel­mat ovat tullien vaiku­tuk­siin verrat­tuna vaikeam­pia arvioida. Tällä hetkellä euro­kriisi näyt­tää väis­ty­neen, ja esimer­kiksi pank­ki­sek­to­rin vakaus on kasva­nut pääoma­vaa­ti­mus­ten kiris­tä­mi­sen myötä. Euro­kriisi saat­taa silti kärjis­tyä uudel­leen nopeas­ti­kin jos Italia päät­tää – nykyi­sen halli­tuk­sensa ohjel­man mukai­sesti – olla piit­taa­matta vakaus- ja kasvuso­pi­muk­sen sään­nöistä ja jos nopea velkaan­tu­mi­nen saa sen luoton­saan­nin mark­ki­noilta tyrehtymään.

Suomen sisältä vastaa­via huole­nai­heita on tällä hetkellä vaikea keksiä, ja jos maail­man­ta­lou­den uhka­ku­vat (kaup­pa­sota, euro­krii­sin uusi kärjis­ty­mi­nen tai maail­man­ta­lou­den lama muuten vain) eivät toteudu, nykyi­sen kaltai­nen talous­kasvu saat­taa jatkua Suomessa pidempäänkin.

ILKKA KIEMA
Kirjoit­taja on Palkan­saa­jien tutki­mus­lai­tok­sen ennustepäällikkö.